Ruokavalio: Askelia tyytyväiseen elämään – Osa 18

Tyytyväinen ihminen syö hyvin eikä myrkytä kehoaan turhaan. Tässä viikon vinkin pidempiaikaiseen muutokseen omissa ruoka- ja nautintotottumuksissa. 1. Suosi eläinperäisten elintarvikkeiden sijaan kasvisruokaa. Vegaaniruokavalio on paras vaihtoehto oman terveyden, ympäristön ja eläinten hyvinvoinnin kannalta. Täysipainoisella kasvisruualla olo on kevyempi ja liikunta sujuu paremmin. 2. Vältä alkoholin ja muiden päihteiden käyttöä. Alkoholi aiheuttaa sosiaalista pahoinvointia ja väkivaltaa sekä pilaa monen terveyden. Juhlissa on mukavampaa ja keskusteluista saa enemmän irti selvinpäin. Seuraavan … Lue lisää

Askelia tyytyväiseen elämään – Osa 17

Tyytyväinen ihminen uskaltaa epäonnistua, kykenee kontrolloimaan omaa elämäänsä, innostuu ja on utelias, löytää oman tarkoituksen ja henkisen kotinsa sekä valitsee seuransa tarkoin vaikka tutustuukin monipuolisesti erilaisiin ihmisiin. Ohessa tämän viikon kuusi askelmerkkiä tyytyväiseen elämään. 1. Epäonnistu. Tyytyväinen ihminen ei selittele epäonnistumisiaan vaan oppii niistä. Selittely luo vain pohjan seuraavalla epäonnistumiselle ja estää virheistä oppimisen. Pelon kulttuuri luo tilanteen, jossa ihminen pyrkii välttämään virheitä sen sijaan, että syöksyisi uusiin haasteisiin. Ei … Lue lisää

Voimat: Askelia tyytyväiseen elämään – Osa 16

Ruotsalainen Sanna Ehdinin kirja Sisäinen menestys kannattaa lukea. Ehdinin tie sisäiseen menestykseen pitää sisällään mm. seuraavia askeleita/voimia: 1. Tarkoituksen voima. Määrittele, mikä on sinun tarkoituksesi ja intohimo. Visualisoi se. 2. Ajatuksen voima. Myönteiset ajatukset ovat ravintoa ruumiille ja kielteiset aiheuttavat riitasointuja. Valitse myönteiset ajatukset. 3. Uskon voima. Se, mihin uskot, tulee osaksi sinun todellisuuttasi. 4. Piilotajunnan voima. Murra mallit ja esteet, jotka estävät ja jarruttavat sinua elämässäsi. 5. Myönteisten odotusten … Lue lisää

Hyveet – Askelia tyytyväiseen elämään – Osa 10

Sokratesta mukaillen voidaan sanoa, että tyytyväinen ihminen elää hyveellistä elämää. Toki ääripäitä kannattaa välttää. Aristoteleen mukaan hyveet ovat keskikohtia kahden paheen välissä. Kirjoitussarjan kymmenennessä osassa listaan Benjamin Franklinin ajatuksia mukaillen tyytyväisen ihmisen kymmenen hyvettä. 1. Uteliaisuus. Maailmaan ja muutoksiin kannattaa suhtautua uteliaasti. Kannattaa kiinnittää huomiota siihen, mihin huomionsa kohdistaa ja pyrkiä oppimaan aina uutta. Valitseeko illalla television katselun vai kirjan lukemisen tai keskustelun, energisoiko itsensä suklaapatukalla vai juoksulenkillä. Franklin Rooseveltin … Lue lisää

Askelia tyytyväiseen elämään – Osa 9

Tyytyväisellä ihmisella arvot, tavat ja uskomukset ovat kohdallaan. 1. Arvot määrittelevät pitkälle sen millaiset asiat ihminen asettaa tärkeysjärjestykseen. Arvot helpottavat valintoja. Tyytyväisen ihmisen tärkeimmät arvot ovat terveys, läheisten ihmisten ja ystävien huomioiminen, antaminen ja jakaminen. Arvot ohjaavat tapoja. 2. Tavat toimivat polkuna tyytyväiseen elämään. Jos toistat jotain asiaa tarpeeksi monta kertaa, siitä tulee tapa riippumatta siitä, millaiset ovat tämän tavat seuraukset. Mitä parempia tapoja itselleen hankkii, sitä tyytyväisemmäksi elämä muodostuu. … Lue lisää

