Ympäristölautakunta 6.5.2014: Viisi huomiota Helsingin ilmanlaadusta

Leo Stranius ja hiilinieluYmpäristölautakunta kokoontuu seuraavan kerran tiistaina 6.5.2014 klo 16.15.

Kokouksessa käsitellään mm. Helsingin ilmansuojelun toimintaohjelman toteutumisen seuranta 2013.

Ympäristölautakunnalle annetun raportin perusteella voidaan Helsingin ilmanlaadusta todeta seuraavat viisi asiaa:

1. Hengitettävien hiukkasten raja-arvon ylittyminen on pysähtynyt: Hengitettävien hiukkasten raja-arvot eivät ole ylittyneet Helsingissä raja-arvoa valvovilla asemilla vuoden 2006 jälkeen.

2. Katupölypitoisuudet ovat yleisesti alentuneet Helsingissä viime vuosina. Hengitettävien hiukkasten raja-arvot voivat kuitenkin ylittyä kantakaupungin katukuiluissa sekä vilkkaasti liikennöityjen väylien varrella, mikäli pölyntorjuntaan ei kiinnitetä jatkuvasti huomiota.

3. Typpidioksidin vuosiraja-arvo ylittyy edelleen: Typpidioksidin vuosiraja-arvon (40 µg/m3) alle piti päästä 1.1.2010, mutta raja-arvo ylittyy edelleen Helsingin keskustan katukuiluissa. Ylittyminen johtuu autoliikenteen päästöistä ja dieselautojen osuuden kasvusta.

4. Uusien bussien typpidioksidipäästöt ovat korkeita: Dieselmoottorien hapetuskatalysaattorit vähentävät terveydelle haitallisimpia hiukkaspäästöjä, mutta samalla ne hapettavat myös typpimonoksidipäästöjä muuttaen ne typpidioksidipäästöiksi. Tästä syytä suhteellisen uusien Euro V- ja EEV-tasoisten (Enhanced Environmentally Friendly Vehicle) raskaiden ajoneuvojen suorat NO2-päästöt ovat huomattavan korkeita.

5. Liikenteen päästöjä on vähennettävä raja-arvon noudattamiseksi: Keskustan uudet asuinalueet aiheuttavat jatkossa painetta liikennemäärien lisääntymiseen kantakaupungissa, jossa liikennemäärät ovat pysyneet samalla tasolla jo kolmisenkymmentä vuotta.

Kyse on siis tästä:

Ympäristönsuojelulain (86/2000) ja sen muuttamisesta annetun lain (13/2011) 102 a §:n mukaan kunta on velvollinen laatimaan ilmansuojelusuunnitelman, jos ilman epäpuhtauspitoisuuksille annetun asetuksen (38/2011) raja-arvot ylittyvät tai ovat vaarassa ylittyä. Raja-arvot perustuvat EU:n ilmanlaatudirektiiviin. Hengitettävien hiukkasten (PM10) raja-arvot tulivat voimaan vuonna 2005 ja typpidioksidin (NO2) vuonna 2010. Typpidioksidin vuosiraja-arvo (40 µg/m3) on ylittynyt Helsingin keskustan katukuiluissa vuosittain.  Hiukkasten raja-arvo ylittyi vuosina 2003, 2005 ja 2006. Ilmansuojelun toimintaohjelmassa esitetään ne toimenpiteet, joilla pyritään pääsemään ilmanlaadun raja-arvojen alle.

Ruuhkamaksut ja pysäköinnin hinnoittelu olisivat tehokkaimpia keinoja ilmanlaadun parantamiseen.

Esittelijän tekstissä todetaankin lopuksi:

”Raja-arvon alle pääseminen vuoteen 2015 mennessä edellyttää liikennemäärien ja liikenteen päästöjen pienentämistä Helsingin keskustan katukuiluissa. Suuret joukkoliikennehankkeet, kuten Länsimetro, vaikuttavat myönteisesti, mutta ne eivät toteudu riittävän nopeasti. Nopeammin liikennemääriä voitaisiin todennäköisesti vähentää taloudellisilla ohjauskeinoilla, kuten ruuhkamaksuilla ja pysäköinnin hinnoittelumuutoksilla. Ympäristölautakunta antoi 1.4.2014 lausunnon oikeudenmukaista ja älykästä liikennettä selvittäneen työryhmän raportista, jossa esitettiin valtakunnallista kilometriveroa. Ympäristölautakunnan lausunnon mukaan kilometriverojärjestelmään tulisi olla mahdollista liittää alueellisia ruuhka- tai sujuvuusmaksuja. LVM:n aiempien selvitysten mukaan ruuhkamaksu olisi kustannustehokkaampi tapa saavuttaa liikennepoliittisia tavoitteita Helsingin seudulla kuin muut käytössä olevat keinot. Myös kaupunkisuunnitteluviraston selvityksessä raja-arvon saavuttamiseksi tarvittavista toimenpiteistä ruuhkamaksu oli tehokkain yksittäinen katukuilujen liikennemääriä vähentävä toimenpide.”

