Demokratiapolitiikan suuntaviivat

Aamulla (18.11.) kävin juoksemassa ja kirjoittelin kulutus.fi -blogiin sähkön reaaliaikaisesta seurannasta.  Aamupäivän istuinkin sitten eduskunnan ja oikeusministeriön demokratiaseminaarissa, jossa käsiteltiin valtioneuvoston periaatepäätöstä demokratian edistämiseksi.

Olen itse ollut mukana kirjoittamassa periaatepäätökseen liittyvän taustajulkaisun yhtä lukua liittyen epämuodolliseen kansalaistoimintaan. Teos on ladattavissa täältä. Lisäksi olen ollut prosessissa mukana kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan kautta.

Seminaarin kiinnostavimman puheenvuoron käytti tutkimusjohtaja Kimmo Grönlund. Hänen mukaan kiinnostus politiikkaan on nousussa vaikka äänestäminen vaaleissa hiipuu. Kollektiivinen, järjestöihin nojaava identiteetti rapistuu, puoluesamaistuminen ja osallistuminen velvollisuudentunnosta heikkenee. Sen sijaan yksilön valinnanmahdollisuuksia korostava identiteetti ja asiapohjainen osallituminen vahvistuvat.

Lisäksi Grönlundin esittämien tutkimusten mukaan luottamus poliitikoihin ja parlamenttiin on Suomessa vaalirahakohusta huolimatta vakaata. Sen sijaan puoluetoiminta ei kiinnosta. Vain 3,5 prosenttia ihmisistä sanoo osallistuneensa puolueiden toimintaan kun samaan aikaan 30,7 prosenttia osallistuu yhdistystoimintaan.

Pitäisikö jotain tehdä?

Jätä kommentti