Maailman tila 2010: Kulutuskulttuurin nousu ja tuho

”Vuonna 2008 maailmassa ostettiin 68 miljoonaa ajoneuvoa, 85 miljoonaa jääkaappia, 297 miljoonaa tietokonetta ja 1,2 miljardia matkapuhelinta. Kuinka kauan tämä voi jatkua?”

Maailman tila 2010Näin kysyttiin Maailma tila 2010 – Kulutuskulttuurista kestävään elämäntapaan -kirjan julkaisutilaisuudessa 18.2. eduskunnassa. Rajaton kasvu rajallisella maapallolla ei voi jatkua enää kovin pitkään. Olisiko aika siirtyä degrowth-talouteen?

Ihmisten kulutus on riistäytynyt käsistä. Ihmiskunta käyttää luonnonvaroja ja ekosysteemipalveluita tällä hetkellä 1,3  maapallon verran. Kulutamme siis kolmanneksen enemmän kuin mihin meillä olisi oikeasti varaa. Vuodesta 1960 lähtien kulutuksemme on kuusinkertaistunut. Henkeä kohden laskettuna kulutus on kolminkertaistunut. Vuonna 2009 ihmiset kuluttivat syyskuun 25. päivänä loppuun kaikki luonnon sinä vuonna tuottamat uusiutuvat luonnonvarat. Loppuvuosi elettiin velaksi.

Suomen osalta tilanne on vielä synkempi. Suomessa ylikulutuspäivää vietettiin jo maaliskuun lopussa. Ryöstämme siis joka vuosi tulevilta sukupolvilta kolmen vuoden luonnonvarat, kolme vuotta elämää. Suomalaisilla elintavoilla maailman kestävä väkiluku olisi noin 2,1 miljardia ihmistä.

Maailman tila 2010 haastaa muuttamaan kulutuskulttuuria. Teoksessa nimetään viisi keskeistä muutosvoimaa kulutuskulttuurivallankumoukselle.

1. Kasvatus ja koulutus
2. Liike- ja talouselämä
3. Valtiovalta ja julkisyhteisöt
4. Media
5. Yhteiskunnalliset liikkeet

Kuusi askelta ympäristövastuulliseen toimintaan

Keskustelin aiemmin tällä viikolla Luonto-Liiton ympäristökasvatuspäällikkö Malva Greenin kanssa ympäristökasvatuksesta. Usein ihmiset kuvittelevat harhaisesti, että käyttäytymistä voisi muuttaa lisäämällä tietoa. Lukemattomissa eri tutkimuksissa on kuitenkin osoitettu, että tieto luonnosta ei vielä yksin johda toiminnan muuttumiseen. Malva Green esitteli minulle tärkeimpiä ympäristövastuulliseen johtavia tekijöitä. Näitä on yhteensä kuusi:

1. Ympäristöherkkyys ja luontosuhde
2. Syvällinen tieto ympäristöstä
3. Henkilökohtainen sijoitus/hyöty
4. Tieto ja taito toimia ympäristön puolesta
5. Oletus siitä, että muutkin toimivat
6. Halu toimia

On selvää, että kulutuksen aikakausi on pian ohi.

8 kommenttia artikkeliin ”Maailman tila 2010: Kulutuskulttuurin nousu ja tuho”

  1. voidaan pyrkiä luomaan matalan elintason liike, jonka jäsenet sitoutuvat täyttämään jotkut kriteerit elintavalleen. ja sitten pitäisi käännyttää ihmiset tähän liikkeeseen.

    ja voidaan pyrkiä luomaan uusi moraalidiskurssi, jossa monet epäekologiset teot ja elintavat tuomitaan epämoraalisina. ja sitten pitää tehdä tämä diskurssi hegemoniseksi (tai ainakin vaikutusvaltaiseksi)

  2. Hei

    Kiitos! Maailman tila 2010 -projektin johtaja Erik Assadourian totesi tänään julkaisutilaisuudessa, että tarvitaan ihmisiä, jotka uskaltavat toimia hyvinä esimerkkeinä ja haastaa vallitsevan kulutuskulttuurin. Eli oli kanssasi varmaankin samoilla linjoilla.

    Itse en ole kuitenkaan vakuuttunut, että tämä riittää. Pikemminkin tarvittaisiin yhteiskunnan rakenteita (lainsäädäntöä, taloudellista ohjausta, kieltoja, veroja, maksuja, tukia, kannustimia ja sen sellaisia), jotta todellinen muutos lähtisi käyntiin.