* * *

Ympäristölautakunta

07 / 06.05.2014

Kokouksen koko esityslista löytyy oheisen linkin takaa ja alla hiukan avattuna.

http://www.hel.fi/hki/ymk/fi/P__t_ksenteko/Asiakirja?ls=11&doc=Ymk_2014-05-06_Ylk_7_El

Sisältö:

YMPÄRISTÖJOHTAJA

1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

2 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä:

http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-05-06_Ylk_7_El/2E7F957F-7D9D-4ED8-B294-380707B062E0/Ilmoitusasiat.html

3 Eron myöntäminen kaupungineläinlääkärin virasta ja viran julistaminen haettavaksi

Ympäristölautakunta päättää myöntää kaupungineläinlääkäri Riikka Åbergille eron kaupungineläinlääkärin virasta 1.5.2014 alkaen sekä kehottaa ympäristökeskusta ryhtymään viran täyttämiseen 5016,94 euron tehtäväkohtaisella palkalla.

4 Johtavan ympäristöasiantuntijan viran täyttäminen ympäristökeskuksen ympäristönsuojeluosaston alueidenkäyttö, ilma ja melu –yksikössä

Ympäristölautakunta päättää valita ympäristökeskuksen ympäristönsuojeluosaston alueidenkäyttö, ilma ja melu -yksikön johtavan ympäristöasiantuntijan virkaan (vakanssinumero 012801) filosofian maisteri Eeva Pitkäsen 1.6.2014 alkaen

5 Johtavan ympäristötarkastajan viran täyttäminen ympäristökeskuksen ympäristöterveysosaston terveydensuojeluyksikössä

Ympäristölautakunta päättää ottaa ympäristökeskuksen ympäristöterveysosaston terveydensuojeluyksikön johtavan ympäristötarkastajan virkaan (vakanssinumero 023012) filosofian maisteri Toni Lyyskin 1.6.2014 lukien.

6 Johtavan elintarviketarkastajan viran täyttäminen ympäristökeskuksen elintarviketurvallisuusosaston elintarvikemyymälät-yksikössä

Ympäristölautakunta päättää valita ympäristökeskuksen elintarviketurvallisuusosaston johtavan elintarviketarkastajan virkaan (vak.nro 128044) tradenomi, liiketalouden YAMK, Anne Kärnän 4.8.2014 alkaen.

7 Ympäristölautakunnan kokousajat syksyllä 2014

Ympäristölautakunta päättää kokoontua 5.8., 26.8., 16.9., 7.10., 28.10., 18.11. ja 9.12. syyskaudella vuonna 2014 klo 16:15 osoitteessa Viikinkaari 2a, 1. krs., kokoushuone Fastholma.

YMPÄRISTÖNSUOJELUOSASTO

1 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä:

http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-05-06_Ylk_7_El/8DE4A207-10A5-46DB-9AC0-0C68541AF825/Ilmoitusasiat.html

2 Ympäristölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle ja Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Tmi Osa-Tattiksen ympäristölupahakemuksesta

Ympäristölautakunta päättää antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle Tmi Osa-Tattiksen ympäristölupahakemuksesta seuraavan lausunnon:

http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-05-06_Ylk_7_El/27833166-9BE2-4FF5-B908-78726DFD5854/Ymparistolautakunnan_lausunto_kaupunginhallituksel.html

3 Ympäristölautakunnan lausunto Circulation Oy:n ympäristölupahakemuksesta

Ympäristölautakunta antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle Circulation Oy:n jätteiden laitos- tai ammattimaista käsittelyä koskevasta ympäristölupahakemuksesta seuraavan lausunnon:

http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-05-06_Ylk_7_El/30AD2B44-9B85-495C-90C2-8B4E741C2C66/Ymparistolautakunnan_lausunto_Circulation_Oyn_ympa.html

4 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös HKR-Ympäristötuotannolle (nyk. Stara) myönnetyn ympäristöluvan raukeamisesta

Ympäristölautakunta päättää merkitä tiedoksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston 2.4.2014 tekemän päätöksen HKR-Ympäristötuotannon (nykyisin Stara) Viikin pilaantuneiden maa-ainesten välivarastointi- ja kompostointikentälle myönnetyn ympäristöluvan raukeamisesta.

