Ympäristölautakunta 10.6.2014

Leo Stranius-kevätseurantaretki-pieniHelsingin ympäristölautakunta kokoontuu tiistaina 10.6. klo 16.15 alkaen.

Esityslista löytyy oheisen linkin takaa ja alla hiukan avattuna. 

Toimin itse ympäristökautakunnan varapuheenjohtajana.

Kiinnostavia juttuja mm.
– Hallintopäällikön viran täyttäminen
– Lausunto Koivusaaren osayleiskaavasta
– Mantsurianjalopähkinäpuun rauhoituksen pitäminen voimassa Malmin kylässä

* * *

Esityslista: Ympäristölautakunta ti 10.6.2014 klo 16.15

YMPÄRISTÖJOHTAJA

1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

2 Hallintopäällikön viran täyttäminen ympäristökeskuksessa

Ympäristölautakunta esittää lausuntonaan kaupunginhallitukselle, että ympäristökeskuksen hallinto- ja tukipalvelut -osaston hallintopäällikön virkaan valitaan oikeustieteen kandidaatti Susanna Sarvanto-Hohtari.

Virkaa haki 31 henkilöä. Ympäristöjohtaja, ympäristöterveyspäällikkö ja johtava ympäristölakimies haastattelivat näistä kuusi henkilöä, joista kolme valittiin henkilöarviointiin.

3 Määräaikaisen hoitajan määrääminen johtavan elintarviketarkastajan virkaan

Ympäristölautakunta päättää määrätä ympäristökeskuksen elintarviketurvallisuusosaston elintarvikemyymälät -yksikköön sijoitetun johtavan elintarviketarkastajan viran määräaikaiseksi hoitajaksi filosofian maisteri Leea Kultasen 1.7-3.8.2014 väliseksi ajaksi.

4 Määräaikaisen viranhaltijan määrääminen kaupungineläinlääkärin virkaan

Ympäristölautakunta päättää määrätä ympäristökeskuksen elintarviketurvallisuusosaston elintarvikevalmistus- ja eläinsuojelu -yksikköön sijoitetun kaupungineläinlääkärin avoimen viran määräaikaiseksi hoitajaksi eläinlääketieteen lisensiaatti Mirjami Mattilan 1.7 – 31.8.2014 väliseksi ajaksi.

5 Esitys kaupunginhallitukselle viran nimikkeen muuttamiseksi ympäristökeskuksessa

Ympäristölautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että ympäristökeskuksen johtavan ympäristötarkastajan viran (vakanssinro 016764) nimike muutetaan 1.8.2014 alkaen nimikkeeksi ympäristötarkastaja.

YMPÄRISTÖNSUOJELUOSASTO

1 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-06-10_Ylk_9_El/42DE6315-AA80-45B3-A2CF-E59F1F7782CC/Ilmoitusasiat.html

2 Lausunnon antaminen Kaarelan, Hakuninmaan asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12269 , Runonlaulajantie 48

Ympäristölautakunta päättää, että lausunnon asiasta antaa ympäristökeskus.

3 Lausunnon antaminen Meilahden sairaala-alueen asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12257

Meilahden sairaalakampukselle on suunnitteilla laajaa lisärakentamista.

Lisärakentamisen taustalla on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän (HUS) tavoite keskittää erikoissairaanhoitoa Meilahden kampukselle.

Ympäristölautakunta päättää, että lausunnon asiasta antaa ympäristökeskus.

4 Lausunnon antaminen Pitäjänmäen Hiomotie 6:n asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12271

Asemakaavan muutoksessa kolmen tontin käyttötarkoitus muuttuu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueesta (T) toimitilarakennusten korttelialueeksi.

Ympäristölautakunta päättää, että lausunnon asiasta antaa ympäristökeskus.

