Vapauttakaa Sini Saarela!

Sini Saarela, 29 syyskuuta 2013Maailmassa on virhe.

Murmanskilainen tuomioistuin määräsi (29.9.2013) suomalaisen Greenpeace-aktivistin Sini Saarelan kahdeksi kuukaudeksi tutkintavankeuteen epäiltynä merirosvoudesta.

Sini Saarela pidätettiin, koska hän osoitti rauhanomaisesti mieltään Gazpromin öljylautalla Petšoranmerellä Siperiassa.

Ei sankareita kuulu laittaa vankilaan. Merirosvoja ovat ne, jotka haluavat tuhota Arktisen alueen ja kiihdyttää ilmaston lämpenemistä.

Greenpeacen aktivisteja tulisi kiittää ja palkita, ei tuomita. On sankarillista ja ihailtavaa toimia haavoittuvan arktisen alueen puolesta öljynporausta vastaan!

Olen itse tuntenut Sini Saarelan vuosia. Hän on toiminut pitkään mm. Luonto-Liiton metsäryhmässä ja työskenteli Luonto-Liitossa piirivastaavana. Työssään hän pärjäsi erinomaisesti ja suosittelen häntä lämpimästi vastaaviin tehtäviin.

Greenpeacen tiedotteessa Sini Saarela esitellään seuraavasti:

”Sini Saarela on 31-vuotias ympäristöaktivisti Helsingistä, kylmän sodan ja Tšernobylin ajan lapsi. Hän on luontoihminen, ja viettää kesäisin paljon aikaa metsässä. Omien sanojensa mukaan ihan tavallinen tyyppi, mutta hänelle ei riitä vaikuttamiseksi äänestäminen kotimaassa kerran neljässä vuodessa.

Sini on ottanut osaa useisiin mielenosoituksiin niin Suomen metsien puolesta kuin ydinvoimaa vastaan. Sini on kokenut kiipeilijä, ja hänet muistetaan muun muassa osoittamassa mieltä usean päivän ajan Olkiluoto 3:n työmaan nosturissa vuonna 2007. Sinin ja muiden aktivistien mielenosoituksen jälkeen työmaalta paljastui useita turvallisuuspuutteita.

Siniä eivät Jäämeren karut olosuhteet ole pelottaneet. Hän on toistamiseen torjumassa öljynporausta Prirazlomnajalla. Viime vuonna hän nousi lautalle yhdessä Greenpeace Internationalin pääsihteeri Kumi Naidoon kanssa. Viime vuonna hän myös joutui kylmään kylpyyn, kun venäläisen huoltoaluksen miehistö kaatoi kumiveneen, jossa Sini oli.

“Meitä voi yrittää pysäyttää jääkylmällä vedellä, mutta se ei lannista, sillä tiedämme, kuinka tärkeää tälle herkälle ympäristölle on estää öljynporaus. Ympärilläni oleva arktinen luonto ei selviä öljyvuodoista”, Sini totesi jo tuolloin.”

FreetheArctic30Kiitos Sini Saarela! Itse lahjoitan jatkossa rahaa Greenpeacelle entistä enemmän.

Lähetä kirje Venäjän suurlähetystöön ja vaadi aktivistien vapauttamista sekä loppua arktiselle öljynporaukselle täältä.

Toivottavasti Suomen viranomaiset ja ulkoministeriö tekevät kaikkensa, jotta Sini saadaan vapaaksi.

9 kommenttia artikkeliin ”Vapauttakaa Sini Saarela!”

  1. Tämä kulttuuri tekee kaikille saman, jos oikeasti lähtee vaatimaan asioita. Kun parlamenteissa on enemmistönä henkilöt, jotka haluavat että luonnosta kannetaan suojelijat pois, eikä tuhoajia, niin mikään ei tule oikeasti muuttumaan. Ja vain sen takia, että nämä demokratian edustajat saavat itse taloudellista hyötyä. Herra presidenttikin on silloin tällöin huolissaan ilmastonmuutoksesta, mutta on nyt sitten hymyissä suin avaamassa kaasuvoimalaa öljyn ja kaasun tuottamista varten. Kohta huomataan myös, että kansallispuisto-status ei paljoa paina, kun seuraavat hallitukset avaavat portit kaivosfirmoille. Tai levälläänhän ne portit jo ovatkin.

    Mitä voi sitten kansalainen tehdä, kun tuhokulttuuria suojelee valtiot väkivaltakoneistoilla ja mikään muu ei riitä kuin tuon kulttuurin haastaminen? Kuitenkin on selvää, että kun poliisi ottaa kantoon, niin yksittäisen kansalaisen mielipiteet ei paljoa paina, kun jalatkaan eivät ota maahan. On aikamoinen vaatimus, että valtio pakottaa katsomaan vuosivuodelta huononevaa tilannetta, ja jakaa sitten taloudellista hyötyä tuhoajille ja sitten toki vielä kunniamerkit perään suurimmille nilkeille. Ainakaan voikukka napinlävessä mielenosoituksissa pyöriminen ei riitä, kun ketään ei kiinnosta, jos fyrkkaa ei ole mukana.

