Jääkiekon ympäristövaikutukset

Jääkiekon maailmanmestaruus on hieno juttu. Se tekee hyvää ihmisille. On hienoa, että niin moni voi kokea positiivisia tuntemuksia. Juhlinta on hieno juttu. Ongelma on tietysti se, että siihen liittyy niin voimakkaasti alkoholin väärinkäyttöä.

Maailmanmestaruus inspiroi todennäköisesti lukemattomia lapsia ja nuoria jääkiekkoharrastuksen pariin. Valitettavasti halleissa tapahtuva liikunta on ympäristön näkökulmasta kaikkein eniten luonnonvaroja kuluttava liikuntaharrastuksen muoto.

Jäähallin luonnonvarojen kulutus syntyy ennen kaikkea liikenteestä ja sähkön kulutuksesta. Suomen luonnonsuojeluliiton LiikuntaMIPS -selvityksen mukaan:

”Jäähallissa harrastettavan liikunnan luonnonvarojen kulutuksessa merkittävimpiä tekijöitä ovat liikenne ja sähkön kulutus (taulukko 8). Sähkön kulutukseen vaikuttavat eniten jäähdytys, ilmanvaihto ja valaistus. Jäähallin luonnonvarojen kulutuksesta yli 2/3 liittyy sen käyttövaiheeseen ja alle 1/3 hallin rakentamiseen.”

Valitettavasti jäähalli on juuri se paikka, johon joudutaan usein matkustamaan kaukaa – ja matka tehdään usein henkilöautolla, koska varusteita on vaikea muuten kuljettaa. Kuntoilu sisätiloissa kuluttaa helposti kymmen kertaa enemmän luonnonvaroja kuin esimerkiksi juoksu.

Tämän lisäksi on tärkeä huomioida se, miten liikunnan aiheuttaman lisäenergian tarpeen tyydyttää. Eli käytännössä syökö eläinperäistä vai kasvispohjaista ruokaa.

PS. MIPS-laskennassa on monia heikkouksia. Ei ole tietenkään ihan sama milaisia kiloja vertaillaan keskenään. Kuulisinkin mielelläni mahdollisia muita (ja parempia) selvityksiä eri liikuntamuotojen ympäristö- tai ilmastovaikutuksista.

Yksi kommentti artikkeliin ”Jääkiekon ympäristövaikutukset”

  1. Lätkä ja formulat on varmasti hiilikuormaltaan aika isoja, vaikka olikin kiva katsoa Suomen otteluita. En ole nähnyt missään kunnon urheilulajivertailuja KHK-päästöistä, olisi tosiaan kiva nähdä vertailuja.

    On kuitenkin aika hätkähdyttävää, että lihansyöjäpyöräilijän CO2-ekv.päästöt voi olla suuremmat kuin vähäpäästöisellä ajoneuvolla ajavan kasvissyöjän (auton päästöt esim. 100 g CO2/km).http://car.pege.org/2007-co2-mobility/bicycle.htm

    Pyöräilyn ongelma elinkaaripäästöjen suhteen on meillä se, että nykyisellä pyöräilijämäärällä (n. 9 % kesäaikaan, talvella ehkä 1%) infran KHK-päästöt on aika isot, kun pyörätieverkkon vaatimien rakennusmateriaalien, lumenluonnin, hiekoituksen jne. muun ylläpidon aiheuttamat päästöt on käsittääkseni aika isot pyöräilijää kohden. Toista olisi Hollannin ja Tanskan 30-40 % pyörämäärillä (ympäri vuoden). Pyöräily tuntuu tarvitsevan meillä myös tuekseen ”säätövoimaa” eli joukkoliikenteen/auton talviajaksi ja sateisiksi päiviksi, jolloin 90 % vaihtaa kulkupeliä, pitäisikö sekin laskea osin pyöräilijöiden taakaksi? Kivaa pyöräily toki on, mutta en ole ihan varma, kuinka pienet sen päästöt on Suomen oloissa.

Kommentointi on suljettu.

Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.
Viikonlopun mittainen puolimatkan triathlon ja vähän enemmänkin! Perjantaina 3 km uinti, lauantaina 100 km pyöräilyä ja sunnuntaina 21,5 km juoksua. Sen lisäksi joka aamu venyttelyt ja 7 minute workout + perjantaina vielä 1,5 tunnin kuntopiiri.
Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi ja miten vältetään viherpesu? Hienoa olla puhumassa IMPACT Helsinki -tapahtumassa 29.4. 

IMPACT Helsinki kokoaa yhteen muutoksentekijöitä; markkinoijia, viestijöitä ja somevaikuttajia, arvopohjaisen markkinoinnin ja viestinnän teemojen pariin

Linkki ilmoittautumiseen löytyy täältä: https://lnkd.in/dGrMP4n6

#pinghelsinki #impacthelsinki2025
Olipa taas kiva peruskunto-sunnuntai! Valmentajan tekemässä ohjelmassa oli vapaavalintaista pk-harjoittelua neljä tuntia. 

Käytännössä tämä tarkoitti mulla  seuraavaa: ystävän kanssa tunti kevyttä sulkapalloa, tunnin juoksutreeni, tunnin fysiikkatreeni (kuntosali) ja lopuksi vielä reilun tunnin uintitreeni. Sen lisäksi hiukan pyöräilyä (siirtymät) ja aamulla kehonhuolto + seitsemän minuutin lihaskuntotreeni.

Ouran mukaan aktiivisia kaloreita 2335 ja vastaava kävelymatka 42,1 km (askeleita 24 140). Garminin mukaan virtaa olisi tälle päivälle vielä jäljellä 36/100 eli ”Tämänpäiväinen liikunta edistää kuntoasi ja terveyttäsi. Body Battery -tasosi riittää erinomaisesti loppupäiväksi!”
Nyt on aika juhlia, koska tänään siitä tuli totta! Helsinki on hiilivapaa kun Salmisaaren kivihiilivoimala suljettiin. 

Lukemattomat ihmiset ovat vuosia ja vuosikymmeniä tehneet tämän eteen väsymättä töitä. Nöyrä ja iso kiitos teille kaikille. Tiedätte kyllä keitä olette. 💚🌍