5 Lausunto kaupunkisuunnitteluvirastolle Koivusaaren tarkistetusta osayleiskaavaehdotuksesta nro 12180

Osayleiskaava mahdollistaa asuntojen asemakaavoittamisen yli 5 000:lle asukkaalle, Koivusaaren keskustan kehittämisen metroaseman ympärille ja uusien työpaikkojen rakentamisen n. 3 800-4 500 työntekijälle.

Koivusaaren osayleiskaavaehdotuksen mukainen, metroon tukeutuva rakentaminen antaa erinomaiset mahdollisuudet ilmastovaikutukset huomioivaan suunnitteluun ja rakentamiseen.  Koko alue sijaitsee 300-500 metrin etäisyydellä metroasemasta ja siihen liittyvistä kaupallisista palveluista, mikä mahdollistaa joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen maksimaalisen hyödyntämisen liikkumisessa.

Kaavaselostuksen mukaan Koivusaaressa on mahdollista käyttää energiantuotannon osana esimerkiksi aurinko- tai tuulienergiaa. Osayleiskaava mahdollistaa myös matalaenergiarakentamisen. EU edellyttää 0-energiatavoitetta uusilla rakentamisalueilla vuoden 2020 alusta.  Alueen asemakaavoituksessa onkin jatkossa tärkeää huomioida riittävien edellytysten ja varausten luominen uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämiseen. Alueella tulisi tutkia mm. mahdollisuuksia paikalliseen tuulivoimantuotantoon.

Ekotehokkuutta heikentäviksi on tunnistettu maanrakennustyöt, raskaat pohjarakenteet ja runsas pysäköintipaikkojen määrä.

Metroaseman läheisyyteen on tarpeen rakentaa riittävästi laadukkaita pyöräpysäköintipaikkoja, joissa on myös lukittavia pyöräsäilytystiloja.

6 Töölönlahden kunnostushanke: Töölönlahden nykytila ja meriveden juoksutuksen vaikutus

Ympäristölautakunta päättänee merkitä tiedoksi tutkimusraportin: Helminen, J., Vahtera, E. Töölönlahden kunnostushanke. Töölönlahden nykytila ja meriveden juoksutuksen vaikutus ensimmäisten seitsemän vuoden aikana: http://www.hel.fi/static/ymk/julkaisut/julkaisu-05-14.pdf

Vuoden 2005 lopulla alettiin Töölönlahdelle johtaa vettä Humallahdelta tarkoituksena parantaa veden laatua. Vettä on johdettu avovesiaikaan 0,5 m3 s-1, jolloin veden vaihtuvuutta on saatu tehostettua huomattavasti.

Töölönlahden kunnostukselle asetetut tavoitteet ovat täyttyneet vain osittain. Hygieeninen laatu on parantunut juoksutuksen jälkeen tavoitteiden vaatimalle tasolle ja levähaittoja esiintyy nykyään vain harvoin. Sen sijaan näkösyvyyden ja fosforipitoisuuden osalta on jääty tavoitteista, vaikka niissäkin on tapahtunut parannusta edeltävään tilaan verrattuna. Töölönlahden parempaa tilaa ylläpitävää juoksutusta on edelleen syytä jatkaa yhdessä jatkuvan tarkkailun kanssa. Näyttäisi kuitenkin siltä, että jos kunnostukselle asetetut tavoitteet halutaan täyttää, tulisi pohtia muita toimenpiteitä juoksutuksen ohelle.

7 Viikinmäen jätevedenpuhdistamon toiminta vuonna 2013

Ympäristölautakunta päättää merkitä tiedoksi Viikinmäen jätevedenpuhdistamon toimintaraportin vuodelta 2013 ja päättää, ettei raportti anna aihetta muihin toimenpiteisiin.

8 Helsingin ja Espoon merialueen tila vuonna 2013. Jätevesien vaikutusten velvoitetarkkailu

Ympäristölautakunta päättää merkitä tiedoksi tutkimusraportin Helsingin ja Espoon merialueen tila vuonna 2013. Jätevesien vaikutusten velvoitetarkkailu. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 6/2014.

