Tehokkuuden taika

Tehokkuuden taika -kirja (Into) ilmestyi tammikuun 2022 alussa.

Olen saanut kirjasta paljon palautetta. Ne, jotka ovat lukeneet kirjan, ovat kehuneet ja kiittäneet sitä siitä, että se huomioi hyvin erilaiset elämäntilanteet ja suhtautuu arkeen armollisesti. Kirjassa painotetaan sitä, miten voi luoda hyviä rutiineja sekä saada arvojen mukaiselle tekemiselle enemmän aikaa.

Ne taas jotka ovat lukeneet vain Helsingin Sanomien jutun Enemmän elämää, ovat kritisoineet kiireen, tehokkuuden ja menestymisen ideaalia, joka polttaa ihmiset loppuun eikä jätä tilaa luovuudelle tai laiskottelulle ja jota juttu heidän mielestään edistää ja edustaa.

Erityisen ilahduttavaa on ollut palautteen ohella se, että Tehokkuuden taika oli vuoden vaihteessa Helmet-kirjastojen 3. varatuin tietokirja sekä vielä 5.-12.1. välisellä ajalla edelleen 6. varatuin tietokirja. Lisäksi Helsingin Sanomat listasi sen tammikuun loppupuolella viikon kirjaksi.

Ohessa joitakin juttuja, joita kirjaan liittyen on julkaistu:

Lue lisää

Vuonna 2021 yhteensä 370 kirjaa – Ohessa niistä 8×5 suositusta

Kokeilin tammikuussa 2020, voisinko lukea tai kuunnella kuukauden aikana 31 kirjaa. Keväällä 2020 huomasin, että olin lukenut tai kuunnellut jo sata kirjaa. Vuoden lopussa kirjoja kertyi yhteensä 375.

Oma kirjani Tehokkuuden taika – Näin voit elää enemmän ilmestyi vuoden 2022 alussa.

Vuonna 2021 ajattelin ottaa rennommin. Päätin kuitenkin twiitata jokaisesta lukemastani tai kuuntelemastani kirjasta ja pian huomasin, että kirjoja kertyi lähes samaa tahtia kuin viime vuonna. Joulukuussa katsoin, että koko vuoden osalta olisi mahdollista päästä kirja per päivä tahtiin ja tässä sitä nyt ollaan.

Kirjojen kuuntelun/lukemisen ohella sain viimeisteltyä tänä vuonna myös yhden oman kirjan. Kirjassani avaan mm. sitä, miten tämä on keskellä työ- ja perhe-elämää mahdollista. Tehokkuuden taika – Näin voit elää enemmän ilmestyy ihan kohta eli 3.1.2022.

Viimeisen kahden vuoden aikana eli tämän vuosikymmenen kuluessa olen lukenut tai kuunnellut nyt yhteensä 745 kirjaa. Vaikka luin ja kuuntelin kirjoja aiemminkin kohtalaisen paljon, tuntuu tämä määrä mykistävältä.

Lue lisää

365 kirjaa vuonna 2021

Tänään (29.12.2021) tuli täyteen 365 kuunneltua tai luettua kirjaa vuonna 2021! Kokeilin tammikuussa 2020, voisinko lukea tai kuunnella kuukauden aikana 31 kirjaa. Keväällä 2020 huomasin, että olin lukenut tai kuunnellut jo sata kirjaa. Vuoden lopussa kirjoja kertyi yhteensä 375. Tänä vuonna ajattelin ottaa rennommin. Päätin kuitenkin twiitata jokaisesta lukemastani tai kuuntelemastani kirjasta ja pian huomasin, että kirjoja kertyi lähes samaa tahtia kuin viime vuonna. Joulukuussa katsoin, että tänäkin vuonna olisi … Lue lisää

