Keskiviikkona otin rennosti. Nukuin ilman kelloa ja lueskelin aamulla sängyssä Matti Rämön Rengasrikkoja Saharassa -kirjaa. Kaikesta löysäilystä huolimatta olin liikkeellä jo ennen aamuyhdeksää hakemassa mattoa pesulasta.
Turha kuitenkaan kuvitella pääsevänsä arjesta irti silloin kun muut touhuavat. Päivän mittaan kävin läpi sähköposteja ja vastailin puhelimeen sekä kirjoittelin ajatuksia tulevaisuuden hyvinvointiyhteiskunnasta. Illaksi painuin Suomen luonnonsuojeluliiton toimistolle asentamaan uutta tietokonettani (Fujitsu-Siemens LifeBook P8020)
Torstaina kävimme Annukan kanssa juoksemassa Cooperin testin Oulunkylän urheilupuistossa. Pari ekaa ratakierrosta meni yli 3200 metrin vauhtia, mutta sitten aloin jostain syystä säästelemään kun tavoitteena oli 3000-3200 metrin juoksu. Ajattelin, että kiristän vauhtia lopussa, mutta tulikin kiire päästä edes tuohon 3000 metriin. Keskisyke juoksun aikana oli 180. Annukka meni hienosti yli 2500 m (eli erinomainen kunto Annukallakin, vaikka lenkkeily on selvästi vähäisempää kuin allekirjoittaneella).
Suihkun ja lounaan jälkeen kävimme pesemässä pyörät huoltoaseman itsepalvelupesulassa Sörnäisten rantatiellä. Siitä matka jatkui Herttoniemeen hakemaan Annukan huuto.netistä löytämää moko-lipastoa. Kaiken kaikkiaan pyöräilykilometreja tuli päivän mittaan 25 km. Illalla relailimme.
PS. Toivottavasti metsäteollisuus tajuaisi pian oman parhaansa ja pistäisi investoinnit sellun keiton ja paperin valmistamisen sijaan esimerkiksi puurakentamiseen ja bioenergiaan.
– SLL:n ilmastoblogi: Maksakaa muut veroja, me ei haluta, kertoo Metsäteollisuus
– Greenpeacen blogi: Aika entinen ei koskaan enää palaa, paitsi metsäteollisuuden unelmissa