Osallistun Tampereella järjestettävään Pirkanmaan sosiaalifoorumiin. Olen alustamassa ilmastonmuutoksesta ja kansalaistoiminnan voimakeinoista Tulevaisuuden Voima ry:n ja Vastedes ry:n järjestämässä seminaarissa. Keskustelu on kiinnostavaa. Olen vakuuttunut avoimen kansalaistoiminnan ja kansalaistottelemattomuuden käytöstä ilmastokysymyksen osalta. Suomalaiset järjestötoimijat voisivat oppia aika paljon Gandhilta. Ehkä rupean sähkö- tai moottoriajoneuvolakkoon sekä paastoamaan ilmastonmuutosta vastaan.
Lisäksi osallistunun Tampereen kaupunkiliikennettä käsittelevään seminaariin. Oras Tynkkynen puhuu vakuuttavasti kevyen liikenteen puolesta ja esittelee kuvissa kokoon taitettavaa matkapyöräänsä(!). On hämmentävää, kuinka nihkeästi kauppiaat, liike-elämän edustajat ja monet poliitikot suhtautuvat kävelykatuihin tai kevyen liikenteen väyliin. Maailmassa ei taida olla ainoatakaan kävelykatua, joka olisi muutettu takaisin autotieksi siitä syystä, että kävelykadusta ei ole pidetty. Toisaalta kävelykadut lisäävät kauppiaiden myyntiä ja nostavat myös kiinteistöjen arvoa. Hetkinen! En ole ihan varma haluanko kyseistä kehitystä. Kävelykadut ovat helposti omalta osaltaan voimistamassa kaupunkitilan ylikaupallistumista. Yhtä kaikki. Ruuhkamakstu olisi ainakin aika ottaa Helsingissä käyttöön.
Lisäksi seuraan sosiaalifoorumissa järjestettyä keskustelua suomalaisen aktivismin historiasta. Kyseessä on keskustelutilaisuus, joka pohjautuu Mikko Metsämäen ja Petteri Nisulan Aktivistit –nimiseen kirjaan, jossa käydään läpi suomalaista kansalaistoimintaa 1900-luvun alusta nykypäivään keskeisten henkilöhahmojen kautta. Valitettavasti keskustelussa ei ole kovinkaan paljon uusia elementtejä, sillä olen ollut kuuntelemassa vastaavaa sessiota jo Helsingissä Suomen sosiaalifoorumissa. Olen myös liian laista osallitumaan itse kyseiseen keskusteluun yleisön joukosta.
Pirkanmaan sosiaalifoorumin lopuksi osallistun päätöskeskustelun paneeliin, jonka teemana on ”mitä me haluamme ja miten sen saavutamme”. Keskustelu on innostavaa ja konkretiaan pyrkivää vaikka me kaikki panelistit olemmekin kovin samanmielisiä. Toivottavasti Pirkanmaan sosiaalifoorumi järjestetään tulevina vuosina uudestaan. Ajatus pitää foorumi samaan aikaan Mahdollisuuksien tori –tapahtuman kanssa osoittautuu onnistuneeksi. Yhden päivän aikana vieraita ja yleisöä on kaiken kaikkiaan reilusti yli viisisataan. Päivää piristää myös lähistöllä järjestetty kadunvaltausjuhla. Tampereella aktivismi on voimissaan!
Paluumatkalla kirjoittelen junassa lyhyen raportin Suomen sosiaalifoorumissa järjestämästäni seminaarista koskien Metsä-Botnian sellutehdashanketta Uruguayssa. Olen hiukan myöhässä, sillä seminaari pidettiin jo huhtikuun alussa. Riitta soittelee ja keskustelemme pitkään Maan ystävien tilanteesta. Illan päätteeksi käymme Annukan kanssa kävelemässä kaatosateessa ja kastumme läpimäräksi.