Tiedote: Ajanhallinnan opas ”Tehokkuuden taika” avuksi uudenvuoden lupauksiin

Ajanhallinnan opas ”Tehokkuuden taika” avuksi uudenvuoden lupauksiin Jos odotat enemmän viikonloppua kuin maanantaita, on syytä pysähtyä pohtimaan tilannetta ja lukea tämä kirja. Vuodenvaihteessa ilmestyvä Leo Straniuksen Tehokkuuden taika kertoo miten itseään voi johtaa ja aikaansa hallita. Kirjassaan Stranius käy läpi viisi perusajatusta ajanhallinnasta sekä kuvaa rutiinien ja tapojen voimaa. Teos sisältää kolmen askeleen mallin asioiden hoitamiseen sekä vinkit aamuun, iltapäivään ja iltaan. Kirja syntyi ajanhallintavalmennuksien pohjalta. Tehokkaana ajan hallitsijana tunnettu Stranius järjesti … Lue lisää

Äänikirjat yleistyvät – haittaako tämä lukutaidon kehittymistä?

Katsomme lasten kanssa viikoittain lasten uutiset.

Lasten uutisissa viitattiin hiljattain Suomi lukee -tutkimukseen, jonka mukaan suomalaisten lukuinto on lisääntynyt koronapandemian aikana. Erityisesti koronakriisi on lisännyt 20-29-vuotiaiden lukemista.

Tämä on hyvä juttu. On vaikea olla harmissaan, mikäli ihmiset viettävät enemmän aikaa kirjojen parissa kuin esimerkiksi ostoskeskuksissa tai lomamatkoilla.

Suomi lukee 2021 -tutkimus (julkaistu 27.5.2021)

Tutkimus tehdään parin vuoden välein. Kaikkein merkittävin muutos liittyy äänikirjojen valtavirtaistumiseen. Kaksi vuotta sitten äänikirjapalveluista maksoi kuusi prosenttia suomalaisista. Viimeisimmän tutkimuksen mukaan jo 17 prosenttia vastanneista.

Lue lisää

Vuonna 2020 yhteensä 375 kirjaa – ohessa niistä 5×5 suositusta

Vuoden 2020 aikana kuuntelin tai luin yhteensä 375 kirjaa.

En olisi ikinä uskonut, että moinen tahti on mahdollista. Tammikuussa 2020 päätin kuitenkin kokeilla, olisiko mahdollista lukea/kuunnella kuukauden ajan kirjoja yksi kirja päivässä tahtia.

Kuvassa Leo ja Ekoistin muistelmat. Seuraava kirja on tekeillä ja ilmestyy 2022 alussa.

Idean taisin saada Henriika Tulivirralta, joka päätti lukea vuoden ajan kirjan päivässä ja onnistui. Kun oma tammikuun tavoite täyttyi, oli kirjojen kuuntelemisesta tullut tapa. Huhtikuussa huomasin, että olin kuunnellut tai lukenut jo 100 kirjaa. Tuolloin taisin pohtia ensimmäistä kertaa, olisiko todella olla mahdollista jatkaa koko vuosi samaa tahtia. 

Yleisin kysymys on, miten tämä on ajankäytöllisesti edes mahdollista. Mistä olen löytänyt aikaa kirjojen kuuntelulle? Käyn kuitenkin töissä, minulla on useita poliittisia luottamustoimia ja kotona on puolison ohella kaksi vaativaa lasta. Yksi kirja kestää sivumäärästä riippuen äänikirjana noin 4-20 tuntia, keskimäärin ehkä noin 6-10 tuntia. Kun kuuntelen kaksinkertaisella nopeudella, kuluu kuunteluun aikaa puolet tuosta.

Olen kuunnellut äänikirjoja vuodesta 2017 lähtien. Jo alkuvaiheessa siirryin kuuntelemaan kirjoja kaksinkertaisella nopeudella. Oli hämmentävää miten nopeasti kaksinkertaiseen nopeuteen tottui. Kaksinkertaisella nopeudella kuuntelussa on myös se hyöty, että kirjaan keskittyy intensiivisemmin ja sisältö jää paremmin mieleen, kun ajatus ei lähde laukkaamaan muualle.

Mutta mistä siis aikaa kirjojen lukemiselle ja kuuntelulle? Käytännössä kuuntelen kirjoja aina juostessa, pyöräillessä, aamu- tai iltatoimia tehdessäni sekä kotiaskareita hoitaessa. En katso juurikaan elokuvia, sarjoja tai kuuntele musiikkia. Lisäksi kirjojen kuuntelu on pois sosiaalisen median, podcastien ja uutisten seuraamisesta.  En ole katunut.

