Lauantai – maanantai 18.-20.11.2006

Mediterranean NGO Meeting
“Improving environmental cooperation after Barcelona+10”
19.11.2006 at the premises of the League of Arab States
Cairo, Egypt

Osallistuin Maan ystävien edustajana ja Kehys ry:n tukemana kansalaisjärjestöjen laajaan tapaamiseen ”Improving environmental cooperation after Barcelona +10” Kairossa. Tapaamiseen osallistui noin 70 eri EU:n ja Välimeren maiden hallinnon, parlamenttien ja kansalaisjärjestöjen edustajaa. Olin ainoa kansalaisjärjestöjen edustaja Suomesta. Kokouksen tarkoitus oli vielä eteenpäin Välimeren alueen kestävän kehityksen ohjelmaa.

EU:n ympäristökomissaari Stavros Dimas toi kokouksen alussa pitämässään puheenvuorossa terveisiä Nairobin ilmastokokouksesta. Hänen mukaansa maat pääsivät Nairobissa yhteisymmärrykseen siitä, että tarvitaan kansainvälisesti 50 prosentin päästövähennykset vuoteen 2050 mennessä, jotta ilmaston vaarallinen, yli kahden asteen, lämpeneminen vältetään. Mikäli merenpinta nousee puolimetriä, pelkästään Egyptin Niilin suistossa kaksi miljoonaa ihmistä menettää kotinsa. Lisäksi meren pinnan nousulla olisi dramaattisia vaikutuksia alueen maatalouteen ja vesihuoltoon.

Välimeren huono tila uhkaa 143 miljoonan rannikolla elävän ihmisen terveyttä ja elinkeinoja. Välimeren suojelemiseksi tehdystä Barcelonan sopimuksesta huolimatta vesistön tila on huonontunut. Suurin osa Välimeren saastumisesta johtuu teollisuuden ja asutuksen jätevesipäästöistä. Alueen nopean kaupungistumisen myötä jätemäärä on kolminkertaistunut viimeisen 30 vuoden aikana, ilmanlaatu heikkenee ja energian käyttö nelinkertaistuu vuoteen 2025 mennessä. Lisäksi aavikoituminen vaikuttaa jo nyt alueen maatalouteen ja maaseudun elinoloihin.

Kokouksessa keskusteltiin kansalaisjärjestöjen lausunnosta seuraavan päivän (20.11.) EU:n ja Välimeren alueen ympäristöministereiden kokoukselle. Keskeimmät vaatimukset liittyivät alueen ohjelman rahoituksen turvaamiseen, hallinnon läpinäkyvyyteen ja kansalaisyhteiskunnan osallistumismahdollisuuksiin. Kansalaisjärjestöjen lausunnossa toivottiin kansalaisjärjestöjen työn vahvistamista sekä kestävän kehityksen mekanismien toimeenpanon ja seurannan parantamista. Lisäksi toivottiin ilmastonmuutoksen voimakkaampaa huomioimista.

Kokouksessa keskusteltiin myös EU:n ja Välimeren alueen ulkoministereiden tapaamiselle luovutettavasta lausunnosta. Ulkoministerikokous järjestetään Tampereella 27.-28.11. Suomella on näissä kokouksissa EU:n puheenjohtajamaana keskeinen rooli. Ulkoministereiden tapaamiseen halutaan tuoda selkeä viesti, että ympäristö- ja kestävän kehityksen kysymykset tulee ottaa Välimeren alueen yhteistyössä tosissaan.

EU:n jäsenvaltioiden ja Välimeren alueen maiden yhteistyö aloitettiin Barcelonassa 1995. Puolentoista vuoden välein kokoontuva ulkoministerikokous on prosessin tärkein instituutio. Yhteistyössä on mukana kaikki EU:n 25 jäsenmaata sekä 10 Välimeren alueen kumppania.

Välimeren alueella on erityisen kiinnostava rooli pohjois-etelä dialogissa. Eikä keskustelussa voitu välttää myöskään Palestiinan tilannetta. Pääsääntöisesti kokouksen keskustelu pyöri kuitenkin teknisissä kysymyksissä. Kokousjärjestelyt olivat sietämättömän ylelliset. Aikataulut pettivät pahasti kun kahden tunnin jälkeen oltiin jo kaksi tuntia myöhässä. Näin yleiskeskustelulle jäi vain vähän aikaa. Kokouksen yhteydessä pidettiin myös Välimeren alueen parlamentaarikkojen kokous.

Kokouksen myötä valmistelin kaksi lehdistötiedotetta. Ensimmäisen teimme Euroopan Maan ystävien nimissä yhdessä Välimeren alueen (MedNet) koordinaattori Eugene Clancyn kanssa. Toinen lehdistötiedote julkaistiin Kehys ry:n ja Suomen Maan ystävien toimesta suomalaiselle medialle tavoitteena tiedottaa asiasta myös Suomessa.

Lisätietoja:

Maan ystävien ja Kehys ry:n tiedote: Ympäristöministerit epäonnistuivat Kairossa alueen keskeisten ympäristöongelmien torjunnassa:
http://www.maanystavat.fi/tiedotus_artikkeli.php?aid=828&kid=0

Euroopan Maan ystävien lehdistötiedote: EU neglecting key environmental problems in Mediterranean:
http://www.foeeurope.org/press/2006/EC_20_Nov_Cairo_Minist.htm

Ympäristöministeriön tiedote: Euroopan alueiden tasapainoinen kehittäminen vaatii uusia keinoja:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=209856&lan=fi

Barcelona Convention: protecting the Mediterranean Sea:
http://europa.eu/scadplus/leg/en/lvb/l28084.htm

Horizon 2020: De-polluting the Mediterranean Sea by 2020:
http://ec.europa.eu/environment/enlarg/med/horizon_2020_en.htm

Euroopan Maan ystävien MedNet-kampanja:
http://www.foeeurope.org/mednet/about.htm

Mediterranean Information Office (for Environment Culture and Sustainable Development):

Home

Tiedättekö sen tunteen, kun haluat lähettää lohtua ja lämpimiä ajatuksia sun ystävälle, että kaikki kyllä järjestyy. Huomaat sopivasti ulkona oheisen julisteen, otat siitä kuvan ja laitat viestin. Sitten ihmettelet miksi se sun ystävä reagoi viestiin kakkaemojilla.
Uusi ruokatrendi on täällä. 

SIPULIVESI!

Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa. 

Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus. 

Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota. 

Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon. 

Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin! 

Kiitos @jalotofu reseptistä!
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.
Kestävä elämä ei ala täydellisistä valinnoista vaan suunnasta. Oma matkani vegaaniksi kesti melkein 20 vuotta oheisen julisteen näkemisestä. Ja sen jälkeen se mikä oli selvää vuonna 1995, tuli pysyväksi osaksi  arkea vasta 2007. 

Jokainen valinta on kuitenkin oikeaan suuntaan ja arvostettavaa! Mikä olisi sun askel kohta kestävää arkea tänä vuonna?

Kirjoittelin omasta pitkästä siirtymästä Substackiin: 
https://leostranius.substack.com/p/kestava-elama-ei-ala-taydellisyydesta
Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Seuraa minua Instagramissa