Viikonloppu 4.-6.4.2008 – Ruuhkamaksut, Punk, lähialueyhteisöllisyys ja liikennepolitiikka

Perjantaina minua haastateltiin LVM:n tekeillä olevaan esiselvitykseen ruuhkamaksujen käyttöönotosta Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla. Prosessi etenee tuskastuttavan hitaasti. Esiselvitys valmistuu toukokuussa. Tämän jälkeen on tarkoitus käynnistää varsinainen selvitys, jonka on määrä valmistua kesällä 2009.

Perjantaina ei ollut oikeastaan muita kokouksia, mutta sitäkin enemmän pikkupuuhaa. Annoin haastattelun MeNaisille liikuntaharrastusten ilmasto- ja ympäristövaikutuksista sekä Uutispäivä Demarille liikennepoliittisesta selonteosta. Lisäksi keskustelin YLERadio1:n toimittaja Markku Heikkisen kanssa vaihtoehtoisesta elintasosta. Olen menossa hänen ohjelmaansa tiistaina 8.4. aamulla suoraan lähetykseen klo 9.06 alkaen (http://blogit.yleradio1.yle.fi/markkuheikkinen/minustako_kulutuskarkuri) . Lisäksi järjestelin työhuonettani, kalenteriani sekä tein itselleni tulevien kuukausien työsuunnitelmaa.

Illalla kävimme katsomassa Annukan kanssa dokumenttielokuvan Punk – tauti joka ei tapa (http://www.punktautijokaeitapa.fi/). Suosittelen lämpimästi. Se energia ja into sekä tietty varmuus siitä, miten hommat ovat, on ihailtavaa.

Lauantaina osallistuin Suomen luonnonsuojeluliiton liittohallituksen kokoukseen. Esittelin hallitukselle kunnallisaloitteet, tein korjauksia ympäristönsuojelusektorin toimintakertomukseen, keskustelimme ilmastohaastekampanjasta, esittelin liikenneviestit sekä siinä samalla lueskelin Tapani Veistolan kirjoittamaa yva-lausuntoa Fennovoiman ydinvoimahankkeesta. Lisäksi kirjottelin liiton energia- ja ilmastotyön painopisteitä vuodelle 2008.

Illalla piipahdimme Annukan kanssa Old Sophiessa istumassa naapurustokavereiden kanssa iltaa sekä luomassa lähialueyhteisöllisyyttä. Keskustelumme polveilivat yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta ja Wikidemokratiasta Käpylän jalkapallojoukkueen hiilidioksidipäästöihin ja asukasvaikuttamiseen sekä talonvaltauksiin.

Sunnuntaina kävimme Annukan kanssa aamulla pikällä juloksulenkillä (15 km). Lisäksi kirjoittelin kolumnia http://www.kommentti.fi -palstalle talonvaltauksista arkielämän politiikkana, valmistuin tulevan viikon haastatteluihin ja seminaareihin sekä kirjoittelin eduskunnan ympäristövaliokunnalle lausuntoa liikennepoliittisesta selonteosta.

Viikon suorituksista. Viikon aikana tein palkkatyötä 56,5 tuntia, jatko-opintoja 4 tuntia ja vapaaehtoistyötä 14 tuntia. Omasta kunnostani pidin huolta pyöräilemällä 78 km ja käymällä neljä kertaa juoksemassa (45 km) – yhteensä kuntoilua noin 7 tuntia. Viikon osalta toiminnalliseksi hyötysuhteeksi (kun kuuden tunnin vuorokausittainen nukkuminen otetaan pois) muodostui 64,48 prosenttia.

Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Se on siinä! Tänään juoksulenkin yhteydessä havainnot harmaapäätikasta, metsäkirvisestä ja ruisrääkästä. 

Nyt olisi pinnoja 100/100!
Kuinka monta viikkoa sinulla on elämää ehkä vielä jäljellä ja oletko tekemässä niitä asioita, joita oikeasti haluat ja pidät arvokkaina?

Pitäisikö minun tehdä enemmän?

Outi Isotalus (Kirkko ja kaupunki) kävi haastattelemassa  101 onnen päivää -kirjani teemoista, mutta keskustelu laajeni kaikkeen muuhunkin.

Keskustelimme ajan rajallisuudesta, ympäristöstä ja ihmisen paikasta osana luonnon monimuotoisuutta, merkityksellisestä elämästä, kuolemasta, arjesta ja siitä, miksi yritän käyttää aikani niin kuin käytän.

”Itse koen, että kaikki se, mitä olen saanut elämältä, on harvoin omaa ansiota. Ajattelen, että se on hyvää tuuria, yhteiskunnallisten rakenteiden tukemaa ja toisten ihmisten tarjoamaa apua. Kukaan ei selviä täällä yksin.”

Linkki koko juttuun biossa.
Seuraa minua Instagramissa