Lue lisää

Viikon kirjakatsaus

Tähän mennessä olen kuunnellut tai lukenut kuluneen vuoden aikana yhteensä 152 kirjaa eli keskimäärin yhden kirjan jokaisena päivänä.

Kuluneen viikon aikana kuuntelin kuusi äänikirjaa. Ohessa lyhyt katsaus seuraaviin kirjoihin:

  1. Stephen King: Keveys
  2. David Allen: Getting Things Done – the art of stress-free productivity
  3. Sayaka Murata: Lähikaupan nainen
  4. Bill Bryson: Lyhyt historia lähes kaikesta
  5. Piia Leino: Taivas
  6. Svend Brinkmann: Pysy lujana – Elämä ilman Self-helpiä

Viikon kirjojen osalta Romaaneista suositus Sayaka Muratan Lähikaupan nainen -teokselle ja tietokirjoista Bill Brysonin massiiviselle Lyhyt historia lähes kaikesta.

Lue lisää

100 päivää ja 100 kirjaa

Mitä sanoisit jos ehtisit lukea tai kuunnella sata kirjaa vuodessa? Olisiko mahdollista lukea tai kuunnella yksi kirja joka päivä?

Tänään 9.4.2020 tuli kuluneeksi tasan 100 päivää tätä vuotta ja vuosikymmentä. Samalla itselläni tuli täyteen 100 luettua tai kuunneltua kirjaa tänä vuonna. Tämä herätti pohtimaan kirjojen kulutustani ja siitä seuraavassa.

Olen siis lukenut tai kuunnellut tänä vuonna yhteensä 100 kirjaa. En olisi aiemmin uskonut, että pystyn joskus ahmimaan 100 kirjaa edes kokonaisen vuoden aikana. Äänikirjat ovat kuitenkin mullistaneet kirjojen kulutukseni. Vuonna 2019 luin tai kuuntelin yhteensä 140 kirjaa ja vuonna 2018 yhteensä 57 kirjaa.

Lue lisää

Äänikirjat mullistivat kirjojen kulutukseni – Kesällä luetut/kuunnellut kirjat

Olen viimeiset pari vuotta kuunnellut äänikirjoja. Tämä on mullistanut kirjojen kulutukseni.

Kun muutama vuosi sitten luin ehkä noin 2-4 paperikirjaa kuukaudessa, on äänikirjojen myötä kirjamäärät moninkertaistuneet.

Kivointa on kuunnella äänikirjoja kuntoillessa. Langattomat kuulokkeet ovat hyvät!

Lisäksi kuuntelen kirjoja kaksinkertaisella nopeudella. Kun aikanaan aloitin tämän, kuulosti puhe aivan aluksi vähän huvittavalta. Ei mennyt kuitenkaan kauan, kun aivot tottuivat nopeampaan tahtiin. Nykyään en edes huomaa nopeampaa lukutahtia. Ainoastaan koko kirja tulee kuunneltua puolet lyhyemmässä ajassa ja siitä saa paljon enemmän irti, kun keskittyminen paranee.

Tyypillisesti kuuntelen kirjoja juoksulenkillä, kotitöitä tehdessä tai pyöräillessäni paikasta toiseen. On kätevää kun koko kirjasto on aina mukana puhelimessa. Erillistä lukulaitetta ei tarvita.

Lue lisää

Kesäkirjat: Ylistys kirjastolle, lainaukselle ja kierrätykselle

Syntynyt juoksemaanKesällä on usein mahdollisuus lukea hyviä kirjoja. Niin tapahtui ainakin itselleni myös tänä kesänä.

Aiemmin olen tottunut ostamaan monet kirjat omaksi hyllyyn. Hyllytila on kuitenkin loppunut ja viimeisen vuoden aikana olen laittanut noin puolet kirjoistani kierrätykseen. Toisin sanoen olen antanut kirjat ystäville ja kavereille, Emmaukselle sekä vienyt niitä taloyhtiön tai kirjaston kierrätyshyllyyn.

