Maksuton joukkoliikenne Helsinkiin

Oheinen mielipidekirjoitukseni julkaistiin Helsingin Sanomissa viime sunnuntaina 29.1.2012.

Maksuton joukkoliikenne Helsinkiin

Tallinna kaavailee maksutonta joukkoliikennettä. Asiasta on tarkoitus järjestää kansanäänestys, mikäli kaupunginhallituksen esitys menee läpi valtuustossa. Voisiko Helsinki seurata perässä?

Myös Helsingissä on selvitetty maksuttoman joukkoliikenteen vaikutuksia.  Selvityksen mukaan joukkoliikenteen maksuttomuus lisäisi matkoja noin kolmanneksella. Yksityisautoilun vähenemisen seurauksena liikenteen tuottamat hiilidioksidipäästöt alenisivat noin kymmenen prosenttia.

Toisaalta selvityksen mukaan joukkoliikenteen käyttäjiksi siirtyisi erityisesti kävelijöitä ja pyöräilijöitä. Autoilijalle joukkoliikenteen hinnan merkitys on kulkutapaa valittaessa pieni. Maksuttoman joukkoliikenteen vuosittaiset kustannukset olisivat noin 140 miljoonaa euroa.

Maksuton joukkoliikenne ei siis välttämättä ole paras mahdollinen tapa kehittää Helsingin liikennejärjestelmää.  Kannattaa kuitenkin muistaa, että lisääntyvä joukkoliikenne lisäisi myös turvallisuutta, vähentäisi onnettomuuksia ja melua sekä parantaisi muun liikenteen (esimerkiksi tavaraliikenteen) sujuvuutta.

Saavutettu kymmenen prosentin päästövähennys on myös niin merkittävä, että asiaa kannattaisi kokeilla vaikka aluksi kuukauden tai parin ajan. Kustannukset pystytään kattamaan esimerkiksi ottamalla käyttöön ruuhkamaksut.

Vaihtoehtoisesti voitaisiin myös puolittaa lippujen hinnat tai tarjota vain kaikille uusille kaupunkilaisille kuukauden maksuton joukkoliikennekortti, joka totuttaisi uudet asukkaat käyttämään kaupungin joukkoliikennettä. Jälkimmäistä vaihtoehtoehtoa on myös alustavasti ideoitu Suomen kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman yhdeksi kokeiluhankkeeksi.

Maksuton joukkoliikenne olisi myös tyylikästä. Se olisi iso profiloiva tekijä kaupungille. Todennäköisesti merkittävämpi kuin se 140 miljoonaa euroa kaupungille maksava mahdollinen Guggenheim.

Tukholmassa on ruuhkamaksut, ja Tallinnaan suunnitellaan maksutonta joukkoliikennettä. Mikä on Helsingin valinta? Voisiko se olla sekä ruuhkamaksut että maksuton joukkoliikenne? Vai sittenkin jotain muuta? Se, mikä tänään tuntuu utopialta ja mahdottomalta, on huomispäivän realismia ja välttämätöntä.

Leo Stranius
Pääsihteeri
Luonto-Liitto

5 kommenttia artikkeliin ”Maksuton joukkoliikenne Helsinkiin”

  1. Mitä järkeä? Kuten tuossa ylläkin todetaan, maksuton joukkoliikenne vähentäisi lähinnä jalankulkua ja pyöräilemistä. Jos pitäisi vähentää yksityisautoilua, pitäisi saada ihmiset käyttämään joukkoliikennettä työmatkoilla. Se taas on kiinni ihan muusta kuin hinnasta.

    • Kuten mainittu, niin kyllä yksityisautoilukiin tuosta vähenisi – päästöjen näkökulmasta noin kymmenen prosenttia. Paras yhdistelmä olisi tietysti ruuhkamaksut + maksuton joukkoliikenne.

  2. Johan ratikoissa ja metroissa on vapaaehtoinen maksu 🙂
    Ja ulkomaalaiset turistithan pääsevät tosiaan jo nyt ilmaiseksi, koska heitä ei ole käytännössä mahdollista sakottaa. Tätä voisi vaikka mainostaa!

    Tosiaan, maksuttomuudessa on hieman idean jyvää, mutta se ei todellakaan auta profiloimaan julkista liikennettä yksityisautoilun vaihtoehtona – pikemminkin päin vastoin. Omalla autollaan status- ja helppoussyistä kulkevat eivät tule valitsemaan köyhien ja likaisten ihmisten täyttämää, koko ajan pysähtelevää ja ruuhkaista julkista kulkuneuvoa niin kauan kun voi yhä oman itsensä herrana huristella mukavasti auton ratissa.

    Voisikohan lanseerata busseihin, metroihin ja ratikoihin business-luokan, jossa on wlan, työtilat, aamun kahvi ja vaikka torkkupeitot. Siinä hyvin toimeentulevien köyhäkammoon ratkaisu.

  3. Ilmainen joukkoliikenne voisi hyvinkin olla hyvä idea. En kuitenkaan malta olla huomauttamatta eräästä asiasta.

    Linkkaamasi arvion mukaan CO2-päästöt vähenisivät noin 56 000 tonnia vuodessa. (Tämä tarkoittaa maanlaajuisesti laskettuna liikenteen päästöjen vähenemistä noin 0,3 prosenttia ja kokonaispäästöjen vähenemistä alle 0,1 prosenttia; jutussa voisi olla hyvä mainita erikseen, että tuo päästöjen vähenemä tarkoittaa Helsingin liikenteen päästöjen vähenemistä.)

    Hyvä juttu tietenkin. Mutta olen haistavinani tietyn kaksoisstandardin käryn.

    Muistetaanhan nämä luvut ja argumentit päästövähennyksistä sitten, kun seuraavan kerran joku väittää noin 3 000 000 tonnin päästövähennyksistä, ”etteivät päästöt vähenisi … nimeksikään?”

    http://www.sll.fi/tiedotus/tiedotteet/liitto/2008/keltainenmielenilmaus

    Muistetaanhan?

Kommentointi on suljettu.

Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!