5 Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupapäätös erilaisten massojen välivarastointia ja esikäsittelyä Jätkäsaaren alueella koskevasta rakennusviraston ympäristölupahakemuksesta

Ympäristölautakunta päättää merkitä tiedoksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen 7.4.2014, nro 75/2014/1 ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 §:n mukaisesta Helsingin kaupungin rakennusviraston ympäristölupahakemuksesta, joka koski louheen, pilaantumattoman maa-aineksen, kynnysarvomaiden, pilaantuneiden maa-ainesten, haitta-ainepitoisten merisedimenttien, betonin, tiilen, asfaltin ja muiden mahdollisten pienerien sekä stabiloinnin sideaineiden välivarastointia ja esikäsittelyä Jätkäsaaren välivarastointialueella sekä toiminnan aloittamista muutoksenhausta huolimatta.

6 Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupapäätös erilaisten massojen välivarastointia ja esikäsittelyä Hernesaaressa koskevasta rakennusviraston ympäristölupahakemuksesta

Ympäristölautakunta päättää merkitä tiedoksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen 9.4.2014, nro 77/2014/1 ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 §:n mukaisesta Helsingin kaupungin rakennusviraston ympäristölupahakemuksesta, joka koski louheen, pilaantumattoman maa-aineksen, pilaantuneiden maa-ainesten, haitta-ainepitoisten merisedimenttien, betonin, tiilen, asfaltin ja muiden mahdollisten pienerien sekä stabiloinnin sideaineiden välivarastointia ja esikäsittelyä Hernesaaren välivarastointialueella sekä toiminnan aloittamista muutoksenhausta huolimatta. Ympäristölupa on voimassa 31.12.2021 asti, kuitenkin enintään niin kauan kuin toiminta on mahdollista, kun otetaan huomioon koko Hernesaaren alueen kaavan mukainen rakentuminen ja tämän päätöksen määräykset. Valitusaika aluehallintoviraston päätöksestä päättyy 9.5.2014.

7 Ilmansuojelun toimintaohjelman toteutumisen seuranta 2013

Ympäristölautakunta päättää hyväksyä Helsingin kaupungin ilmansuojelun toimintaohjelman 2008-2016 toteutumisen seurantaraportin 2013 ja toimittaa tiedot ilmansuojelusuunnitelman mukaisista toteutetuista toimista (Kooste toimenpiteiden toteutumisesta 2013 ja Toteutumisen arvioinnin mittarit 2013) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä ympäristöministeriölle.

Täällä tarkemmin:

http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-05-06_Ylk_7_El/D3F1ADB4-ED18-49A8-9D04-F9CAA38EC604/Ilmansuojelun_toimintaohjelman_toteutumisen_seuran.html

Helsingin kaupungin ilmansuojelun toimintaohjelma ja sen aiemmat seurantaraportit löytyvät ympäristökeskuksen sivuilta: http://www.hel.fi/hki/Ymk/fi/Ymp_rist_n+tila/Ilma/Selvitykset+ja+ohjelmat

8 Kallahdenharjun luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelma

Ympäristölautakunta päättää lähettää Kallahdenharjun luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelmaluonnoksen v. 2014-2023 lausunnon antamista varten kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, liikuntalautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, Helsingin Latu ry:lle, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry:lle, Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry:lle, Kallvik Surf ry:lle ja Vuosaari-seura ry:lle.

Suunnitelma täällä:

http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-05-06_Ylk_7_El/7ACFD5EC-C123-4DFA-A52D-DF2AD8848C0E/Liite.pdf

9 Kallahden rantaniityn luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelma

Ympäristölautakunta päättää lähettää Kallahden rantaniityn luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelmaluonnoksen v. 2014-2023 lausunnon antamista varten kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, liikuntalautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, Helsingin Latu ry:lle, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry:lle, Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry:lle, Kallvik Surf ry:lle ja Vuosaari-seura ry:lle.

