Sauli Niinistön puhe Pariisin ilmastokokouksessa ei tarjoillut yllätyksiä

Pariisin ilmastokokous COP21Presidentti Sauli Niinistö piti tänään ma 30.11.2015 noin klo 17.30 Suomen aikaa oman kolmen minuutin puheensa Pariisin ilmastokokouksessa.

Niinistö korosti omassa puheessaan Suomen sitoutumista EU-tavoitteisiin. Hän toisti myös hallitusohjelman tavoitteet uusiutuvien energialähteiden lisäämisestä sekä kivihiilestä luopumisesta ja tuontiöljyn käytön puolittamisesta.

Lisäksi Niinistö muistutti muita maita Suomen ilmastolaista, jonka tavoitteena on vähentää päästöjä 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä sekä ilmoitti antaneensa henkilökohtaisen ilmastolupauksen puolittaa oman hiilijalanjälkensä seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Puheensa loppupuolella Niinistö totesi vielä, että tämän kolmen minuutin puheen aikana ilmakehän kasvihuonekaasupäästöt ovat lisääntyneet 200 000 tonnilla.

Mitä puheesta jäi käteen noiden kasvihuonekaasupäästöjen lisäksi?

Lue lisää

Valtuustoblogi: Palkkakeskustelusta vaalirahoituskattoon

Presidentti Sauli Niinistö ilmoitti YLEn uutisten mukaan, että olisi halukas pudottamaan palkkiotaan viidenneksen. Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma väläytti, että myös kansanedustajat voisivat laskea palkkojaan.

Mikä olisi sitten oikeudenmukainen palkka kansanedustajille? Yksi demokratiaan perustuva lähtökohta olisi suomalaisten keskipalkka, sillä edustavathan kansanedustajat nimenomaan kansaa (vuonna 2010 suomalaisten keskipalkka oli tilastokeskuksen mukaan 3040 e/kk).

Voidaan kuitenkin epäillä, että näin pienellä palkalla kansanedustajan tehtävään ei hakeutuisi tarpeeksi päteviä henkilöitä ja korruption riski kasvaisi. Lisäksi tehtävä on vaativa, ja voi hyvin ajatella, että on perusteltua maksaa siitä myös hyvin.

Toisaalta pätevistä ehdokkaista on harvoin ollut pulaa ehkä kunnallisvaaleja lukuun ottamatta. Useimmiten ehdolle haetaan tehtävään liittyvän vallan takia – siis siksi, että halutaan vaikuttaa yhteisiin ja yhteiskunnallisiin asioihin. Pienempi palkka kannustaisi ehkä myös suurempaan rotaatioon ja näin vallan laajempaan hajautumiseen.

Demokratian kannalta poliitikkojen palkkoja tärkeämpi teema olisi mielestäni keskustelu vaalirahoituksesta.

Lue lisää

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuhe: Vahva arvopuhe talouden ja kasvun puolesta

Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Mikael Pentikäinen piti presidentti Sauli Niinistön ensimmäistä uudenvuodenpuhetta vahvana arvopuheena. Pentikäisen mukaan: ”Puhe osoitti, että Niinistön politiikka kiteytyy kahteen tärkeään sanaan: oikeudentunto ja eheys.” Itse asiassa jos puhetta lukee hiukan tarkemmin, paljastuu, että talous painottuu puheessa oikeudentuntoa ja eheyttä enemmän. Niinistö mainitsee puheessaan neljä kertaa oikeudentunnon ja eheyden, mutta kahdeksan eri kertaa talouden. Hyvinvointi mainitaan kolme kertaa. Sen sijaan ympäristöä, luontoa tai ilmastoa ei kertaakaan. Ohessa … Lue lisää

Luomukasviskori ja Seitan-kinkku presidentti Sauli Niinistölle ja Jenni Haukiolle

Pyöräilin aamupäivällä (20.12.) presidentin asunnolle Mäntyniemeen.

Olin mukana yhdentoista eläinsuojelu- ja ympäristöjärjestön kanssa  luovuttamassa  luomujuureksista ja -kasviksista sekä seitan-kinkusta kootun herkkukorin Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistölle.

Kasviskori luovutettiin nyt presidentille ensimmäistä kertaa. Samalla järjestöt toivottivat presidenttiparille hyvää joulua ja terveyttä uudelle vuodelle.

Järjestöjen yhteisessä tiedotteessa totesin seuraavaa:
”Sen lisäksi, että kasvisruoka on herkullista, sillä on myös suora vaikutus ihmisten, eläinten ja luonnon hyvinvointiin sekä Suomessa että koko maapallolla. Ihmiset ovat entistä kiinnostuneempia kasvisruuasta ja luomutuotannosta. Luomukasvisten ja -juuresten käyttö auttaa säilyttämään suomalaista luontoa puhtaana ja monimuotoisena”, kommentoi Luonto-Liiton pääsihteeri Leo Stranius.

Lue lisää

Presidentinvaalit: Yhteenveto ja onnittelut!

On ollut poikkeuksellisen hienoa ja innostavaa seurata presidentinvaaleja Pekka Haavisto -ilmiön myötä.

Toivottavasti sama vire ja suomalaisten yhteiskunnan politisoituminen jatkuu syksyn kunnallisvaaleissa. Siellä kun tehdään ihmisten arjen näkökulmasta paljon tärkeämpiä valintoja kuin presidentinvaaleissa.

Ensimmäisellä kierroksella lähes viidesosa suomalaisista oli sitä mieltä, että presidentiksemme paras vaihtoehto on helsinkiläinen vihreä siviilipalveluksen suorittanut kasvissyöjä ja homoseksuaali, jolla on ulkomaalaistaustainen puoliso. Toisella kierroksella tätä mieltä oli jo yli miljoona suomalaista eli 37,4 prosenttia äänestäneistä.

Lue lisää

Presidentinvaalit: Pekka Haavisto vai Sauli Niinistö?

Pekka Haavisto teki presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella historiaa ja nousi ensimmäisenä vihreänä ehdokkaana toiselle kierrokselle.

Haaviston ulko- ja turvallisuuspoliittinen osaaminen sekä kyky toimia esimerkiksi rauhanvälittäjänä ja kansakunnan yhdistäjänä on parempi kuin Sauli Niinistöllä. Haavisto on myös selvästi Niinistöä parempi esiintyjä.

Niinistön vahva puoli lienee raha- ja talouspolitiikassa sekä Kokoomuksen hyvässä vaalikampanjakoneistossa ja -osaamisessa.

Ympäristön näkökulmasta valinta on selvä: Pekka Haavistolla on ylivoimaisesti kovimmat näytöt toimimisesta ympäristökysymysten parissa niin Koijärvellä, ympäristöministerinä kuin YK:n parissakin suhteessa Niinistöön.

Lue lisää

Ympäristön ystävän valinta presidentiksi?

Presidentinvaalien ensimmäinen kierros käydään 22.1.2012. On aika tehdä äänestyspäätöksiä.

Vertailin presidenttiehdokkaiden näkemyksiä ympäristökysymyksiin. Valitettavasti en löytänyt kenenkään muun kuin Sari Essayahin kampanjasivuilta linjauksia ympäristöpolitiikasta. Tosin nekin jäivät hiukan outoon valoon, kun hän kirjoittaa ympäristöasioista seuraavaa: ”Esimerkiksi laivojen uudet päästörajoitukset Itämerellä on ajoitettava oikein. EU:n on suojeltava jäsenmaitaan niin, etteivät ne joudu kilpailullisesti eriarvoiseen asemaan.”

Tämän lisäksi löytyy puhetta kestävästä kehityksestä.

Lue lisää

Kirjaloma ja yhden sanan kirja-arviot

Lomalla olen toistaiseksi ehtinyt lukea vain muutamia kirjoja.

Onneksi kuitenkin edes jotain. Arkena kirjojen lukeminen jää helposti vieläkin vähemmälle.

Ohessa on lista luetuista kirjoista. Suluissa on myös yhden sanan mittainen kirja-arvio kustakin teoksesta sekä perässä antamani tähdet (1-5).

Luetut kirjat, arvio ja tähdet:

Lue lisää

#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.