Samalla olen lopettanut uusien kirjojen ostamisen ja siirtynyt kirjaston aktiivikäyttäjäksi. Pahoittelut kaikille ansioituneille kirjailijoille!

Pääkaupunkiseudun kirjastopalvelut ovat kuitenkin niin hyviä, että omia kirjoja on turha hankkia. Käyt vain verkosta hakemassa kirjan ja tilaat sen lähikirjastoosi. Vaikka kirja ei olisi juuri sillä hetkellä vapaana, voi sen yhdellä klikkauksella varata. Valikoima on kattava. Suosittelen lämpimästi!

Esimerkiksi kesälomalla lukemastani 13 kirjasta kuusi oli kirjastosta, kolme ystävältä lainassa, kaksi omia sekä kaksi kierrätyshyllystä löydettyjä ja sinne palautettuja. Kahdesta omasta kirjasta toinen on ostettu vuosia sitten ja toinen saatu kustantamolta.

Kesällä 2013 luin mm. seuraavat kirjat. Sulkeissa tieto siitä, mistä kirja oli saatu.

Lue lisää

Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Voiko kirjoja kuunnella tai lukea liikaa? 

Viime vuonna huomasin, että yllättävän harvassa (tieto)kirjassa, joita kuuntelin oli kovin paljon mitään uutta. Tuntui, että vaikka kuuntelin itselleni vieraasta tai uudesta aiheesta kirjoja, toistivat ne samoja kaavoja, esimerkkejä ja tutkimuksia. Ja sama koski vähän romaanejakin. Juonen käänteet ja draaman kaari kävivät vähän turhan tutuiksi. 

Haluaisin kuitenkin kovasti nauttia hyvästä kirjallisuudesta. Tästä syystä mieleeni tuli ajatus, että tänä vuonna kuuntelen aiempina vuosina erityisen hyviksi kirjoiksi listaamiani kirjoja uudestaan. Kävin siis läpi kaikki kuuntelemani kirjat ja poimin sieltä noin 50 teosta. Keväällä kuuntelin nämä kaikki uudestaan. 

Joukossa on paljon hyviä kirjoja! Sellaisia, joita olen kuunnellut useamminkin kuin kaksi kertaa. Jotkut aiemmin hyviltä kuulostaneet kirjat taas eivät enää olleet yhtään niin mielenkiintoisia kuin ensimmäisellä kerralla. Kirjan sisältö kun luonnollisesti puhuttelee eri tavalla eri hetkissä ja elämäntilanteissa. Jos jotain pitää tämän pohjalta suositella, niin tässä on seitsemän kirjaa, jotka itselläni ovat kestäneet useamman kuuntelukerran ja joita kannattaa kuunnella tai lukea vaikka tämän syksyn aikana (jos et jostain syystä ole jo lukenut/kuunnellut näitä)

-Yuval Noah Harari: 21 oppituntia maailman tilasta
-Rutger Bregman: Hyvän historia
-Rutger Bregman: Moraalinen kunnianhimo
-James Clear: Pura rutiinit atomeiksi
-Hans Rosling: Faktojen maailma
-Malcolm Gladwell: Kuka menestyy ja miksi
-Berthold Gunster: Flip

Ehkä hiukan surullisena huomaan, että tähän listalle ei päässyt yhtään romaania, yhtään kotimaista kirjaa eikä yhtään muita kuin miesten kirjoittamia kirjoja.

Toki näiden lisäksi on paljon paperikirjoja ja klassikoita, jotka ovat kestäneet hyvin aikaa ja joita olen lukenut monta kertaa. Tässä esimerkiksi listaus aiemmin 10 merkityksellisestä kirjasta omassa elämässäni: 

https://leostranius.fi/2022/09/10-merkityksellista-kirjaa-elamani-aikana/
Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.

Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia. 

Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle. 

Täällä tarkemmin: 
https://leostranius.fi

EDIT: Tässä oleva kuvituskuva on Purkutaidenäyttelystä 2025 Toni Esselin installaatiosta Hostile architecture.
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. 

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. 

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. 

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Seuraa minua Instagramissa