    Parhain terveisin
    -Leo

  3. Kun Suomen ylikulutuspäivää vietetään jo maaliskuussa, onko edes mahdollista elää tässä yhteiskunnassa ryöstämättä tulevia sukupolvia. Asun Helsingissä kerrostalossa, kävelen töihin, olen kasvissyöjä, en osta juuri tavaraa… Kuitenkin kaikki ilmastolaskurit, luonnonvararesurssilaksurit ja muut vastaavat näyttävät että ylikulutan niitä resursseja jotka oikeudenmukaisuuden merkissä kuuluisi minulle. Miten suuren muutoksen pitää tehdä? Onko hallitsevaa kulutuskulttuurin haastaminen riittävää tässä kulttuurissa?

  4. Erittäin hyvä kysymys Lotta!

    Kommenttisi haastaa pohtimaan sitä, onko ylipäätään ekologisesti mahdollista tai mielekästä asua näin pohjoisessa.. Vähintäänkin yhteiskunnallisten rakenteiden (energiantuotanto, liikkuminen, maatalous ja maankäyttö) pitäisi muuttua merkittävästi, jotta yksilö voisi toimia ekologisesti kestävästi.

    Parhain terveisin
    -Leo

  5. Toivottavasti hiljainen vallankumous epäkulutukseen on jo käynnissä ja kiihtyy kun uudet sukupolvet jossakin vaiheessa täyttävät valtaapitävien paikat. Toki surullinen todellisuus kai kuitenkin on se, että BKT kasvu on impregnoitu systeemin ohjaajaksi ja myös näin ohjaa poliitikkojen sekä ehdottomasti rahan liikkeitä. Myös oletettavasti suurin osa ihmisistä edelleen on motivoituneita hankkimaan lisää materiaa ja valtaa onnellisuuden sijaan. Voiko tätä ”ihmisluonnetta” ja ihmisen ahneutta mikään muuttaa? Voiko ihmistä itseltään pelastaa? Ei kai mikään muu paitsi evoluution kautta tapahtuva arvojen muutos. Mutta evoluutio on hidasta. Innovaatiot toiveissani tuovat meille uusia tapoja tehdä asioita kestävämmin, sillä aikaa kun odotamme ihmisluonteen muutosta. Toivottavasti poliitikot ja raha osaavat niitä patistaa eteenpäin kiihtyvällä vauhdilla. Se lienee ainoa toiveemme!

  6. Olen kanssasi Leo samaa mieltä siitä että yhteiskunnan/yhdyskuntien rakennetta on ruvettava muuttamaan lainsäädännöllä. Emme voi vain kaataa vastuuta yksilöille. Vaatimus on kohtuuton koska yksilö ei myöskään pääse hyödyntämään niitä palveluita joita rakenteen muuttaminen toisi mukanaan, esim toimiva joukkoliikenne.
    Ehdotankin ensimmäiseksi määräystä, jonka mukaan uusia taloja saisi rakentaa vain CHP-kaukolämpöön. Tämä tiivistäisi yhdyskuntarakennetta automaattisesti ja mahdollistaisi julkisen liikenteen.
    Mutta edes ympäristötietoisten joukossa tämä ei menisi läpi, vaikka pidän sitä välttämättömänä sähkönkulutuksen tasaamiseksi. Ilmalämpöpumput ja maalämpö ovat pirun keksintöjä. Esim.: Olin jokin aika sitten kylässä ystävien luona, joita kehotin laittamaan taloonsa kaukolämmön (kulkee rajalla ja toimii biolla). valitsivat lämpöpumpun. Kun olimme yökylässä niin illalla ulkona lämpötila laski alle miinus 25 asteen ja lämpöpumppu pysähtyi. Talosta tuli suorasähkölämmitteinen ja sen lämmityskulut olisivat olleet pörssisähkön mukaan 360 euroa/vrk. Jos tällaisia asuntoja olisi Suomessa miljoona, niin tarvittaisiin 10 000 MW sähköntuotantoa reservinä. (6,5 Olkiluoto 3, toimivaa) Hyvä CHP, sillä se tuottaa aina lämmön ja samalla suuren sähköntarpeen aikaan (eli kun on kylmä) myös paljon sähköä. Puulla ei saisi yksittäisiä taloja lämmittää, se tarvitaan voimalaitoksiin ja passiivitalo on ajatuksenakin kuollut: Niissä käytetään niin paljon sähkölaitteita että talo lämpiää hukkalämmöllä. Vai millä passiivitalo lämpiää, jos asukkaat ovat pois talvella esim. kaksi viikkoa? Jätetäänkö kaikki laitteet ja valot päälle?

    Mutta tällaisenkin yksinkertaisen muutoksen läpisaaminen on mahdotonta joten se siitä yhdyskuntarakenteen muutoksesta.

    Terv. Lassi

  7. Sitten pitää vaan raakasti odottaa ympäristötuhoa ja antaa luonnon päättää kuka selviää ja kuka ei. Takaisin kivikaudelle etsimään ravintoa sieltä täältä.

Kommentointi on suljettu.

Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!