Tämä mielipidekirjoitukseni julkaistiin viimeisimmässä Luonnonsuojelijalehdessä (5/07).
Lihatuotteet Suomen luonnonsuojeluliitossa boikottiin
Elintarviketeollisuusliiton ja Suomen lihateollisuusyhdistyksen johtaja Pasi Lähdetie esittää Luonnonsuojelija-lehdessä (4/07), että lihatuotteita on lupa nauttia jatkossakin. Ympäristönsuojelun näkökulmasta lihansyöntiin liittyy kuitenkin monia ongelmia.
YK:n maatalousjärjestö FAO:n mukaan eläintuotanto on vastuussa 18 prosentista maailman kasvihuonepäästöistä. Eläintuotanto vaikuttaa ilmastonmuutokseen enemmän kuin liikenne yhteensä. Karjan ruuansulatus aiheuttaa metaania, metsän kaataminen ja typpilannoitteet puolestaan hiilidioksidipäästöjä. Lisäksi lanta ja typpilannoitteet aiheuttavat dityppioksidipäästöjä.
Käytännössä siirtyminen kasvisruokavalioon vaikuttaa ilmastonmuutoksen torjuntaan yhtä paljon kuin jos jättäisi suomalaisen vuosittain keskimäärin autolla ajamat kilometrit ajamatta. Yhden naudanlihakilon tuottaminen vastaa päästöiltään noin sadan kilometrin
ajamista autolla.
Lisäksi eläintalous rehevöittää vesistöjä. Lihantuotanto on suurin yksittäinen vesien saastumisen syy. Kaupunkien jätevesien typpipäästöt laskisivat peräti kolmanneksen, jos ihmiset puolittaisivat eläinkunnan tuotteiden käytön.
Tällä hetkellä noin 2/3 maailman pelloista on rehupeltona tai eläinten laidunalueena. Kasvissyöjän elättämiseen tarvitaan noin puolet vähemmän viljelypinta-alaa kuin sekasyöjän.
Myös lihansyönnistä aiheutuva vedenkulutus on valtava. Worldwatch-instituutin Maailman tila 2004 raportin Kaliforniassa tehdyn tutkimuksen mukaan 500 kalorin hankkiminen naudanlihasta (4902 litraa) vaatii 55-kertaisesti enemmän vettä kuin sama energiamäärä perunasta (89 litraa) hankittuna. Vastaavasti sianlihan kuluttama vesimäärä on 1225 litraa ja siipikarjalihan 1515 litraa. Kasvissyönti on siis aikamoinen ekoteko – puhumattakaan eläinoikeuskysymyksistä.
Todellinen luonnonsuojelija jättää lihatuotteet kaupan hyllylle ja siirtyy kasvisruokavalioon nauttien korkeintaan silloin tällöin itse pienimuotoisesti kalastamastaan kalasta. Vaikka pienimuotoisessa kalastuksessa tai esimerkiksi paikallisessa poronkasvatuksessa ympäristöongelmat eivät ole yhtä suuria kuin globaalissa lihateollisuudessa, on lihantalous ja sekaruokavalio pääosin ekologisesti kestämätöntä.
Tästä syystä ehdotan, että Luonnonsuojeluliitossa siirrytään luonnonsuojelusyistä kokous- ja seminaaritarjoiluissa kasvisruokavalioon. Ekologisin valinta on lähellä tuotettu luomukasvisruoka. Esimerkiksi Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin tilaisuuksissa ei ole tarjottu lihatuotteita enää moneen vuoteen. Haastan niin liiton, muut piirit kuin paikallisyhdistyksetkin mukaan lihaboikottiin.
Leo Stranius
Liittohallituksen jäsen
Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin puheenjohtaja
