Kahdeksan vinkkiä: Näin tehostat sähköpostin käyttöä

Kuva: Wikipedia

Saan keskimäärin noin 400 sähköpostiviestiä päivässä. Osa viesteistä on erilaisten jakelulistojen kautta tulevaa postia ja osa henkilökohtaista kirjeenvaihtoa, kyselyjä ja pyyntöjä. Pelkästään työni puolesta vietän sähköpostin parissa päivittäin helposti useamman tunnin. Ei siis ole ihan sama, miten sähköpostini hoidan.

Tässä muutama yleisvinkki tehokkaaseen sähköpostin käyttöön. Mikä on sinun mielestäsi tehokkain tapa hoitaa sähköpostit? Kuulisin mielelläni lukijoiden näkemyksiä aiheeseen liittyen.

Kahdeksan vinkkiä sähköpostin käytön tehostamiseen

1. Kommunikoi ensisijaisesti kasvotusten ja puhelimitse. Asiat laadullistuvat kun ollaan läsnä saman asian äärellä samaan aikaan. Asiat kannattaa pyrkiä hoitamaan ensisijaisesti kasvotusten ja toissijaisesti puhelimitse. Sähköposti on näistä kolmesta kaikkein tehottomin tapa hoitaa asioita joitakin poikkeuksia lukuunottomatta.

2. Vähennä saapuvan ja lähtevän sähköpostin määrää. Helpommin sanottu kuin tehty, mutta mitä enemmän lähetät sähköpostia, sen enemmän myös todennäköisesti vastaanotat sitä ja joudut käyttämään aikaasi siihen.

3. Älä lue sähköpostejasi jatkuvasti. Varaa tietty aika päivästä (tai viikosta), jolloin avaat sähköpostin. Älä pidä sähköpostia jatkuvasti päällä – varsinkaan toimintoa, joka ilmoittaa aina uudesta viestistä.

4. Keskitä kaikki viestit yhteen sähköpostilaatikkoon ja käytä suodattimia. Älä pidä turhaan (mikäli vain mahdollista) useita sähköpostilaatikoita, joihin joudut erikseen kirjautumaan. Ohjaa kaikki viestisi yhteen laatikkoon. Ja ohjaa (suodata) tuossa yhdessä laatikossa kaikki tietyille jakelulistoille tuleva sähköposti suoraan omiin kansioihin. Eri kansioiden viestejä voi sitten käydä läpi sopivassa välissä enemmän kerrallaan.

5. Pidä inbox tyhjänä. Prosessoi saapuneet viestit esimerkiksi kerran tai kaksi päivässä. Älä jätä viestejä postilaatikkoon, vaan poimi joukosta tärkeät asiat työlistallesi ja joko poista viestit tai arkistoi ne kansioihin. Sähköpostin kautta tulevat asiat voi tehdä välittömästi, siirtää tehtävälistaan tai delegoida eteenpäin. Ihanteellinen tilanne on sellainen, jossa inboxissa on maksimissaan sen verran viestejä kuin koneesi näytölle mahtuu.

6. Kokeile elämää ilman sähköpostia. Tuntumaa ajatukseen voi hakea vaikka siten, että viettää kerran viikossa yhden arkipäivän siten, että ei avaa sähköpostia kertaakaan. Kokeile siis esimerkiksi sähköpostivapaata perjantaita.

7. Rajoita lähettämiesi sähköpostien määrää. Kokeile todella hoitaa asioita kasvotusten ja puhelimitse (kohta 1 ja 2). Rajoita lähettämiesi viestiesi määrä esimerkiksi viiteen viestiin päivässä ja huomaa, kuinka asioiden hoitaminen helpottuu kummasti.

8. Lue ja kirjoita tehokkaasti. Usein riittää, että katsot vain lähettäjän ja otsikon tai parhaimmillaankin vain silmäilet viestin sisällön nopeasti läpi. Omissa viesteissä kannattaa kiinnittää huomiota otsikon ja viestin rakenteen selkeyteen (esim. luettelot, numeroinnit, selkeät kysymykset jne.) sekä siihen kenelle viestin osoittaa ja lähettää. Asiat pitäisi pystyä sanomaan sähköpostissa vähintään viidessä lauseessa. Kokeile vaikka.

11 kommenttia artikkeliin ”Kahdeksan vinkkiä: Näin tehostat sähköpostin käyttöä”

  1. Ykköskohdasta voisin vähän nipistä; muihin voikin yhtyä. Sähköposti nimenomaan on usein tehokkain tapa pienten asioiden hoitamiseen, ei vähiten siksi että sekä lähettäjä että vastaanottaja voi itse valita sopivan ajan sen käsittelemiseen. Lisäksi säästyy matkakulut (erityisesti -aika).