YMPÄRISTÖTERVEYSOSASTO

1 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä:

http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-05-06_Ylk_7_El/9B2B16D5-3605-4858-90CD-A11BA388E8D1/Ilmoitusasiat.html

ELINTARVIKETURVALLISUUSOSASTO

1 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä:

http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-05-06_Ylk_7_El/43385079-B1F1-4B56-B3AC-9101615A0EBC/Ilmoitusasiat.html

PUHEENJOHTAJA

1 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen

YMPÄRISTÖJOHTAJA

8 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

 

Yksi kommentti artikkeliin ”Ympäristölautakunta 6.5.2014: Viisi huomiota Helsingin ilmanlaadusta”

  1. Päivitysilmoitus: Parempi kaupunki raitiovaunuliikenteellä | Just Mapping Me

Kommentointi on suljettu.

Bluesky

Instagram

leostranius

2 245 4 344

Toimitusjohtaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Ekologisen elämän edelläkävijä. Triathlonisti, kirjailija ja äänikirjojen kuuntelija.

Voisiko liikuntatavoitteista ammentaa jotain yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen?

Vuoden alussa asetin tavoitteekseni, että vuoden aikana juoksen 1055 km, pyöräilen 8000 km, uin 250 km ja teen 150 tuntia lihaskuntotreeniä. Mielessäni tämä piti sisällään myös sen, että teen vuoden aikana yhden täysmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-juoksun ja 10 puolimaratonia sekä sen, että teen joka aamu 7 minuutin lihaskuntotreenin.

Liikuntatavoitteet ovat vähän kuin taloudelliset tavoitteet yrityksille. Niitä on äärimmäisen helppo pilkkoa pieniin osiin ja seurata toteutumista reaaliaikaisesti vuosineljänneksittäin, kuukausittain, viikoittain tai jopa päivittäin.

Riskinä on, että jos alan mitata vaikuttamistyötä käytetyillä tunneilla, kirjoitusten määrällä, somepostauksilla, mielenosoituksilla ja päättäjien tapaamisilla, saatan päätyä optimoimaan juuri niitä asioita, joiden mittaaminen on helppoa. Silloin vaarana on, että alan kirjoittaa enemmän kirjoituksia niiden vaikuttavuuden sijaan. Tai osallistua useampaan tapahtumaan sen sijaan, että käyttäisin aikaa yhteen todella tärkeään kohtaamiseen.

Oma kysymyksensä kuitenkin on, että pitääkö kaikkea mitata numeroiden valossa tai määrän kautta. Eihän liikunnassakaan pelkkä määrä ole se olennainen vaan harjoittelun laatu. Kannattaa olla monipuolista ja vaihtelevaa harjoittelua sekä kiinnittää huomiota ravintoon ja lepoon eli palautumiseen. Vanha sanonta kuuluu kuitenkin, että se mitä ei mittaa, sitä ei voi hallita.

Vaikuttamistyölle tuskin on löydettävissä yhtä yksittäistä mittaria. Sen sijaan siihen voi soveltaa liikuntaharjoittelusta kolmea periaatetta:

1. Säännöllisyys: vaikuttamista tehdään jatkuvasti, ei vain silloin kun sattuu innostamaan.

2. Monipuolisuus: käytetään erilaisia vaikuttamisen keinoja, kuten kirjoittamista, keskusteluja, järjestötyötä, yritysyhteistyötä ja poliittista vaikuttamista.

3. Palautuminen: kaikkea ei tarvitse tehdä koko ajan, eikä vaikuttamisen pidä kuluttaa tekijäänsä loppuun.

Silti kaipaisin jotain niin helppoa ja yksinkertaista mittaria myös vaikuttamistyöhön kuin mitä yrityksillä on tulostensa seuraamiseen ja minulla liikuntatavoitteiden mittaamiseen.