Helsingin ja Espoon sekä eräiden Keski-Uudenmaan kuntien jätevedet käsiteltiin vuonna 2013 Helsingin Viikinmäen ja Espoon Suomenojan jätevedenpuhdistamoissa. Viikinmäen puhdistamolta puhdistetut jätevedet johdettiin tunnelissa Katajaluodon eteläpuolelle ja Suomenojan puhdistamolta Gåsgrundet-saaren kaakkoispuolelle. Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamojen yhteenlaskettu jätevesivirtaama vuonna 2013 oli 131,6 milj. km³ mikä oli noin 13,6 % vähemmän kuin edellisenä vuotena.

Vuonna 2013 Viikinmäen jätevedenpuhdistamon typpi- ja fosforipäästöt Suomenlahteen olivat 345 000 kg (-41,7 % verrattuna vuoteen 2012) ja 20 000 kg (-23,1 %). Suomenojan jätevedenpuhdistamon typen kuormitus mereen oli 597 000 kg (-6,6 %) ja fosforin kuormitus 11 100 kg ( -7,5 %).

9 Aluehallintoviraston päätös Länsisataman edustan väylän muuttamisesta

Ympäristölautakunta päättää merkitä tiedoksi aluehallintoviraston päätöksen nro 72/2014/2 (ESAVI/197/04.09/2013) Länsisataman väylän muuttamisesta ja päättää, ettei päätös anna aihetta muihin toimenpiteisiin.

Helsingin Sataman tarkoituksena on laajentaa Länsisataman väylän ja Saukonväylän väyläalueita risteilyliikennetarpeen mukaisiksi sekä parantaakseen väyläturvallisuutta alueella. Väylämuutostyöt edellyttävät ruoppausta ja louhintaa Jätkäsaaren ja Lauttasaaren välisellä merialueella. Väyläaluetta levennetään enimmillään noin 170 m.

Lauttasaarenselän matala on tarkoitus ruopata syvyyteen -10,1 m. Matalan nykyinen syvyys on noin 8 m ja matalikko on lähinnä kivikkoa ja kalliota. Ruoppausalueen pinta-ala on noin 0,3 ha ja ruoppausmassoja syntyy noin 2900 m³ktr. Ruoppausmassa koostuu pääasiassa louhittavista massoista. Ruoppausmassat on tarkoitus kokonaisuudessaan hyödyntää rantatäytöissä esim. Jätkäsaaren rannan täytöissä.

10 Ympäristölautakunnan lausunto Vaasan hallinto-oikeudelle Laajasalon entisen öljyhuoltoalueen maaperän puhdistamista koskevassa asiassa

Etelä-Suomen aluehallintovirasto pyytää Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja terveydensuojeluviranomaiselta lausuntoa kahdesta valituksesta, jotka Helsingin kaupunki ja Shell International Petroleum Company Limited ovat jättäneet Vaasan hallinto-oikeudelle.

Helsingin kaupungin valitus koskee pääasiassa sitä, että päätöksen mukaan alueelle jää pilaantunutta maa-ainesta maanomistajan vastuulle maanvuokrasopimuksen vastaisesti. Shellin valitus koskee pääasiassa sitä, että päätöksessä määrätään poistamaan pilaantunutta maa-ainesta enemmän kuin riskinarvion mukaan on tarpeen.

Täällä tarkemmin:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-06-10_Ylk_9_El/8C5BE55D-C259-43ED-88C4-34771A56C0AD/Ymparistolautakunnan_lausunto_Vaasan_hallinto-oike.html

11 Kiinteistöyhtymä Asteritie 1-3:n omistajaosakkaiden hakemus luonnonmuistomerkin rauhoituksen lakkauttamiseksi

Ympäristölautakunta päättää, että Malmin kylän Asteritie 1-3:ssa kasvavan mantsurianjalopähkinäpuun (Juglans mandshurica) rauhoitusta ei lakkauteta, vaan puu juurineen säilyy edelleen rauhoitettuna luonnonmuistomerkkinä.