    Laadullisesti toki moni asia tulee tosiaan paremmin käsitellyksi IRL. Ei tosin välttämättä niinkään; sähköpostitse kun voi paremmin harkita sanomisiaan. Se on sekä hyvä että huono puoli.

  2. Plus että ympäristönäkökohdat huomioiden – kun liikkumisen tarvetta pitäisi vähentää – olisi kai aika tärkeääkin, että asioita voitaisiin hoitaa mieluummin vaikka puhelimitse ja sähköpostitse kuin kasvotusten.

  3. Sähköposti on myös kevyt prosessien seurannan ja dokumentaation väline. Ainakin itse tykkään saada kuittaukset livenä sovittujen asioiden hoidetuksi tulemisesta sähköpostilla. Samoin otan mielelläni sähköpostilla vastaan yhteenvetoja livetapaamisissa sovituista asioista.

    Päivämäärien sumpliminen tai asioiden delegointi on kyllä sähköpostin masentavimpia ja tehottomimpia käyttötapoja. Erityisesti voisko joku hoitaa -viestit, huhhuh!

  4. Juuri näin Jukka! Kiitos tarkennuksesta!

    Yritän tarkentaa omalta osaltani. Tuo ohje/vinkki perustuu siihen, että silloin kun asiat on mahdollista hoitaa myös kasvotusten/puhelimitse, kannattaa niin usein tehdä. Esim. sen sijaan, että lähettää s-postia naapurihuoneen kollegalle, kannattaa useimmiten mielummin kävellä huoneeseen hoitamaan asia – tai jos tavoiteltava henkilö on toisella puolella kaupunkia tai toisessa maassa, kannattaa mielummin soittaa.

    Vaikka s-posti mahdollistaakin ajasta ja paikasta riippumattoman kommunikoinnin, on se välineenä mielestäni tehoton verrattuna kasvokkaiseen tai puhelimitse tapahtuvaan kommunikointiin joitakin poikkeuksia lukuunottamatta (esim. massapostitukset, tiedoksi viestit, viralliset kutsut, asiakirjojen lähettely jne.). Asiat todella laadullistuu vasta silloin kun ollaan läsnä samaan aikaan saman asian äärellä.

    Viestini siis on: Ennenkuin alkaa kirjoittamaan s-postia, kannattaa pysähtyä muutamaksi sekunniksi pohtimaan, voisiko asian hoitaa kasvotusten tai puhelimitse – ja jos voi, kannattaa niin yleensä myös pyrkiä tekemään. Kokeilkaa vaikka!

    Parhain terveisin
    -Leo

  5. Hyvin sanottu Tea:

    ”Päivämäärien sumpliminen tai asioiden delegointi on kyllä sähköpostin masentavimpia ja tehottomimpia käyttötapoja. Erityisesti voisko joku hoitaa -viestit”

    Nämä ovat loistavia esimerkkejä siitä, mitä tarkoitin! Juuri tämmöiset mieluiten kasvotusten ja puhelimitse. Tässä olisi itsellänikin hurjasti opittavaa.

    Parhain terveisin
    -Leo

  6. Hyviä vinkkejä! Sellaisen lisäisin, että sähköpostilistoilla syntyy paljon turhia väittelyjä, jopa ”sotia”. Sellaiseen ei kannata lähteä mukaan. Jos voin käyttää aikaa keskusteluviestin kirjoittamiseen pienen piirin luettavaksi, voisin siinä samassa ajassa mieluummin vaikka kirjoittaa mielipidekirjoituksen Hesariin sadantuhannen potentiaalisen lukijan näkyville. Tai voin kirjoittaa blogiin, jossa asia säilyy hakukoneiden ulottuvilla vuosia, sen sijaan että sähköpostiviesti luetaan ja unohdetaan. Tai valmistella vaikka yhdistyksen tiedotetta.

    Yhdistyksissä saa aina ihmetellä sitä, että ihmisillä on aikaa jaanata samoja asioita sähköpostilistakeskusteluissa monen viestin päivävauhtia, mutta jos kyselee tekijää vaikka tiedotteen tekemiseen, kenelläkään ei tunnu olevan aikaa. Mutta kai se on inhimillistä, että vuorovaikutus toisten kanssa on kiinnostavaa. 🙂

Kommentointi on suljettu.

Lisää kauneutta. Jotta muistaisimme mikä on kaikkein tärkeintä ja osaisimme toimia oikein oikeiden asioiden puolesta 💚🌍

Kuva: Nasa.
Mitä tapahtuu kun lapselle ei sanota lainkaan ei? 

Vietin eilen 12-vuotiaan syntymäpäivää ”kyllä-päivän” hengessä. Käytännössä vanhemman (eli minun) piti vastata lapsen kaikkiin kysymyksiin aina kyllä! 

Miten päivä sitten sujui. Hämmästyttävän arkisesti. 

Aamulla synttärisankari herätettiin klo 7.00 onnittelulaululla ja tuomalla herkkuja sänkyyn. Aamupäivällä lapsi halusi ottaa rennosti ja pelailla serkkunsa kanssa puhelimella. Itse kävin juoksemassa. 

Lounaaksi toiveena oli pyöräily Pasilan Triplaan ja Luckiefuniin syömään. Ruokailun jälkeen hengailimme hiukan Triplassa ja kävimme ostamassa lapselle pienen pussukan ja yhden suklaapatukan. Tämän jälkeen kävimme tutustumassa pyörillä Keski-Pasilan uusiin rakennuksiin ja palasimme kotiin.

Myöhemmin iltapäivällä oltiin kotona. Lapsi halusi syödä nuudeleita soijarouheella. Välipalan jälkeen pyöräilimme lähimetsään (kalliometsä, tietäjät tietää), jossa lapsi on viettänyt paljon aikaa päiväkotiaikoina. Kiipeilimme puissa (tai siis lapsi kiipeili ja itse ihastelin/kauhistelin ja pidätin hengitystä). Käpylän/Kumpulan lähimetsistä pyöräilimme lähiravintolaan ja lapsen toiveesta ostimme kotiin vietäväksi massaman curryn tofulla. 

Illalla tehtiin vielä popcorneja ja käytiin ostamassa lähikaupasta jäätelöä ja limsaa sekä katsottiin yhdessä Cancel-elokuva. Tämän jälkeen iltatoimet ja nukkumaan. 

Lasten toiveet ovat lopulta aika arkisia ja saavutettavia.
Missä kaikki mainokset ovat?

Olen pitänyt ovessani “Ei mainoksia, kiitos” -tarraa vuosikymmeniä. Se on ollut itsestäänselvyys. Pieni arkinen valinta, jolla estää turhan paperin kertymisen eteiseen ja ehkä myös turhien tarpeiden syntymisen.

Maaliskuussa päätin kokeilla, miltä maailma näyttää ilman sitä. Mitä ihmisten postilaatikoihin nykyään oikeasti jaetaan? Onko tilanne sama kuin ennen?

Irrotin tarran ja valmistauduin siihen, että eteinen täyttyy viikon aikana tarjouslehdistä, pizzamainoksista ja satunnaisista katalogeista. Olin valmis laittamaan tarran takaisin heti, jos määrä karkaisi käsistä.

Kolme viikkoa myöhemmin tilanne on tämä: ei yhtäkään mainosta. Ei ainoatakaan.

Pieni kokeilu, mutta yllättävän suuri lopputulos. Onko tässä käynyt niin, että paperinen suoramainonta on kadonnut? Ainakin omasta arjestani. Ilman, että olen varsinaisesti huomannut sitä. Vai onko kyse siitä, että mainostenjakajat ohittavat oveni lihasmuistilla. Tuleeko kenellekään muulle vielä paperimainoksia?

Mainonta ei tietenkään ole hävinnyt. Se on vain siirtynyt muualle. Sähköpostiin, sosiaaliseen mediaan, hakutuloksiin ja verkkokauppoihin. Fyysisestä tilasta näkymättömämpään, personoidumpaan ja jatkuvampaan muotoon. En enää kanna mainoksia roskikseen. Ne seuraavat minua taskussa.

Paperinen mainos on helppo tunnistaa. Se on konkreettinen, rajallinen ja usein helppo jättää huomiotta. Digitaalinen mainonta toimii toisin. Se sulautuu sisältöön ja mukautuu käyttäytymiseen. Se ei tule kotiin yhtenä nippuna kerran viikossa, vaan pieninä annoksina pitkin päivää.

Siksi sitä on vaikeampi huomata ja ehkä myös vaikeampi vastustaa. “Ei mainoksia, kiitos” -tarra toimi ennen rajana. Nyt vastaavaa rajaa on vaikeampi piirtää. Milloin saan itse päättää, mitä mainontaa minulle näytetään?

Olisiko mahdollista, että digitaaliseen ympäristöön syntyisi yhtä selkeä ja yksinkertainen tapa kieltäytyä? Yksi valinta, joka oikeasti toimii. Koska tällä hetkellä näyttää siltä, että mainokset eivät ole kadonneet. Ne ovat vain muuttuneet näkymättömämmiksi tai oikeastaan niin jatkuvaksi osaksi uutis- ja somevirtaa, että emme edes huomaa niitä tietoisesti.
Uusi ruokatrendi on täällä. 

SIPULIVESI!

Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa. 

Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus. 

Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota. 

Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon. 

Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin! 

Kiitos @jalotofu reseptistä!
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Seuraa minua Instagramissa