  2. Greenpeace tarvitsee marttyyreita julkisuuden saamiseksi, toiminnan tueksi ja uusien rekrytoitavien houkuttelemiseksi, ja Greenpeacelle olisi siksi hyödyksi, että Sini ja muut aktivistit saisivat mahdollisimman kovat tuomiot. On hienoa, että Sini on uhrannut oman elämänsä itseään suuremman asian puolesta, ja globaalin luonnonsuojelun nimissä hänelle voi toivoa vain, ikävä kyllä, mahdollisimman kovaa tuomiota. Kaikkea hyvää Sinille.

  3. Niinpa niin. mitens sinne gaspromin lautalle oli taa paasty? kutsulla?

    ”Sini Saarela pidätettiin, koska hän osoitti rauhanomaisesti mieltään Gazpromin öljylautalla Petšoranmerellä Siperiassa.”

    kylla on aika vaikeeta nahda etta tota vois sanoo rauhanomaisena, jos murtautuu paikkaan minne ei ole kutsuttu se on rikos missapain vaan maailmassa. rikolliset kuuluu kaltereiden taakse.

    • Mikko, kyseessä on toki laiton toiminta, mutta ei mielestäni merirosvous tai niin vakava rike, että siitä pitäisi laittaa kahdeksi kuukaudeksi pelkästään tutkintavankeuteen. Yleensä tuollaisesta saa huomautuksen tai korkeintaan sakot.

  4. Koska kyseessä on yksi vaarallisimmista työympäristöistä on hyvin lapsellista vähätellä asiaa. Kyse on ihmishengistä jonka päivä. Jokainen ulkopuolinen häiriö laittaa muut hengenvaaraan ja siitä on myös rangaistava sen mukaan. 10 vuotta on varsin sopiva tällaisesta muiden ihmishenkien välinpitämättömyydestä.

  5. En näe mitään laitonta. Se on Venäjän alue ja siellä toimii oma laki. ( ja vain 2 kuukautta Venäjän vankilassa? :-)))))))

  6. Esim. hitsaajat tekevät öljynporauslautalla äärimmäisen vaarallista työtä veden alla kymmenien metrien syvyyksissä. Heidän elämänsä riippuu siitä, että lautalla valvomohuoneessa kaikki menee hyvin.

    Erikoisvalmisteisiin syväsukelluspukuihin happi tulee letkua pitkin pinnalta. Ja pinnalle nousu kestää paineen tasauksesta johtuen tunteja. Kaikkea tätä ohjataan valvomosta.

    Voi vain kuvitella, mitä olisi voinut tapahtua, jos nuo aktivistit olisivat päässeet valvomoon asti rällästämään. Estämään lautan toimintaa, kuten heidän tavoitteena oli. Et varmaan itsekään haluaisi olla vedenalaisissa töissä silloin, kun joku järjestö kaappaa ”haltuun” tukitoiminnot.

    Greenpeace myönsi, että heidän tarkoitus oli keskeyttää lautan toiminta. Jos lautan toiminta olisi keskeytynyt, veden alla työskentelevä henkilökunta olisi kuollut.

    Lisäksi GP:n alus taisi yrittää ajaa veneellään viranomaisten veneen päälle yrittäen kaataa sen, tämäkö on ”soo soolla” kuitattava asia, jossa jälleen ihmishenget ovat olleet vaarassa?

  7. Lautalle ei ”murtauduttu”, vaan kiivettiin.

    Saarelan ja kumppanin oli tarkoitus hinata lautalle tai sen seinämälle selvitymiskapseli, jossa heidän oli määrä asustella ja siten keskeyttää lautan toiminta.

    Kiipeäminen lautalle aloitettiin varhain aamulla kello puoli viisi, jolloin tuskin ketään on lautalla töissä ainakaan hitsaamassa. Lisäksi Arctic Sunrisen kapteeni tietenkin soitti lautalle ja ilmoitti tulosta. Lautan vastaava ei maininnut, että ketään olisi ollut tuolloin töissä – myöskään mitään lippuja tai muita säädettyjä merkkejä vedenalaisista töistä ei ollut.

    Greenpeacen aluksen miehistö osaa tehtävänsä, monet ovat seilanneet jo vuosikausia jopa vuosikymmeniä järjestön laivoilla eripuolilla maailmaa.

    Kaikki toimintaan koulutettavat saavat lisäksi väkivallattoman toiminnan koulutuksen. Jos sen suorittamisessa on ongelmia, ei järjestö voi hyväksyä henkilö mukaan.