Kiinnostava case – täällä tarkemmin:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-06-10_Ylk_9_El/AE7DBCF3-2CE7-41C4-A10A-1707F10FE8A9/Kiinteistoyhtyma_Asteritie_1-3n_omistajaosakkaiden.html

YMPÄRISTÖTERVEYSOSASTO

1 Ilmoitusasiat  

Ilmoitusasiat täällä:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-06-10_Ylk_9_El/B8C3EDD6-945E-4DAD-B607-413C482B32DD/Ilmoitusasiat.html

2 Asetetun uhkasakon tuomitseminen terveydensuojelulain 51 §:n mukaisessa hallintopakkoasiassa

Ympäristölautakunta määrää Helsingin Nightclub Tähti Oy:n maksamaan ympäristölautakunnan päätöksessä 8.1.2013 § 16 asetetun uhkasakon. Sakon määrä on 15 000 euroa.

HOK-Elanto Liiketoiminta Oy velvoitettiin ympäristölautakunnan päätöksellä 8.1.2013 § 16 poistamaan ravintola DOM Helsinki Discothequen toiminnasta asuntoon osoitteessa Fredrikinkatu 40 aiheutuva meluhaitta siten, ettei ravintolassa soitettava musiikki aiheuta sosiaali- ja terveysministeriön antamien ohjearvojen ylityksiä asunnossa osoitteessa Fredrikinkatu 40. Toimenpiteet oli tehtävä 15.2.2013 mennessä.

Asukas ilmoitti ympäristökeskukselle meluhaitan jatkuvan kyseisestä ravintolasta maaliskuussa 2014. Ympäristökeskus totesi tarkastuksellaan 15.3.2014 melua koskevien ohjearvojen ylittyvän edelleen ja totesi, että asuntoon aiheutuvaa meluhaittaa ei ole poistettu määräyksestä huolimatta.

ELINTARVIKETURVALLISUUSOSASTO

1 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-06-10_Ylk_9_El/5DDC6228-5D47-4AD6-879F-CBFD676193E4/Ilmoitusasiat.html

PUHEENJOHTAJA

1 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen

YMPÄRISTÖJOHTAJA

6 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

* * *

Voisiko liikuntatavoitteista ammentaa jotain yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen?

Vuoden alussa asetin tavoitteekseni, että vuoden aikana juoksen 1055 km, pyöräilen 8000 km, uin 250 km ja teen 150 tuntia lihaskuntotreeniä. Mielessäni tämä piti sisällään myös sen, että teen vuoden aikana yhden täysmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-juoksun ja 10 puolimaratonia sekä sen, että teen joka aamu 7 minuutin lihaskuntotreenin.

Liikuntatavoitteet ovat vähän kuin taloudelliset tavoitteet yrityksille. Niitä on äärimmäisen helppo pilkkoa pieniin osiin ja seurata toteutumista reaaliaikaisesti vuosineljänneksittäin, kuukausittain, viikoittain tai jopa päivittäin.

Riskinä on, että jos alan mitata vaikuttamistyötä käytetyillä tunneilla, kirjoitusten määrällä, somepostauksilla, mielenosoituksilla ja päättäjien tapaamisilla, saatan päätyä optimoimaan juuri niitä asioita, joiden mittaaminen on helppoa. Silloin vaarana on, että alan kirjoittaa enemmän kirjoituksia niiden vaikuttavuuden sijaan. Tai osallistua useampaan tapahtumaan sen sijaan, että käyttäisin aikaa yhteen todella tärkeään kohtaamiseen.

Oma kysymyksensä kuitenkin on, että pitääkö kaikkea mitata numeroiden valossa tai määrän kautta. Eihän liikunnassakaan pelkkä määrä ole se olennainen vaan harjoittelun laatu. Kannattaa olla monipuolista ja vaihtelevaa harjoittelua sekä kiinnittää huomiota ravintoon ja lepoon eli palautumiseen. Vanha sanonta kuuluu kuitenkin, että se mitä ei mittaa, sitä ei voi hallita. 

