Energiaa demokratiaan: Kohti yhdenvertaista Suomea

Leo Stranius - Energiaa demokratiaanDemokratia on länsimaisen hyvinvointivaltion perusta.

Demokratialla on myös merkitys yhdenvertaisuuden edistäjänä. Yhdenvertaisuus kattaa jokaisen ihmisen tasavertaisuuden etniseen taustaan, sukupuoleen, ikään, uskontoon tai seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta.

Suomi tarvitsee lisää suoraa demokratiaa, eli suoria kansanäänestyksiä ja kansalaisaloitteita. Julkisin varoin tuotettu tieto voitaisiin saattaa paremmin kaikkien saatavaksi. Avoimuuden, demokraattisen päätöksenteon ja yhdenvertaisuuden edistäminen ovat eduskunnan tärkeimpiä tehtäviä – myös ensi vaalikaudella.

Voimme vahvistaa suomalaista demokratiaa ja yhdenvertaisuutta esimerkiksi seuraavilla viidellä keinolla:

Lue lisää

Antti Poikola: Hallinnon läpinäkyvyys 2010-luvulla

Data itsessään ei ole hyödyllistä, vaan sitä pitää jalostaa tekemällä palveluita. Esimerkiksi tietokanta jukisen liikenteen aikatauluista ei suurinta osaa meistä juuri kiinnostaisi, mutta Reittiopas -palvelu on yksi Suomen käytetyimmistä ja tunnetuimmista verkkopalveluista. Reittiopasta ylläpitävä HSL kuuluu niihin harvoihin julkishallinnon organisaatioihin, joka on ymmärtänyt, että samalla, kun tuottaa kansalaisia hyödyttävän verkkopalvelun voi tarjota myös palvelun raaka-aineen eli datan muiden käytettäväksi. Reittioppaan avoimia rajapintoja hyväksikäyttäen on muun muassa tehty palveluita niin iPhone … Lue lisää

Vaalikoneet avoimiksi

Osallistuin (2.2.) eduskunnassa järjestettävään MTV3:n TalviAreena-keskusteluun. Aiheena oli vaalikoneet ja sosiaalinen media vaaleissa. Vaalikoneiden suosio on jatkuvasti kasvanut ja huomattava osa ihmisistä tekee äänetyspäätöksen vaalikoneiden perusteella. Erityisesti nuoret käyttävät vaalikoneita sujuvasti oman ehdokkaansa löytämiseksi. Olen itse tehnyt viime syksynä oikeusministeriölle selvityksen verkkovaikuttamisesta. Digitaalinen kuilu kasvaa nopeasti. Joidenkin tutkimusten mukaan verkko muokkaa jopa ihmisen biologista perustaa ja kykyä hahmottaa todellisuutta. Jatkossa voidaan yhä selvemmin erottaa digikansalaiset (digital natives) ja digimaahanmuuttajat (digital … Lue lisää

Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!
Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.
Viikonlopun mittainen puolimatkan triathlon ja vähän enemmänkin! Perjantaina 3 km uinti, lauantaina 100 km pyöräilyä ja sunnuntaina 21,5 km juoksua. Sen lisäksi joka aamu venyttelyt ja 7 minute workout + perjantaina vielä 1,5 tunnin kuntopiiri.