Valtuustoaloite: Koskelantielle bussikaista

Kaupunginvaltuusto Leo StraniusHelsingin kaupunginvaltuuston kokouksessa 27.3.2013 päätettiin hyväksyä Olkiluoto3-ydinvoimaprojektin lisärahoitusjärjestelyihin 30 miljoonaa euroa.

Samassa kokouksessa jätin valtuustoaloitteen siitä, että Koskelantielle saataisiin bussikaista.

Aloitteessani esitetään, että Koskelantielle (välille Koskelantien risteys/Mäkelänkatu – Intiankatu) toteutetaan bussikaista itään menevään suuntaan, ja että Koskelantiellä Olympiakylän puolella (pohjoisreuna) olevaa bussikaistaa pidennetään niin, että se alkaa jo Intiankadun risteyksestä.

Ilokseni aloitteen allekirjoitti yhteensä 43 valtuutettua kuudesta eri puolueesta. Enemmänkin olisi nimiä kertynyt, mutta osallistuin sen verran OL3-ydinvoimahankkeesta käytävään keskusteluun, että en ehtinyt läheskään kaikilta valtuutetuilta nimeä aloitteeseen pyytää lyhyen kokouksen aikana.

Hienoa, että yli puolet valtuutetuista kannatti aloitetta! Lämmin kiitos kaikille allekirjoittaneille valtuustokollegoille! Toivottavasti asia tältä pohjalta myös johtaa konkreettisiin toimiin ja Koskelantien joukkoliikenteen sujuvuutta saadaan näin parannettua.

Alla aloitteeni kokonaisuudessa.

Lue lisää

IKEA pysäköi bussipysäkille

IKEA-bussi näyttää pysäköivän säännöllisesti Helsingin Käpylässä Sofianlehdonkadulle.

Erityisen hankalaa on, että bussi on usein pysäköity 65A:n pysäkille tai sen välittömään läheisyyteen, jolloin 65A:n pysähtyminen pysäkille vaikeutuu olennaisesti.

Oheisen kuvan IKEA-bussi oli pysäköitynä pysäkille ainakin lauantai 5.1. alkuillasta sunnuntaihin 6.1. puoleen päivään asti.

Myös jotkut 65A:n kuljettajat ovat olleet tilanteeseen kyllästyneitä. Ainakin jo viime syksynä (26.8.2012) bussipysäkille jätetyn lapun perusteella (ks. kuva alla).

Eli vielä kerran: IKEA, voisitko ohjeistaa bussikuljettajianne siten, että bussinne ei pysäköisi yleisten bussien pysäkille? Ainakaan verkkosivuilla olevien tietojen perusteella bussi ei kulje Käpylän ja Sofianlehdonkadun kautta.

Lue lisää

Miksi auto ei pysähdy? Suojatien ylitys ei onnistu Mäkelänkadulla

Kuljen työmatkani päivittäin Helsingin Käpylästä keskustaan.

Matkan varrella joudun usein ylittämään Mäkelänkadun.

Onneksi kadun yli pääsee suojatietä pitkin. Vai pääseekö sittenkään?

Tieliikennelain mukaan kadun ylittäminen suojatietä pitkin pitäisi olla helppoa:

”Suojatietä lähestyvän ajoneuvon kuljettajan on ajettava sellaisella nopeudella, että hän voi tarvittaessa pysäyttää ennen suojatietä. Kuljettajan on annettava esteetön kulku jalankulkijalle, joka on suojatiellä tai astumassa sille.”

Ohessa video siitä, kuinka yksikään auto ei tänään (12.12.2012) pysähtynyt suojatien eteen vaikka seisoin sen reunassa toinen jalka suojatiellä.

Lue lisää

Lapsiperhetapahtuma, runoja ja kunnallispolitiikkaa Käpylässä ja Kumpulassa

Tulevana viikonloppuna kunnallisvaalikampanja jalkautuu Kumpulaan ja Käpylään.

Lauantaina 20.10. klo 10-13 olen lapsiperhetapahtumassa Intianpuistossa (Intiankatu 44).

Sunnuntaina 21.10. klo 15-17 olen runoja ja kunnallispolitiikkaa -tilaisuudessa Käpylän klubilla (Väinölänkatu 2).

Lämpimästi tervetuloa! Alla tilaisuuksien mainokset. Mukana kanssani ovat myös Sirkku Ingervo, Janne Länsipuro ja Jukka Relander.

Lue lisää

Ekoisi: Pihan yhteiset lelut

Kesällä olemme olleet vauvan kanssa paljon ulkona. Erityisesti kotipihallamme.

Helsingin Käpylää/Kumpulaa voi hyvällä syyllä sanoa lapsiperheiden viheronnelaksi.

Pihalla viihtyy hyvin, koska paikalla on yleensä aina muitakin lapsia ja heidän vanhempiaan. Ja mikä parasta: He ovat mukavia ja fiksuja.

Olen aiemmin kirjoittanut oman taloyhtiömme yhteisöllisyydestä ja yhteisistä tiloista sekä viljelylaarista. Vielä on jäljellä kuitenkin yksi innovaatio, joka ansaitsee tulla mainituksi.

Meidän pihan lapsilla on yhteiset ulkolelut. Käytännössä hiekkalaatikon vieressä on lelulaatikko, jossa on kasa leluja, joilla kaikki pihan lapset voivat leikkiä. Lisäksi ulkovaraston vieressä on rivi erilaisia kolmipyöriä, polkuautoja ja -mopoja, jotka myös ovat vapaasti käytössä.

Lue lisää

Autojen pysäköinti

Suomalaiset ovat lainkuuliaista kansaa. Jostain syystä tämä ei kuitenkaan näy aina autoilun suhteen. Esimerkiksi Käpylässä on pitkään ollut autoja pysäköitynä jalkakäytävälle (viereinen kuva). Ymmärrän toki, että joskus voi tulla tilanteita, joissa auto on pakko jättää ”sakkopaikalle”.Tässä tapauksessa jalkakäytävällä on kuitenkin ollut useita autoja viikkokausia. Kuka edes tarvitsee autoa Helsingin Käpylässä? Mitä ihmettä asialle voisi tehdä?

Ekoisi – osa 19: Lisää yhteisiä tiloja omien neliöiden sijaan

Kävin sunnuntaina (9.10.) taloyhtiön kerhotilassa naapurilasten Carlon ja Maijan syntymäpäivillä.

Taloyhtiömme yhteisöllisyys lisää merkittävästi hyvinvointiani – ja on myös samalla usein ympäristöfiksua. Olen kirjoitellut aiheesta aiemminkin: Kerrostaloyhteisöllisyyttä Helsingin Käpylässä.

Yhteisten tilojen vaikutus on paitsi sosiaalisesti, myös ekologisesti merkittävä. Parhaimmillaan tämä tarkoittaa sitä, että jokaisella ei tarvitse olla niin paljon omia neliöitä. Tilaa voidaan jakaa.

Lapsiperheen näkökulmasta ajatusta voi viedä paljon pidemmällekin.

Lue lisää

Kerrostaloyhteisöllisyyttä Helsingin Käpylässä

Ensimmäisen lomanjälkeisen työpäivän päätteeksi pyöräilin kotiin Käpylään Kallion ja Vegemestan kautta.

Kotipihalle saapuessani yläkerran naapurit Jukka ja Pii olivat pihalla. Kysyin heiltä isyysrahan hakemisesta.

Parvekkeella Vegan Schnitzeleitä Annukan kanssa nauttiessamme vaihdoimme kuulumisia pihalle olleen Jukan kanssa. Yläkerran parvekkeelta kummilapsemme Kuura höpötteli meille parvekekasveja kastellessaan. Elina taas kysyi, haluaisimmeko chiliä.

Lue lisää

Kumpi kiertää – Jalankulkija vai autoilija?

Viimeisten viikkojen aikana päivittäistä lenkkireittiäni on hankaloittanut jalkakäytävän muuttuminen autokaistaksi Helsingin Käpylässä. Sofianlehdonkadun päässä lähellä Koskelantien ja Mäkelänkadun risteystä on ollut monta viikkoa tietyömaa. Tämä on aiheuttanut sen, että jalkakäytävä on otettu autojen käyttöön. Jalankulkijat on pistetty kiertämään ja pujottelemaan työmaan sivusta parin sadan metrin ylimääräinen lenkki, jotta autoilla voi olla käytössä edelleen kaksi kaistaa. Oma ratkaisuni olisi ollut aivan toinen. Olisin jättänyt jalankulkuyhteyden ja pistänyt autot kiertämään. Kenen ehdoilla … Lue lisää

Viiankiaapa 💚🌍

Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä. 

Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena. 

Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima. 

Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita. 

Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus? 

Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.

Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä

”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Seuraa minua Instagramissa