Vaikuttamistyölle tuskin on löydettävissä yhtä yksittäistä mittaria. Sen sijaan siihen voi soveltaa liikuntaharjoittelusta kolmea periaatetta:

1. Säännöllisyys: vaikuttamista tehdään jatkuvasti, ei vain silloin kun sattuu innostamaan.

2. Monipuolisuus: käytetään erilaisia vaikuttamisen keinoja, kuten kirjoittamista, keskusteluja, järjestötyötä, yritysyhteistyötä ja poliittista vaikuttamista.

3. Palautuminen: kaikkea ei tarvitse tehdä koko ajan, eikä vaikuttamisen pidä kuluttaa tekijäänsä loppuun.

Silti kaipaisin jotain niin helppoa ja yksinkertaista mittaria myös vaikuttamistyöhön kuin mitä yrityksillä on tulostensa seuraamiseen ja minulla liikuntatavoitteiden mittaamiseen.
Monet ajattelevat, että täydenmatkan triathlon eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu on rankka suoritus. Se ei ole kuitenkaan niin rankka kuin systemaattinen harjoittelu, joka vaaditaan sellaiseen kuntoon pääsemiseksi, että tuo on ylipäätään mahdollista. 

Itselle kestävä hyvinvointi rakentuu yksittäisten suoritusten, kilpailujen tai tulosten sijaan pitkäjänteisestä tekemisestä. Jos jaksaa harjoitella vuosia ja vahvistaa peruskuntoa, ei yksi ”suoritus” ole siinä kokonaisuudessa enää lopulta kovin merkittävä. 

Mikä sitten on rankkaa eli miltä tämmöisen tavallisen triathlon-kuntoilijan ”vaativa” liikunta-arki oikeastaan näyttää? 

Tällä viikolla kävin tekemässä kolme uintitreeniä, kaksi juoksutreeniä sekä kaksi kuntosaliharjoitusta. Tein myös joka aamu hiukan venyttelyä ja 7 minute workout -treenin sekä arkipyöräilin keskimäärin 18 km joka päivä (yhteensä 128 km). Lisäksi tein 1,5 tunnin kuntokartoituksen, jossa tehtiin maksimipyörätesti, kehonkoostumismittaus ja lihaskuntokartoitus. Yhden uintitreenin yhteydessä tein myös uintitestin. 

Yhteensä liikuntaa tuli viikon aikana noin 18 tuntia. Ajallisesti tästä noin puolet oli treeniä ja puolet arkiliikuntaa. Normaalisti viikkoon olisi kuulunut myös 1-2 pyörätreeniä, mutta nyt ne jäi väliin kun pidin treeneistä yhden ”lepopäivän” ennen maksimipyörätestiä.
Syksyllä luvassa muutamia kirjastovierailuja. Ensimmäinen niistä Kallion kirjastossa Helsingissä. Lämpimästi tervetuloa kuulemaan ti 20.10. klo 17-18 miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi! 

1,5 astetta parempi arki - miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi

Tietokirjailija ja toimitusjohtaja Leo Stranius kertoo kirjatapahtumassa kirjastaan ”1,5 astetta parempi arki – miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi” (Gummerus 2025). 

Miksi päästöjen ja kulutuksen vähentäminen auttaa meitä valitsemaan viisaammin ja voimaan paremmin? 

Miksi tiivis asuminen, kohtuullinen kuluttaminen, kasvispainotteinen ruokavalio ja muut ilmastoystävälliset valinnat eivät merkitse raskasta tai kurjaa elämää, vaan tekevät hyvää meille itsellemme?

Tervetuloa kuuntelemaan aiheista lisää!
Viiankiaapa 💚🌍

Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä. 

Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena. 

Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima. 

Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita. 

Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus? 

Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.

Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä

”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Seuraa minua Instagramissa