Suomi kestävän kasvun uralle – kasvufetissi tarvitsee uskon hypyn

Less is more

Osallistuin perjantaina 13.8.2010 valtioneuvoston kanslian ja pääministeri Mari Kiviniemen järjestämään kutsuseminaariin ”Suomi kestävän kasvun uralle”.

Pääministeri Mari Kiviniemen mukaan Suomen tulee luoda vuosikymmenen yli ulottuva pitkän aikavälin kasvuohjelma. Tuottavuuden ja hyvinvoinnin kasvu nojaa hänen mukaansa omaan osaamiseemme. Talouskasvu on tärkeää, koska sen myötä syntyy työpaikkoja, valtio saa lisää tuloja, ja näin voidaan turvata hyvinvointipalvelut ja eläkkeet.

Valtioneuvoston kasvuhankkeen puheenjohtaja ministeri Antti Tanskanen esitteli työryhmänsä työtä. Tulevaisuuden tärkein tavoite on työn tuottavuuden kasvattaminen. Loppuraportissa kiinnitetään huomiota erityisesti seuraaviin kysymyksiin tai teemoihin: tiede- ja innovaatiopolitiikka, koulutuspolitiikka, elämänvaihepolitiikka, kilpailupolitiikka, yrityspolitiikka, julkisen sektorin politiikka, julkiset tietojärjestelmät ja hankinnat, laajakaistapolitiikka ja liikenneväyläpolitiikka. Tanskanen kiteytti Suomen tulevaisuuden yhteen sanaan: Tietoyhteiskunta.

Tässä vaiheessa puheenvuorot vetivät aika sanattomaksi. Ympäristön asettamia reunaehtoja ja toisaalta puhtaan teknologian mahdollisuuksia ei mainittu sanallakaan. Tietoyhteiskunta on ihan joo ok, mutta tämä oli jotain niin ysäriä ja so last season, että ei tiennyt, itkeäkö vaiko nauraa.

Onneksi Sari Baldauf Suomen elinvoiman lähteet -hankkeesta toi esille tuoreempaa näkökulmaa. Hänen mukaansa näyttää siltä, että epänormaalista on tullut normaalia. Toimimme edelleen kuitenkin vanhan maailman logiikan mukaan. Käsillä on paradigman muutos, jossa ilmastonmuutos ja luonnonvarojen riittävyys ovat nousseet politiikan ytimeen. Tarvitaan hyvinvointipalveluiden tuottamista ihmisten eikä massojen ehdoilla. Täytyy olla avoin, ketterä ja houkutteleva.

Parhaimman kommenttipuheenvuoron käytti kuitenkin professori Bengt Holmström. Holmströmin mukaan innovatiivisuus syntyy pakosta ja niukkuudesta. Less is more. Innovatiivisuutta ei synny, jos on aikaa ja rahaa. Tarvitaan ”man to moon” -projekti, jossa kyse ei ollut vain kuussa kävelemisestä, vaan kaikesta siitä, että mahdottomasta tehtiin mahdollista, ja siinä sivussa matkalla päämäärään synnytettiin lukemattomia uusia innovaatioita. Holmström haastoi käynnistämään kilpailun esimerkiksi siitä, kuka rakentaa sähköauton, joka kulkee 100 km kahden tunnin latauksella. Samalla syntyisi paljon muitakin tärkeitä keksintöjä.

Itse kysyin alustajilta kolme kysymystä:

1. Miten ekologiset näkökulmat huomioidaan tulevissa kasvuohjelmissa? Mikä tahansa kasvu ei ole järkevää. Kukaan ei halua kasvua, joka syventää ilmastokriisiä, kiihdyttää sukupuuttoaaltoa tai lisää luonnonvarojen ylikulutusta.

Pääministeri Mari Kiviniemi vastasi: Ympäristöasiat ja ekologiset reunaehdot tulee ottaa huomioon. Hallitus on jo nyt ottanut askelia ekologisen verouudistuksen suuntaan nostamalla fossiilisten polttoaineiden veroja.

2. Mitä jos kasvu ei jatkukaan ikuisesti tavoiteltavaa kolmen prosentin vuosivauhtia? Mikä on suunnitelma B? Monet merkit osoittavat, että kasvu Länsi-Euroopassa tulee hidastumaan väestön ikääntymisen myötä sekä ekologisten rajojen tullessa vastaan.

Alivaltiosihteeri Martti Hetemäki kommentoi: Suunnitelmaa B ei ole. Meillä on hyvinvointilupaus, joka täytyy täyttää. Talouskasvu on sen toteuttamiseksi välttämätöntä.

3. Millä tavalla Suomen hallituksen tilaamassa kasvuhankkeessa vaihtoehtoiset mittarit ja niiden edistäminen tulee näkymään? Taloustieteen nobelistit Joseph Stigliz ja Amartya Sen kirjoittivat Ranskan presidendin Nicolas Sarkozyn vuonna 2008 alulle paneman tiedepaneelin loppuraportin, joka kyseenalaisti nykyisen kaltaisen talouskasvun ja esitti uudistuksia taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen mittaamiseen.

Kasvuhankkeen puheenjohtaja, ministeri Antti Tanskanen: Ei vastausta.

Seminaarin perusteella osa Suomen yhteiskunnallisesta eliitistä elää vahvassa kasvu-uskossa. Asiaa voi verrata filosofi Kierkegaardin uskon hyppyyn. Ei ole muuta kuin usko, hyppy ja epävarmuus. Nämä kaikki jatkuvasti. Ei suunnitelmaa siitä, jos talous ei kasvakaan. Kierkegaard ihannoi Abrahamia, joka luottaa Jumalaan niin syvällisesti, että on Jumalan käskystä valmis uhraamaan oman poikansa Iisakin. Samalla tavalla osa päättäjistä on valmis uhraaman talouskasvun alttarilla kaiken.