Askelia tyytyväiseen elämään – Osa 8

Tyytyväinen ihminen selviää elämäänsä vaivaavista (1) kiusoista, välttämättömistä (2) kriiseistä ja jopa joskus kohtaamistaan (3) katastrofeista. Tämä onnistuu siten, ettei anna kiusaajille elämässään liikaa tilaa, on kiitollinen kohtaamien kriisien antamista opetuksista ja välttää katastrofit muuttumalla nopeammin kuin ympärillä oleva maailma. 1. Älä lannistu kiusoista Lannistavat ihmiset ympäristössämme haluavat nähdä meidän epäonnistuvan. Toiset taas haluavat nähdä meidän onnistuvan. Kannattaa siis valita tarkasti se seura, jossa aikansa viettää. Toisaalta jokaisen meistä on … Lue lisää

Askelia tyytyväiseen elämään – Osa 7

Tyytyväinen ihminen kykenee kontrolloimaan itseään, uskomaan tavoitteisiinsa, pitämään mielen ja ympäristön järjestyksessä sekä kohdistamaan ajatuksensa oikeisiin asioihin. Sokrateen mukaan ajatukset ovat syy, elämä on seuraus. Tässä seitsemän ehtoa tyytyväiseen elämään. 1. Kontrolli. Tarvitsemme tunteen siitä, että olemme itse ohjaamassa omaa elämäämme. Mitä enemmän keskityt niihin asioihin, joita voit hallita, sitä tyytyväisempi sinusta tulee. Mitä enemmän keskityt niihin asioihin, joita et voi välittömästi suoraan hallita, kuten sää tai esimerkiksi muiden käyttäytyminen … Lue lisää

Askelia tyytyväiseen elämään – Osa 6

Tyytyväisyyttä elämääsi lisää olennaisesti se, että tulet tietoiseksi omista tavoitteistasi ja tekemisistäsi, suhtaudut myönteisesti sinulle tapahtuviin asioihin, nautit muutoksesta ja opit luopumaan. Tässä alkavan viikon askelmerkit tyytyväiseen elämään. 1. Tule tietoiseksi omista tekemisistäsi. Kirkkaat päämäärät ja tietoisuus omista teoista lisäävät oman elämän hallinnan tunnetta. Näin stressi vähenee ja jaksaminen lisääntyy. Nämä ovat omiaan lisäämään tyytyväisyyttä. Mieti mikä on elämäsi todellinen päämäärä ja keskity päivittäisissä valinnoissasi siihen. Leo Babauta listasi Zen … Lue lisää

Askelia tyytyväiseen elämään – Osa 4

Tyytyväinen elämä on meidän jokaisen velvollisuus. Tämä velvollisuus meidän on täytettävä siitä syystä, että voimme auttaa heikompia, erityisesti niitä, jotka eivät muuten omasta puolestaan pysty puhumaan tai toimimaan. Tyytyväisellä elämällä ei ole juurikaan tekemistä maineen, rahan tai ulkoisten mittareiden kanssa. Tyytyväinen elämä luodaan kahdella asialla: Halulla ja vastuulla. Halu on sitä, että sinä et ole narun päässä oleva nukke tai ohjelma, vaan ohjelmoija. Halu on sitä, että sinulla on nälkä, … Lue lisää

Askelia tyytyväiseen elämään – Osa 3

Aristoteleen mukaan elämän päämääränä on olla onnellinen. Tehtävä on helppo. Hyvään (onnelliseen) elämään tarvitaan vain kolme askelta. 1. Listaa ylös ne asiat, jotka tekevät sinut onnettomaksi. 2. Karsi elämästäsi ne, sinut onnettomaksi tekevät asiat, joihin voit itse vaikuttaa. 3. Muuta asennettasi niiden asioiden suhteen, joihin et voi itse vaikuttaa. Helppoa! Kirjoitussarjan edellinen osa on luettavissa täältä: https://leostranius.fi/?p=1334 Hyvän kokouskäytännön aakkoset täällä: https://leostranius.fi/?p=1338

Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin