Lauantai – maanantai 18.-20.11.2006

Mediterranean NGO Meeting
“Improving environmental cooperation after Barcelona+10”
19.11.2006 at the premises of the League of Arab States
Cairo, Egypt

Osallistuin Maan ystävien edustajana ja Kehys ry:n tukemana kansalaisjärjestöjen laajaan tapaamiseen ”Improving environmental cooperation after Barcelona +10” Kairossa. Tapaamiseen osallistui noin 70 eri EU:n ja Välimeren maiden hallinnon, parlamenttien ja kansalaisjärjestöjen edustajaa. Olin ainoa kansalaisjärjestöjen edustaja Suomesta. Kokouksen tarkoitus oli vielä eteenpäin Välimeren alueen kestävän kehityksen ohjelmaa.

EU:n ympäristökomissaari Stavros Dimas toi kokouksen alussa pitämässään puheenvuorossa terveisiä Nairobin ilmastokokouksesta. Hänen mukaansa maat pääsivät Nairobissa yhteisymmärrykseen siitä, että tarvitaan kansainvälisesti 50 prosentin päästövähennykset vuoteen 2050 mennessä, jotta ilmaston vaarallinen, yli kahden asteen, lämpeneminen vältetään. Mikäli merenpinta nousee puolimetriä, pelkästään Egyptin Niilin suistossa kaksi miljoonaa ihmistä menettää kotinsa. Lisäksi meren pinnan nousulla olisi dramaattisia vaikutuksia alueen maatalouteen ja vesihuoltoon.

Välimeren huono tila uhkaa 143 miljoonan rannikolla elävän ihmisen terveyttä ja elinkeinoja. Välimeren suojelemiseksi tehdystä Barcelonan sopimuksesta huolimatta vesistön tila on huonontunut. Suurin osa Välimeren saastumisesta johtuu teollisuuden ja asutuksen jätevesipäästöistä. Alueen nopean kaupungistumisen myötä jätemäärä on kolminkertaistunut viimeisen 30 vuoden aikana, ilmanlaatu heikkenee ja energian käyttö nelinkertaistuu vuoteen 2025 mennessä. Lisäksi aavikoituminen vaikuttaa jo nyt alueen maatalouteen ja maaseudun elinoloihin.

Kokouksessa keskusteltiin kansalaisjärjestöjen lausunnosta seuraavan päivän (20.11.) EU:n ja Välimeren alueen ympäristöministereiden kokoukselle. Keskeimmät vaatimukset liittyivät alueen ohjelman rahoituksen turvaamiseen, hallinnon läpinäkyvyyteen ja kansalaisyhteiskunnan osallistumismahdollisuuksiin. Kansalaisjärjestöjen lausunnossa toivottiin kansalaisjärjestöjen työn vahvistamista sekä kestävän kehityksen mekanismien toimeenpanon ja seurannan parantamista. Lisäksi toivottiin ilmastonmuutoksen voimakkaampaa huomioimista.

Kokouksessa keskusteltiin myös EU:n ja Välimeren alueen ulkoministereiden tapaamiselle luovutettavasta lausunnosta. Ulkoministerikokous järjestetään Tampereella 27.-28.11. Suomella on näissä kokouksissa EU:n puheenjohtajamaana keskeinen rooli. Ulkoministereiden tapaamiseen halutaan tuoda selkeä viesti, että ympäristö- ja kestävän kehityksen kysymykset tulee ottaa Välimeren alueen yhteistyössä tosissaan.

EU:n jäsenvaltioiden ja Välimeren alueen maiden yhteistyö aloitettiin Barcelonassa 1995. Puolentoista vuoden välein kokoontuva ulkoministerikokous on prosessin tärkein instituutio. Yhteistyössä on mukana kaikki EU:n 25 jäsenmaata sekä 10 Välimeren alueen kumppania.

Välimeren alueella on erityisen kiinnostava rooli pohjois-etelä dialogissa. Eikä keskustelussa voitu välttää myöskään Palestiinan tilannetta. Pääsääntöisesti kokouksen keskustelu pyöri kuitenkin teknisissä kysymyksissä. Kokousjärjestelyt olivat sietämättömän ylelliset. Aikataulut pettivät pahasti kun kahden tunnin jälkeen oltiin jo kaksi tuntia myöhässä. Näin yleiskeskustelulle jäi vain vähän aikaa. Kokouksen yhteydessä pidettiin myös Välimeren alueen parlamentaarikkojen kokous.

Kokouksen myötä valmistelin kaksi lehdistötiedotetta. Ensimmäisen teimme Euroopan Maan ystävien nimissä yhdessä Välimeren alueen (MedNet) koordinaattori Eugene Clancyn kanssa. Toinen lehdistötiedote julkaistiin Kehys ry:n ja Suomen Maan ystävien toimesta suomalaiselle medialle tavoitteena tiedottaa asiasta myös Suomessa.

Lisätietoja:

Maan ystävien ja Kehys ry:n tiedote: Ympäristöministerit epäonnistuivat Kairossa alueen keskeisten ympäristöongelmien torjunnassa:
http://www.maanystavat.fi/tiedotus_artikkeli.php?aid=828&kid=0

Euroopan Maan ystävien lehdistötiedote: EU neglecting key environmental problems in Mediterranean:
http://www.foeeurope.org/press/2006/EC_20_Nov_Cairo_Minist.htm

Ympäristöministeriön tiedote: Euroopan alueiden tasapainoinen kehittäminen vaatii uusia keinoja:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=209856&lan=fi

Barcelona Convention: protecting the Mediterranean Sea:
http://europa.eu/scadplus/leg/en/lvb/l28084.htm

Horizon 2020: De-polluting the Mediterranean Sea by 2020:
http://ec.europa.eu/environment/enlarg/med/horizon_2020_en.htm

Euroopan Maan ystävien MedNet-kampanja:
http://www.foeeurope.org/mednet/about.htm

Mediterranean Information Office (for Environment Culture and Sustainable Development):

Home

Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.

Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia. 

Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle. 

Täällä tarkemmin: 
https://leostranius.fi
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. 

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. 

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. 

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.