”Vaurastuminen tekee ihmisen onnelliseksi toisin kuin usein väitetään”, kiteytti toimitusjohtaja Matti Apunen seminaarin lopuksi. Ministeri Jyrki Katainen tiivisti myös osuvasti sen, mistä seminaarissa oli kyse. Suomi voisi olla ”kilpailukykyisin hyvinvointiyhteiskunta maailmassa”.

Mitä tuohon enää lisäämään.

Viisi innostavaa tilaisuutta, kuntoilua ja Kansan Uutiset

vanhanen2_450px2

Pyydä Matti Vanhasta ajamaan ydinvoimahakemusten hylkäämistä

Perjantaina (12.3.) aamulenkin jälkeen olin eduskunnassa vetämässä Äänestä ydinvoima historiaan –kampanjan ja poliittisten nuorisojärjestöjen lehdistötilaisuutta. Eduskunnasta pyöräilin Suomen luonnonsuojeluliiton toimistolle degrowth-hankkeen ohjausryhmän kokoukseen. Tarkoituksena on toteuttaa syksyllä aiheesta kansainvälinen seminaari.

Suomen luonnonsuojeluliitosta matka jatkui Nuorisoasiankeskukseen, jossa ideoimme yhdessä nuorisotoimenjohtaja Lasse Siuralan ja muutamien muiden kanssa nuorten tulevaisuuden osallisuutta sosiaalisessa mediassa. Innostavan keskustelun jälkeen siirryin Allianssiin keskustelemaan yhdessä Nuoran edustajien kanssa valtioneuvoston Kasvuhankkeesta. Kirjoittelin Kasvuhankkeesta aiemmin viikolla tänne. Samaan syssyyn ehdin kokoustaa hetken myös tulevan Nuorisobarometrin kysymyksiin liittyen.

Allianssissa pidettyjen workshoppien jälkeen pyöräilin vihdoin Luonto-Liiton toimistolle, jossa osallistuin metsäryhmän kokoukseen. Metsiensuojelurintamalla tapahtuu nyt todella paljon ja kaikkea hauskaakin on luvassa. Luonto-Liiton aktivistien kanssa on hieno tehdä eri juttuja! Illalla kävin toimistolla lisäksi läpi vielä saapunutta postia ja laskuja.

KU-LeoPäivään mahtui viisi innostavaa tilaisuutta, 10 km aamulenkki ja 22,5 km pyöräilyä. Lisäksi taisin tehdä haastatteluennätykseni Kansan Uutisissa, jossa esiinnyin etusivun lisäksi myös kolmessa eri jutussa koskien omia elämäntapavalintojani, degrowth-taloutta ja Yltäkylläisten pidot -kirjan julkaisutilaisuutta.

Kasvuhanke: Kestävästä kasvusta hyvinvointia ja elämänlaatua

Osallistuin tiistaina (9.3.) Säätytalolla järjestettävään seminaariin, jonka tarkoituksena oli keskustella Antti Tanskasen vetämän kasvutyöryhmän väliraportin pohjalta mahdollisuuksista nopeuttaa talouskasvua. Kutsutilaisuuden avasi pääministeri Matti Vanhanen ja paikalla oli iso joukko yhteiskunnan vaikuttajia.

kasvuraportti

Koska seminaari toteutettiin Chatman House -säännöillä, en kommentoi muiden sanomisia. Tässä kuitenkin tiivistetysti se, mitä itse sanoin (tai yritin sanoa) seminaarissa.

1. Rohkeutta rakennemuutokseen. Maailman pisin matka on ryhtyminen tuumasta toimeen. Suomi ei uskalla kokeilla uusia innovaatioita. Vajoamme selvitysten loputtomaan suohon. Se, joka muuttuu nopeammin, kuin ympärillä oleva yhteiskunta, pärjää ja kasvaa. Onko meillä rohkeutta tehdä vaadittu rakennemuutos ja siirtyä hiilineutraaliin yhteiskuntaan?

2. Ympäristö loistaa poissaolollaan. Väliraportin 99 mahdollisesta toimenpide-ehdotuksesta yksikään ei käsittele ympäristöä, energiatehokkuutta tai päästöjen vähentämistä. Vai löytääkö joku yhden? Pitäisikö?

3. Pidennetään työuria. Huoltosuhteen korjaaminen työuria pidentämällä ja opiskeluaikoja lyhentämällä on mahdollista jos luovumme yleisestä asevelvollisuudesta. Kuinka moni paikalla oleva on suorittanut opintonsa ”normiajassa”?

4.  Tarvitaan kasvua kuvaavia mittareita. Raportissa esitetään bruttokansantuotteen kehitystä viime vuosikymmenien aikana. Mikäli halutaan mitata hyvinvointia ja elämänlaatua, olisi ehkä paikallaan lisätä myös ihmisten tyytyväisyyttä ja onnellisuutta kuvaavia mittareita mukaan.

5. Loputon kasvu rajallisessa tilassa (maapallolla) on sula mahdottomuus. Mahdottoman hamsterin sijaan meidän tulisi löytää sellaisia talouden malleja, jotka eivät ajautuisi kriisiin, vaikka talous ei kasvaisikaan. Miltä kuulostaisi nollakasvuun perustuva kohtuutalous, degrowth-talous?

ideoikasvuaVerkossa osoitteessa http://www.ideoikasvua.fi voi käydä itse vastaamassa kyselyyn.