Lauantai – maanantai 18.-20.11.2006

Mediterranean NGO Meeting
“Improving environmental cooperation after Barcelona+10”
19.11.2006 at the premises of the League of Arab States
Cairo, Egypt

Osallistuin Maan ystävien edustajana ja Kehys ry:n tukemana kansalaisjärjestöjen laajaan tapaamiseen ”Improving environmental cooperation after Barcelona +10” Kairossa. Tapaamiseen osallistui noin 70 eri EU:n ja Välimeren maiden hallinnon, parlamenttien ja kansalaisjärjestöjen edustajaa. Olin ainoa kansalaisjärjestöjen edustaja Suomesta. Kokouksen tarkoitus oli vielä eteenpäin Välimeren alueen kestävän kehityksen ohjelmaa.

EU:n ympäristökomissaari Stavros Dimas toi kokouksen alussa pitämässään puheenvuorossa terveisiä Nairobin ilmastokokouksesta. Hänen mukaansa maat pääsivät Nairobissa yhteisymmärrykseen siitä, että tarvitaan kansainvälisesti 50 prosentin päästövähennykset vuoteen 2050 mennessä, jotta ilmaston vaarallinen, yli kahden asteen, lämpeneminen vältetään. Mikäli merenpinta nousee puolimetriä, pelkästään Egyptin Niilin suistossa kaksi miljoonaa ihmistä menettää kotinsa. Lisäksi meren pinnan nousulla olisi dramaattisia vaikutuksia alueen maatalouteen ja vesihuoltoon.

Välimeren huono tila uhkaa 143 miljoonan rannikolla elävän ihmisen terveyttä ja elinkeinoja. Välimeren suojelemiseksi tehdystä Barcelonan sopimuksesta huolimatta vesistön tila on huonontunut. Suurin osa Välimeren saastumisesta johtuu teollisuuden ja asutuksen jätevesipäästöistä. Alueen nopean kaupungistumisen myötä jätemäärä on kolminkertaistunut viimeisen 30 vuoden aikana, ilmanlaatu heikkenee ja energian käyttö nelinkertaistuu vuoteen 2025 mennessä. Lisäksi aavikoituminen vaikuttaa jo nyt alueen maatalouteen ja maaseudun elinoloihin.

Kokouksessa keskusteltiin kansalaisjärjestöjen lausunnosta seuraavan päivän (20.11.) EU:n ja Välimeren alueen ympäristöministereiden kokoukselle. Keskeimmät vaatimukset liittyivät alueen ohjelman rahoituksen turvaamiseen, hallinnon läpinäkyvyyteen ja kansalaisyhteiskunnan osallistumismahdollisuuksiin. Kansalaisjärjestöjen lausunnossa toivottiin kansalaisjärjestöjen työn vahvistamista sekä kestävän kehityksen mekanismien toimeenpanon ja seurannan parantamista. Lisäksi toivottiin ilmastonmuutoksen voimakkaampaa huomioimista.

Kokouksessa keskusteltiin myös EU:n ja Välimeren alueen ulkoministereiden tapaamiselle luovutettavasta lausunnosta. Ulkoministerikokous järjestetään Tampereella 27.-28.11. Suomella on näissä kokouksissa EU:n puheenjohtajamaana keskeinen rooli. Ulkoministereiden tapaamiseen halutaan tuoda selkeä viesti, että ympäristö- ja kestävän kehityksen kysymykset tulee ottaa Välimeren alueen yhteistyössä tosissaan.

EU:n jäsenvaltioiden ja Välimeren alueen maiden yhteistyö aloitettiin Barcelonassa 1995. Puolentoista vuoden välein kokoontuva ulkoministerikokous on prosessin tärkein instituutio. Yhteistyössä on mukana kaikki EU:n 25 jäsenmaata sekä 10 Välimeren alueen kumppania.

Välimeren alueella on erityisen kiinnostava rooli pohjois-etelä dialogissa. Eikä keskustelussa voitu välttää myöskään Palestiinan tilannetta. Pääsääntöisesti kokouksen keskustelu pyöri kuitenkin teknisissä kysymyksissä. Kokousjärjestelyt olivat sietämättömän ylelliset. Aikataulut pettivät pahasti kun kahden tunnin jälkeen oltiin jo kaksi tuntia myöhässä. Näin yleiskeskustelulle jäi vain vähän aikaa. Kokouksen yhteydessä pidettiin myös Välimeren alueen parlamentaarikkojen kokous.

Kokouksen myötä valmistelin kaksi lehdistötiedotetta. Ensimmäisen teimme Euroopan Maan ystävien nimissä yhdessä Välimeren alueen (MedNet) koordinaattori Eugene Clancyn kanssa. Toinen lehdistötiedote julkaistiin Kehys ry:n ja Suomen Maan ystävien toimesta suomalaiselle medialle tavoitteena tiedottaa asiasta myös Suomessa.

Lisätietoja:

Maan ystävien ja Kehys ry:n tiedote: Ympäristöministerit epäonnistuivat Kairossa alueen keskeisten ympäristöongelmien torjunnassa:
http://www.maanystavat.fi/tiedotus_artikkeli.php?aid=828&kid=0

Euroopan Maan ystävien lehdistötiedote: EU neglecting key environmental problems in Mediterranean:
http://www.foeeurope.org/press/2006/EC_20_Nov_Cairo_Minist.htm

Ympäristöministeriön tiedote: Euroopan alueiden tasapainoinen kehittäminen vaatii uusia keinoja:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=209856&lan=fi

Barcelona Convention: protecting the Mediterranean Sea:
http://europa.eu/scadplus/leg/en/lvb/l28084.htm

Horizon 2020: De-polluting the Mediterranean Sea by 2020:
http://ec.europa.eu/environment/enlarg/med/horizon_2020_en.htm

Euroopan Maan ystävien MedNet-kampanja:
http://www.foeeurope.org/mednet/about.htm

Mediterranean Information Office (for Environment Culture and Sustainable Development):

Home

Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin