Joukkoliikenteeseen Tallinnan malli

Leo-Stranius-kasvokuvaOheinen kirjoitukseni julkaistiin tällä viikolla Kirkko & Kaupunki -lehdessä.

”Usein on esitetty, että maksuton joukkoliikenne tekisi siitä jotenkin vähemmän arvokasta tai houkuttelevaa. Tähän väitteeseen en usko. Mitä pitäisi ajatella maksuttomasta perusopetuksesta tai kirjastopalveluista? Näitä arvostetaan maailmalla laajasti.”

”Parasta olisi, jos Helsingissä toteutettaisiin maksuttoman joukkoliikenteen kokeilu. Tämä voisi kestää vuoden. Kokeilun päätteeksi voitaisiin järjestää esimerkiksi kunnallinen kansanäänestys käytännön mahdollisesta jatkamisesta.”

* * *

Joukkoliikenteeseen Tallinnan malli

Tallinnassa on käytössä maksuton joukkoliikenne. Voisiko sama olla mahdollista Helsingissä?

Lue lisää

Neljä syytä miksi Helsinkiin tarvitaan ruuhka- tai kilometrimaksut

MäkelänkatuKäsittelimme tiistaina (1.4.2014) Helsingin ympäristölautakunnassa mahdollisia kilometri- tai ruuhkamaksuja.

Kyse on Helsingin kaupungin lausunnosta koskien Jorma Ollilan johtaman oikeudenmukaista ja älykästä liikennettä selvittäneen työryhmän raportista. Lopullisen lausunnon antaa kaupunginhallitus 17.4.2014 mennessä.

Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä katsoo, että Suomessa voisi olla syytä edetä autoilun verotuksessa kohti kilometriveron käyttöönottoa.

Ympäristölautakunnan mielestä kilometriverosysteemin merkittävänä haasteena on hyvin kallis ja hidas toteutettavuus. Tästä johtuen olisi perusteltua toteuttaa Helsingin seudulla nopeammalla aikataululla pilottityyppinen kokeilu alueellisesta sujuvuusmaksusta.

Liikennepoliittisena toimenpiteenä ruuhkamaksu olisi kuitenkin lautakunnan mielestä kustannustehokkaampi tapa saavuttaa liikennepoliittisia tavoitteita Helsingin seudulla kuin muut tällä hetkellä käytössä olevat keinot.

Kilometriveroa Helsinkiin tarvitaan ympäristölautakunnan mielestä mm. seuraavista syistä:

Lue lisää

Tietunnelien sijaan ruuhkamaksut

JunttilimoHelsingin Sanomien (HS kaupunki 25.6.) mukaan Helsinki suunnittelee vuosina 2017–2040 tietunneleita noin 1,6 miljardilla eurolla.

Järkevillä joukkoliikenneinvestoinneilla ja ruuhkamaksuilla voidaan autotunneleiden väitetyt edut kuitenkin saada halvemmalla, ympäristöystävällisemmin ja tasa-arvoisemmin.

Tunneleiden rakentaminen on haitallisen yksityisautoilun suosimista ja kaupungin rahojen tuhlausta.

Investoinnit tietunneleihin lisäävät autoilua, koska ne tekevät siitä houkuttelevampaa. Tämä tarkoittaa sitä, että joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn edellytykset heikkenevät samalla kun yhdyskuntarakenne hajautuu. Tämä kaikki lisää edelleen haitallista autoilua.

Lisääntyvä yksityisautoilu saastuttaa, aiheuttaa melua, vaatii paljon tilaa ja tulee lopulta kaupungille kalliiksi.

Tunneleiden sijaan Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla kannattaa ottaa käyttöön ruuhkamaksut. Ruuhkamaksu olisi tehokas keino saavuttaa liikennepoliittisia tavoitteita ja yhteiskunnallisia hyötyjä sekä saada samalla rahaa joukkoliikenteen kehittämiseen.

Lue lisää

Maksuton joukkoliikenne Helsinkiin

Oheinen mielipidekirjoitukseni julkaistiin Helsingin Sanomissa viime sunnuntaina 29.1.2012.

Maksuton joukkoliikenne Helsinkiin

Tallinna kaavailee maksutonta joukkoliikennettä. Asiasta on tarkoitus järjestää kansanäänestys, mikäli kaupunginhallituksen esitys menee läpi valtuustossa. Voisiko Helsinki seurata perässä?

Myös Helsingissä on selvitetty maksuttoman joukkoliikenteen vaikutuksia.  Selvityksen mukaan joukkoliikenteen maksuttomuus lisäisi matkoja noin kolmanneksella. Yksityisautoilun vähenemisen seurauksena liikenteen tuottamat hiilidioksidipäästöt alenisivat noin kymmenen prosenttia.

Lue lisää

Ruuhkamaksu – Mikä maksaa?

Tiistaina (1.6.) osallistuin Helsingin seudun ruuhkamaksuselvitystä koskevaan seminaariin. Liikennepoliittisen selonteon myötä toteutettu ja vuosi sitten valmiiksi saatu ruuhkamaksuselvitys osoittaa, että ruuhkamaksu olisi tehokas keino saavuttaa liikennepoliittisia tavoitteita ja yhteiskunnallisia hyötyjä. – Ruuhkat vähenesivät – Juokkoliikenteen käyttö lisääntyisi – Ilmanlaatu paranisi ja hiilidioksidipäästöt vähenisivät – Liikenneturvallisuus paranisi – Seudun elinkeinoelämälle koituisi sekä hyötyjä että kustannuksia – Maankäyttö tiivistyisi – Ruuhkamaksut olisivat taloudellisesti kannattavia ja niistä seuraisi yhteiskuntataloudellisia hyötyjä Vastaavia vaikutuksia voitaisiin … Lue lisää

Autoton päivä – tyhmyyden aikakausi

Tiistaina 22.9.2009 vietettiin kansainvälistä autotonta päivää. Itse vietän autotonta päivää vuoden jokaisena päivänä ja suosittelen sitä lämpimästi myös muille. Tällä hetkellä en voisi kuvitellakaan valitsevani sellaista asuinpaikkaa, jossa liikkuminen kevyellä liikenteellä ja joukkoliikenteelle ei olisi mahdollista. Valitettavasti autoton päivä ei yksin riitä vähentämään liikennettä ja sen aiheuttamia ympäristöongelmia. Toivottavasti pääkaupunkiseudulle saadaan mahdollisimman pian ruuhkamaksut. Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin tiedotteessa vaadimme ruuhkamaksujen käyttöönottoa heti ja rahojen ohjaamista joukko- ja kevyelle liikenteelle. … Lue lisää

Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!