  8. Tämä on ensisijaisesti politiikkaa myös Venäjän taholta. Siksi minusta on toissijaista keskustella oliko Greenpeacen tempaus merirosvousta vai ei. Venäjän lainsäädännön puolesta se voidaan tulkita merirosvoudeksi ja ihmettelen kyllä jos Greenpeace ei etukäteen ymmärtänyt ”mielenosoituksensa” vakavuutta. Mielenosoitus lainausmerkeissä siksi, että Greenpeace mielenosoittamisen lisäksi myös toimivat ja tässä tapauksessa kiipesivät öljynporauslautalle ja siihen suhtaudutaan syystä vakavasti. Kenelle Venäjän reaktio tuli yllätyksenä kun ainakin Suomen media on pitänyt Pussy Riotin tapausta erittäin paljon esillä.

    Ja mikä minusta on surullisinta, en ole nähnyt kovinkaan paljon Greenpeacen tempausten yhteydessä keskustelua itse aiheesta. Moniko ”tavallinen tallaaja” tietää miksi Greenpeace halusi vallata öljynporauslautan? Itsellekin se on vähän epäselvää. Suomessakin keskustelu pyörii Saarelan ympärillä. Itsekin olen pikavilkaisulla saanut tietooni paljon Saarelasta, mutta en niinkään itse asiasta. Ihmettelen muuten miten meribiologiaa opiskelevaa (missä opiskelee ja kuinka paljon opintopisteitä alla?) kutsutaan mediassa meribiologiksi. 🙂

    Joitakin vuosia sitten Greenpeace piti Suomessa mielenosoituksen jollakin sillalla muistaakseni Nestettä ja palmuöljybisnestä vastaan, jossa jostakin syystä tapahtui liikenneonnettomuus tai sen uhka. Itse en muista aiheesta sen enempää ja vähemmän valveutunut muistaa varmaan ainoastaan tuon onnettomuuden. Tuoko nämä Greenpeacen tempaukset itse asiaa esille vai puhutaanko aina vain ko. mielenosoituksesta ja Greenpeacen aktivistien käytöksestä?

Kommentointi on suljettu.

Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Voiko kirjoja kuunnella tai lukea liikaa? 

Viime vuonna huomasin, että yllättävän harvassa (tieto)kirjassa, joita kuuntelin oli kovin paljon mitään uutta. Tuntui, että vaikka kuuntelin itselleni vieraasta tai uudesta aiheesta kirjoja, toistivat ne samoja kaavoja, esimerkkejä ja tutkimuksia. Ja sama koski vähän romaanejakin. Juonen käänteet ja draaman kaari kävivät vähän turhan tutuiksi. 

Haluaisin kuitenkin kovasti nauttia hyvästä kirjallisuudesta. Tästä syystä mieleeni tuli ajatus, että tänä vuonna kuuntelen aiempina vuosina erityisen hyviksi kirjoiksi listaamiani kirjoja uudestaan. Kävin siis läpi kaikki kuuntelemani kirjat ja poimin sieltä noin 50 teosta. Keväällä kuuntelin nämä kaikki uudestaan. 

Joukossa on paljon hyviä kirjoja! Sellaisia, joita olen kuunnellut useamminkin kuin kaksi kertaa. Jotkut aiemmin hyviltä kuulostaneet kirjat taas eivät enää olleet yhtään niin mielenkiintoisia kuin ensimmäisellä kerralla. Kirjan sisältö kun luonnollisesti puhuttelee eri tavalla eri hetkissä ja elämäntilanteissa. Jos jotain pitää tämän pohjalta suositella, niin tässä on seitsemän kirjaa, jotka itselläni ovat kestäneet useamman kuuntelukerran ja joita kannattaa kuunnella tai lukea vaikka tämän syksyn aikana (jos et jostain syystä ole jo lukenut/kuunnellut näitä)

-Yuval Noah Harari: 21 oppituntia maailman tilasta
-Rutger Bregman: Hyvän historia
-Rutger Bregman: Moraalinen kunnianhimo
-James Clear: Pura rutiinit atomeiksi
-Hans Rosling: Faktojen maailma
-Malcolm Gladwell: Kuka menestyy ja miksi
-Berthold Gunster: Flip

Ehkä hiukan surullisena huomaan, että tähän listalle ei päässyt yhtään romaania, yhtään kotimaista kirjaa eikä yhtään muita kuin miesten kirjoittamia kirjoja.

Toki näiden lisäksi on paljon paperikirjoja ja klassikoita, jotka ovat kestäneet hyvin aikaa ja joita olen lukenut monta kertaa. Tässä esimerkiksi listaus aiemmin 10 merkityksellisestä kirjasta omassa elämässäni: 

https://leostranius.fi/2022/09/10-merkityksellista-kirjaa-elamani-aikana/
Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.

Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia. 

Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle. 

Täällä tarkemmin: 
https://leostranius.fi

EDIT: Tässä oleva kuvituskuva on Purkutaidenäyttelystä 2025 Toni Esselin installaatiosta Hostile architecture.
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. 

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. 

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. 

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Seuraa minua Instagramissa