Viikko 38, 18.-24.9.2006

Suomen luonnonsuojeluliitto, Luonto-Liitto ja Maan ystävät luovuttivat Autottoman päivän kunniaksi joukkoliikenteen matkakortit ministeri Eero Heinäluomalle, viihdetaiteilija Antti Tuiskulle sekä Itä-Lapin yrittäjänaisten puheenjohtajalle Päivi Vallelle. Valitettavasti ainakaan STT:n tekemä uutinen ei huomannut julkistukseen liittyvää kritiikkiä esimerkiksi Heinäluomaa ja Tuiskua kohtaan:

”Lippu luovutetaan ministeri Heinäluomalle tärkeästä avauksesta, jonka hän teki öljyriippuvuuden lopettamisesta. Valitettavasti hallitus on toistaiseksi kunnostautunut lähinnä leikkaamalla joukkoliikenteen määrärahoja. ”Nyt olisi aika ottaa taloudelliset ohjauskeinot, kuten ruuhkamaksut, käyttöön”, järjestöt huomauttavat.”

”Viihdetaiteilija Tuisku saa lahjakortin vähäpäästöisen hybridiauton valinnasta. Järjestöt haluavat matkakortilla muistuttaa, että joukkoliikenteen käyttö on kuitenkin yksityisautoilua ylivoimaisesti kestävämpi vaihtoehto.”

Koko tiedote löytyy osoitteesta: http://www.sll.fi/tiedotus/tiedotteet/liitto/2006/joukkoliikenneliput

Smash ASEM –kansalaistarkkailijaryhmän keskustelutilaisuus järjestettiin keskiviikkona (20.9.) Taidehallin klubilla. Mukana keskustelussa olivat Thomas Wallgren, Ville Hoikkala, Sampo Villanen, Tapani Ruokanen, Tommi Hoikkala sekä kansanedustajat Annika Lapintie (vas), Rosa Meriläinen (vihr) ja Kimmo Tiilikainen (kesk). Keskustelu oli onnistunut ja tila on tupaten täynnä. Toisaalta monet argumentit alkavat selvästi kyllääntymään ja omalta osalta saturaatiopiste on saavutettu jo kauan sitten. Myöhemmin loppuviikosta Aamulehti julkisti Taloustutkimuksella teettämänsä tutkimuksen, jonka mukaan vain 68 prosenttia suomalaisista piti poliisin toimintaa hyvänä Smash ASEM –mielenosoituksen yhteydessä. Usko suomalaiseen poliisiin on selvästi heikentynyt tapahtumien myötä.

Keskiviikkona (20.9.) järjestettiin myös Suomen luonnonsuojeluliiton sisäisen keskustelutilaisuuden jätteenpolttokysymyksistä. Tapetilla oli erityisesti Riihimäen Ekokemin jätteenpolttolaitoshanke, jonka ympäristöluvasta Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ja Luonnonsuojeluliitto ovat valittaneet siitä huolimatta, että paikallinen luonnonsuojeluyhdistys on ollut valittamista vastaan. Lisää luonnonsuojeluliiton jätepolitiikasta löytyy osoitteesta: http://www.sll.fi/toiminta/kestava/jatteet

Samassa yhteydessä pidettiin myös Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin hallituksen kokous. Saimme hoidettua syyskokousvelvollisuudet, kuten toimintasuunniteman ja talousarvion hyväksymisen yhdistyksen kokoukselle.

Keskiviikko illan päätteeksi pyöräilin vielä Helsigin keskustaan ja Klaus Kurkeen, jossa vietettiin Eurooppalaisten vihreiden jatko-bileitä. Oli kiva nähdä Brysselin tuttuja, Terhiä, Ulriikkaa ja Annea. Samalla ehdin vaihtaa kuulumiset myös Markuksen, Tapion ja Heidin kanssa. Onnistunut illanvietto!

Torstai-iltana olin puhumassa työväenopiston kurssilla otsikolla: ”Onko taistelu ympäristötuhoa vastaan jo hävitty, vai onko jotain tehtävissä”. Mainio asetelma. Valitettavasti minulla ei ollut aikaa valmistella kunnon esitystä, joten lähdin sessioon aika tyhjän päältä. Kurssilaiset olivat kuitenkin erityisen aktiivisia ja keskustelu oli mukavan avartavaa. Kiitos Tytti Kotilaiselle hyvän kurssin järjestämisestä!

Perjantaina (22.9.) vietettiin kansainvälistä Autotonta päivää (ks. http://www.autotonpaiva.fi, http://www.maanystavat.fi/autoton). Osallistuin itse iltapäivällä järjestettyyn Criticall Mass –polkupyörämielenosoitukseen, jossa kiertelimme polkupyörillä noin 13 kilometrin reitin Helsingin keskustan alueella. Mukana oli kaiken kaikkiaan lähes 100 polkupyöräilijää. Lisätietoja: http://www.maanystavat.fi/tiedotus_artikkeli.php?aid=795&kid=0.

Lauantaina (23.9.) osallistuimme Annukan kanssa Dodon järjestämään Megapolis2021 –seminaariin Vahan juhlasalissa (http://www.megapolis2021.org/). Kyseessä oli ympäristöongelmat ratkaistaan kaupungeissa –hankkeen päätapahtuma. Olen ollut elämäni aikana niin monissa seminaareissa, että lähdin paikalle hiukan velvollisuudentunnosta ja toisaalta mahdollisuudesta moikata monia tuttuja. Olin kuitenkin positiivisesti yllättynyt, sillä seminaari oli teknisesti ja visuaalisesti erinomaisesti onnistunut. Myös sisältö tarjosi monia kiinnostavia, jopa innostavia näkemyksiä. Paljon kiitosta saaneen Anna Kortelaisen esitelmä, jossa kulutus palautettiin sukupuoleen ja seksuaaliseen käyttäytymiseen, oli mielestäni kuitenkin liian yksinkertaistava näkemys. Sen sijaan mieltä kiihotti esimerkiksi käsite ”askeettinen hedonismi” ja Pekka Haaviston esille nostama ”tulevaisuustilaus”.

Seminaarin jälkeen jäin pohtimaan sitä, että postmoderni ympäristötoiminta täytyy olla mukavaa ja helppoa, jossa ei syyllistetä ketään (ekologinen postmodernisaatio). Tämän myötä ympäristöliike ei ole valmis haastamaan kulttuuriamme ja vallitsevia ajattelutapojamme. Kulutus saa, ja sen pitää, olla mukavaa – kunhan se on vain ekologista. Liian notkea näkemys minulle. Tarvitaan lisää fundamentaalisuutta.

Kiitos lauantain osalta myös Merille ja Laurille erinomaisten juhlien järjestämisestä aktivistikeskus Kånalassa. Samoin kiitos Marialle ihanista syntymäpäiväjuhlista! Kahdet juhlat ja suuri määrä innostavia ja kiinnostavia keskusteluja hyvän ruuan kera. Siinä ainekset onnistuneille juhlille. Sunnuntaina Henrik ja Salla kävivät kylässä Käpylässä. Viikonloppuna onnistuimme kaatamaan ja hajoittamaan myös ison seinäpeilimme, joka teki pahan jälken lautalattiaan. Onneksi se on vain materiaa.

Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Seuraa minua Instagramissa