11 0
Open post by leostranius with ID 17978752128158911
Voisiko liikuntatavoitteista ammentaa jotain yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen? Vuoden alussa asetin tavoitteekseni, että vuoden aikana juoksen 1055 km, pyöräilen 8000 km, uin 250 km ja teen 150 tuntia lihaskuntotreeniä. Mielessäni tämä piti sisällään myös sen, että teen vuoden aikana yhden täysmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-juoksun ja 10 puolimaratonia sekä sen, että teen joka aamu 7 minuutin lihaskuntotreenin. Liikuntatavoitteet ovat vähän kuin taloudelliset tavoitteet yrityksille. Niitä on äärimmäisen helppo pilkkoa pieniin osiin ja seurata toteutumista reaaliaikaisesti vuosineljänneksittäin, kuukausittain, viikoittain tai jopa päivittäin. Riskinä on, että jos alan mitata vaikuttamistyötä käytetyillä tunneilla, kirjoitusten määrällä, somepostauksilla, mielenosoituksilla ja päättäjien tapaamisilla, saatan päätyä optimoimaan juuri niitä asioita, joiden mittaaminen on helppoa. Silloin vaarana on, että alan kirjoittaa enemmän kirjoituksia niiden vaikuttavuuden sijaan. Tai osallistua useampaan tapahtumaan sen sijaan, että käyttäisin aikaa yhteen todella tärkeään kohtaamiseen. Oma kysymyksensä kuitenkin on, että pitääkö kaikkea mitata numeroiden valossa tai määrän kautta. Eihän liikunnassakaan pelkkä määrä ole se olennainen vaan harjoittelun laatu. Kannattaa olla monipuolista ja vaihtelevaa harjoittelua sekä kiinnittää huomiota ravintoon ja lepoon eli palautumiseen. Vanha sanonta kuuluu kuitenkin, että se mitä ei mittaa, sitä ei voi hallita. Vaikuttamistyölle tuskin on löydettävissä yhtä yksittäistä mittaria. Sen sijaan siihen voi soveltaa liikuntaharjoittelusta kolmea periaatetta: 1. Säännöllisyys: vaikuttamista tehdään jatkuvasti, ei vain silloin kun sattuu innostamaan. 2. Monipuolisuus: käytetään erilaisia vaikuttamisen keinoja, kuten kirjoittamista, keskusteluja, järjestötyötä, yritysyhteistyötä ja poliittista vaikuttamista. 3. Palautuminen: kaikkea ei tarvitse tehdä koko ajan, eikä vaikuttamisen pidä kuluttaa tekijäänsä loppuun. Silti kaipaisin jotain niin helppoa ja yksinkertaista mittaria myös vaikuttamistyöhön kuin mitä yrityksillä on tulostensa seuraamiseen ja minulla liikuntatavoitteiden mittaamiseen.

Monet ajattelevat, että täydenmatkan triathlon eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu on rankka suoritus. Se ei ole kuitenkaan niin rankka kuin systemaattinen harjoittelu, joka vaaditaan sellaiseen kuntoon pääsemiseksi, että tuo on ylipäätään mahdollista.

Itselle kestävä hyvinvointi rakentuu yksittäisten suoritusten, kilpailujen tai tulosten sijaan pitkäjänteisestä tekemisestä. Jos jaksaa harjoitella vuosia ja vahvistaa peruskuntoa, ei yksi ”suoritus” ole siinä kokonaisuudessa enää lopulta kovin merkittävä.

Mikä sitten on rankkaa eli miltä tämmöisen tavallisen triathlon-kuntoilijan ”vaativa” liikunta-arki oikeastaan näyttää?

Tällä viikolla kävin tekemässä kolme uintitreeniä, kaksi juoksutreeniä sekä kaksi kuntosaliharjoitusta. Tein myös joka aamu hiukan venyttelyä ja 7 minute workout -treenin sekä arkipyöräilin keskimäärin 18 km joka päivä (yhteensä 128 km). Lisäksi tein 1,5 tunnin kuntokartoituksen, jossa tehtiin maksimipyörätesti, kehonkoostumismittaus ja lihaskuntokartoitus. Yhden uintitreenin yhteydessä tein myös uintitestin.

Yhteensä liikuntaa tuli viikon aikana noin 18 tuntia. Ajallisesti tästä noin puolet oli treeniä ja puolet arkiliikuntaa. Normaalisti viikkoon olisi kuulunut myös 1-2 pyörätreeniä, mutta nyt ne jäi väliin kun pidin treeneistä yhden ”lepopäivän” ennen maksimipyörätestiä.

28 0
Open post by leostranius with ID 18131533786835587
Monet ajattelevat, että täydenmatkan triathlon eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu on rankka suoritus. Se ei ole kuitenkaan niin rankka kuin systemaattinen harjoittelu, joka vaaditaan sellaiseen kuntoon pääsemiseksi, että tuo on ylipäätään mahdollista. Itselle kestävä hyvinvointi rakentuu yksittäisten suoritusten, kilpailujen tai tulosten sijaan pitkäjänteisestä tekemisestä. Jos jaksaa harjoitella vuosia ja vahvistaa peruskuntoa, ei yksi ”suoritus” ole siinä kokonaisuudessa enää lopulta kovin merkittävä. Mikä sitten on rankkaa eli miltä tämmöisen tavallisen triathlon-kuntoilijan ”vaativa” liikunta-arki oikeastaan näyttää? Tällä viikolla kävin tekemässä kolme uintitreeniä, kaksi juoksutreeniä sekä kaksi kuntosaliharjoitusta. Tein myös joka aamu hiukan venyttelyä ja 7 minute workout -treenin sekä arkipyöräilin keskimäärin 18 km joka päivä (yhteensä 128 km). Lisäksi tein 1,5 tunnin kuntokartoituksen, jossa tehtiin maksimipyörätesti, kehonkoostumismittaus ja lihaskuntokartoitus. Yhden uintitreenin yhteydessä tein myös uintitestin. Yhteensä liikuntaa tuli viikon aikana noin 18 tuntia. Ajallisesti tästä noin puolet oli treeniä ja puolet arkiliikuntaa. Normaalisti viikkoon olisi kuulunut myös 1-2 pyörätreeniä, mutta nyt ne jäi väliin kun pidin treeneistä yhden ”lepopäivän” ennen maksimipyörätestiä.

Syksyllä luvassa muutamia kirjastovierailuja. Ensimmäinen niistä Kallion kirjastossa Helsingissä. Lämpimästi tervetuloa kuulemaan ti 20.10. klo 17-18 miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi!

1,5 astetta parempi arki - miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi

Tietokirjailija ja toimitusjohtaja Leo Stranius kertoo kirjatapahtumassa kirjastaan ”1,5 astetta parempi arki – miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi” (Gummerus 2025).

Miksi päästöjen ja kulutuksen vähentäminen auttaa meitä valitsemaan viisaammin ja voimaan paremmin?

Miksi tiivis asuminen, kohtuullinen kuluttaminen, kasvispainotteinen ruokavalio ja muut ilmastoystävälliset valinnat eivät merkitse raskasta tai kurjaa elämää, vaan tekevät hyvää meille itsellemme?

Tervetuloa kuuntelemaan aiheista lisää!

24 0
Open post by leostranius with ID 17930551149164148
Syksyllä luvassa muutamia kirjastovierailuja. Ensimmäinen niistä Kallion kirjastossa Helsingissä. Lämpimästi tervetuloa kuulemaan ti 20.10. klo 17-18 miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi! 1,5 astetta parempi arki - miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi Tietokirjailija ja toimitusjohtaja Leo Stranius kertoo kirjatapahtumassa kirjastaan ”1,5 astetta parempi arki – miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi” (Gummerus 2025). Miksi päästöjen ja kulutuksen vähentäminen auttaa meitä valitsemaan viisaammin ja voimaan paremmin? Miksi tiivis asuminen, kohtuullinen kuluttaminen, kasvispainotteinen ruokavalio ja muut ilmastoystävälliset valinnat eivät merkitse raskasta tai kurjaa elämää, vaan tekevät hyvää meille itsellemme? Tervetuloa kuuntelemaan aiheista lisää!

Viiankiaapa 💚🌍

Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä.

Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena.

Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima.

Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita.

Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.

131 2
Open post by leostranius with ID 18012740810956003
Viiankiaapa 💚🌍 Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä. Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena. Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima. Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita. Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.

Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus?

Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.

Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä

”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.

125 15
Open post by leostranius with ID 18180054484421109
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus? Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista. Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä ”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.

Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa.

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!

34 2
Open post by leostranius with ID 18630019663055059
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!

Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa).

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille?

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa!

Kuva: @heidblom

34 1
Open post by leostranius with ID 18086727794287270
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! Kuva: @heidblom

Niin ihanaa ja energisoivaa!

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii.

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren

66 1
Open post by leostranius with ID 18100848068038779
Niin ihanaa ja energisoivaa! Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren

Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!

24 1
Open post by leostranius with ID 17953480731018359
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!

Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua.

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117.

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia.

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.

Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.

27 3
Open post by leostranius with ID 17997371480990153
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka. Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115. Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Seuraa minua Instagramissa