Vuosi on lähtenyt mukavasti ja kiihtyvällä tahdillä käyntiin.
Innostuin lukemaan joululahjaksi saamiani Reko Lundánin (http://fi.wikipedia.org/wiki/Reko_Lundan) kirjoja (Rinnakkain ja Viikkoja, kuukausia). Teksti on helppolukuista, aiheet tavallisia ja hassulla tavalla mukaansatempaavaa, suorastaan addiktoivaa. Jouluna luin jo Sari Kuvajan kirjan ”Itsekkyys” (http://credonet.planeetta.com/images/kirjapaja/cgi-bin/images.pl?customer=kirjapaja&adminid=&isbn=9516073905). Kirjojen luku on tosi relaa.
Joulun jälkeen luin myös Paavo Arhinmäen kirjoittaman ”Punavihreä sukupolvi” -kirjan (http://www.otava.fi/kirjat/tieto/fi_FI/?book_id=3051&subcategory_id=1). Innolla kävin läpi myös heti vuoden vaihteen jälkeen ilmestyneen Oras Tynkkysen vuoden 2006 toimintakertomuksen (http://www.orastynkkynen.fi/vuosikertomus-2006.pdf). Oras avustajineen on ollut jälleen kerran käsittämättömän aikaansaava.
Vuoden alussa päätin alkaa maksamaan myös Animalian ja Amnestyn suoraveloitusjäsenmaksuja. Tätä ennen tililtäni lähti automaattisesti kuukausittainen tukisumma jo Maan ystäville, Suomen luonnonsuojeluliitolle, Greenpeacelle, WWF:lle ja UNICEF:lle. Hyväntekeväisyys on POP.
Kirjoittelin vuoden vaihteen jälkeen vastineen Luonnonsuojelijalehdessä (6/06) olleeseen Eija-Riitta Korholan ilmastopolitiikkaa käsittelevään kolumniin. Olemme viilanneet hiukan myös ympäristöjärjestöjen yhteisiä esityksiä tulevaan hallitusohjelmaan. Lisäksi teimme Uudenmaan ympäristönsuojelupiirissa vuoden aluksi valituksen ja tiedotteen ilvesten kaatoluvista Uudellamaalla (http://www.sll.fi/uusimaa/tiedotus/ilvestiedote).
Ensi viikon aluksi joudun lähtemään työmatkalle Chicagoon. Lisäksi kansalaisaktiivisuus herää taas talviuniltaan ja viikot toisensa jälkeen, puhumattakaan viikonlopuista, alkavat jo nyt olemaan kevään osalta täynnä kokouksia, menoja tai muita sitoumuksi. Kivaa.
Jostain ihmeen syystä Nepalista hankittu kurkkukipu ei ole vieläkään parantunut. Pikanäytteiden perusteella mitään ei kuitenkaan näyttäisi olevan vialla. Outoa. Talvipyöräily (ei täällä kyllä mitään talvea ole!) on kuitenkin alkanut lupaavasti. Huippua! Nyt on taas energiaa.
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen kiirehti vaatimaan kuudetta ydinvoimalaa. Greenpeace onneksi ehtikin tuomita Pekkarisen horinat älylliseksi epärehellisyydeksi (http://www.greenpeace.org/finland/fi/mediakeskus/lehdistotiedotteet/pekkarisen-ydinvoimapuheet-aely). Ydinvoimasta kun ei ole kuin pelkkää haittaa ilmastonmuutoksen torjumisessa. Olen yllättynyt, että Pekkarinen tekee tälläisen takinkäännön ministerikautensa loppuvaiheessa. Onneksi jotain hyvääkin. Tänään ympäristöministeri Stefan Wallin ehdotti, että yksi prosentti valtion omaisuuden myynnistä saatavista tuloista korvamerkittäisiin ilmaston kannalta myönteiseen tekniikkaan. Hän kannatti myös autojen verotuksen suuntaamista siten, että ratkaisevana tekijänä olisivat auton hiilidioksidipäästöt. Hyvä!