Olimme ehtineet ostaa liput Ateenasta Sofiaan heti Ateenaan saavuttuamme. Juna-asemalla junaa odottaessa meille kuitenkin ilmoitettiin, että työntekijöiden lakon vuoksi junamme Sofiaan on peruttu. Matkaan pääsisimme aikaisintaan kolmen päivän päästä. Vaikka Ateena onkin kiva kaupunki, kolme ylimääräistä päivää olisi liikaa.
Hetken asiaa pohdittuamme päätimme hypätä Thessalonikiin menevään junaan. Näin olisimme edes askeleen lähempänä Bulgarian rajaa ja Sofiaa. Aamulla Tsessalonikissa saimme vaihdettua vanhat junaliput myöhemmin iltapäivällä lähtevään junaan. Koska päivä Thessalonikissa ei kuitenkaan houkutellut, otimme aamubussin (täyteen bussiin saimme peruutuspaikat) Sofiaan.
Sofiaan iltapäivällä saavuttuamme saimme ostettua junaliput illalla Moskovaan lähtevään junaan. Kyseessä on 50 tuntia kestävä suora yhteys. Sofiassa marssimme hostelliin, jossa hassu mummo järjesti meille 17 eurolla pariksi tunniksi ystävänsä luota huoneen, jossa pääsimme käymään suihkussa. Tosin huoneiston omistaja ihmetteli maksamaamme hintaa. Suihkuun olisi Sofiassa pitänyt päästä kuulemma muutamalla eurolla. Ei haitannut meitä. Suihku oli hintansa arvoinen. Päälle kävimme herkuttelemassa vegaaniruokaa kasvisravintola Dream Housessa.
Junamatka kohti Moskovaa sujui leppoisasti keskustellessa ja lukiessa. Naapurihytissämme asusteli Itä-Eurooppaa kiertävä amerikkalainen, joka puhui sujuvasti mm. venäjää, ukrainaa, romaniaa ja bulgariaa sekä lukemattomia muita kieliä aina kiinasta espanjaan ja italiaan, toki muutaman sanan suomeakin. Kaveri tekikin aikamoisen vaikutuksen junahenkilökuntaan ja rajojen tullivirkailijoihin kehumalla paikallista naiskauneutta heidän omalla kielellään.
Moskovaan saavuimme myöhään illalla, hiukan nälkiintyneenä ja huonosti nukkuneena. Haasteena oli, että junasta eikä oikein väliasemiltakaan saanut hankittua mitään ruokaa. Muutama pussi pähkinöitä, vähän vaaleaa leipää sekä pari purkkia mehua ei ollut ehkä riittävä määrä ruokaa kahdelle henkilölle pariksi vuorokaudeksi. Onneksi kuumaa teetä kuitenkin riitti. Yöllä junahenkilökunta (vaunuvastaavat) taas intoutuivat juhlimaan ja juomaan vodkaa sekä pitivät näin laululla ja rummutukselle muutkin kanssamatkustajat mukavasti hereillä.