Ekoisi: Miksi ekovanhemmuus on niin vaikeaa ja helppoa?

Arjen kolumni Luonnonsuojelija-lehdessä (6/2011)

Tänä syksynä minusta tuli isä. Vanhemmuuden myötä olen kirjoittanut Ekoisi-blogia. Blogissani pohdin vanhemmuutta ja perhe-elämää ekologisesta näkökulmasta. Aihe on selvästi herkkä. Varsinkin isä kirjoittamassa vanhemmuudesta, ja vielä ympäristönäkökulmasta, herättää yllättäviä ennakkoluuloja.

Välillä olen miettinyt, uskallanko kirjoittaa teemasta lainkaan, koska olen saanut siitä niin paljon negatiivista palautetta. Esimerkiksi toimittaja Elina Grundström kehotti Suomen Luonto –lehden (7/2011) kolumnissa minua sanoutumaan irti kivunlievityksestä viisaudenhampaiden poiston yhteydessä, kun kirjoitin luonnollisen lapsuuden ja luomusynnytyksen puolesta.

Ymmärrän hyvin, että vanhemmuus on aihe, joka herättää tunteita suuntaan ja toiseen. Onhan kyse todella henkilökohtaisesta asiasta. Ja kaikilla vanhemmilla on siitä oma vankkumaton ja ”oikea” näkemys. Toisaalta olen yllättynyt, miten helposti tietoa ja käytännön neuvoja sekä konkreettista apua on ollut tarjolla pohtiessani vanhemmuuden ekologisia näkökulmia. Ekoisyys on herättänyt myös positiivista keskustelua blogissani, sosiaalisessa mediassa ja verkkopalstoilla.

Lapsen ja vanhempien etu pitää monessa kysymyksessä asettaa etusijalle. Siitä huolimatta nykyisen ilmastokriisin, kiihtyvän sukupuuttoaallon ja luonnonvarojen ylikulutuksen aikakautena on mielestäni hyvä pohtia vanhemmuutta, vauva-arkea ja kasvatusta myös ympäristön näkökulmasta. Elinkelpoinen planeetta on viime kädessä lapsiemme ja tulevien sukupolvien etu.

Miten olemme sitten omassa elämässä pyrkineet toteuttamaan ekovanhemmuutta? Pitkälle samoilla konsteilla kuin muussakin arjessa asumisen, liikkumisen ja ruoan suhteen. Olennaista on, kuinka paljon lasta varten joudutaan hankkimaan uusia asuinneliöitä, miten häntä kuljetetaan paikasta toiseen, mitä hän syö ja millaisia uusia tavaroita joudutaan hankkimaan.

Toistaiseksi ekovanhemmuus on ollut yllättävän helppoa ja palkitsevaa. Uusia neliöitä emme ole joutuneet hankkimaan. Vauvan kanssa voi hyvin liikkua kävellen ja joukkoliikennettä hyödyntäen. Vauva syö vegaaniäidin ekologista rintamaitoa. Kaikki tarvittavat tavarat on saatu ystäviltä tai hankittu käytettyinä. Kestovaippailu on helppoa, ja myös vessahätäviestintä eli vaipattomuus toimii satunnaisesti.

Varmaa on myös se, että haluan mahdollistaa lapselle kestävän luontosuhteen. Tavaroiden sijaan aion kilpailla luontokokemuksilla. Ehkä lapsen myötä myös oma luontosuhde herää uuteen kukoistukseen ja opin tunnistamaan lähiympäristöstä muutakin kuin nurmikot, polkupyöräkaistat ja pulut.

Lapsen myötä minulla on myös yksi lisäsyy toimia ekologisesti kestävän, hiilineutraalin ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan puolesta. Kirjoittamalla ekologisesta vanhemmuudesta haluan herättää myös muut pohtimaan aihetta.

Leo Stranius
Luonto-Liiton pääsihteeri

Kirjoitus on julkaistu Luonnonsuojelija-lehdessä (6/2011). Lehti on ladattavissa täältä. (pdf)

Edelliset osat ovat luettavissa täältä:
Osa 1: Äitiyspakkaus vai vanhemmuuspakkaus
Osa 2: Tavaraähky ahdistaa
Osa 3: Synnytysvalmennus
Osa 4: Lastenhoidon seitsemän periaatetta
Osa 5: Pakotetaanko raskaana olevat kulkemaan autolla turhaan?
Osa 6: Ekovanhemmuuteen valmistautuminen on helppoa
Osa 7: Luonnollinen lapsuus
Osa 8: Lastenvaunut: Kuinka paljon on tarpeeksi?
Osa 9: Lapsen vai vanhemman etu?
Osa 10: En uskaltanut kirjoittaa
Osa 11: Ei ihan luomusynnytys
Osa 12: Vauva-arki alkoi
Osa 13: Vessahätäviestintä
Osa 14: Päivä isyysvapaata
Osa 15: Miksi lapsia?
Osa 16: Työmatkalla yöjunassa
Osa 17: Kokemuksia ensimmäiseltä kuukaudelta
Osa 18: Vanhemmuuden luontohaasteita
Osa 19 – Lisää yhteisiä tiloja omien neliöiden sijaan
Osa 20 – Tutti: Hyvä vai paha?
Osa 21 – Vapaapäivä vauvan kanssa
Osa 22: Turhaa vauvatavaraa ja jotain hyödyllistä
Osa 23: Vapaapäivä vauvan kanssa – uusi yritys ja katso luvut!
Osa 24: Vauva ei muuta kaikkea
Osa 25: Juokseminen vaunujen ja vauvan kanssa eli vauvajuoksu
Osa 26: Ekologiset nimijuhlat
Osa 27: Arjen ekovinkkejä  – ota talteen!
Osa 28: Perhevalmennusta ekologiseen malliin
Osa 29: Ekovanhemmuus kiinnostaa

5 kommenttia artikkeliin ”Ekoisi: Miksi ekovanhemmuus on niin vaikeaa ja helppoa?”

  1. Olen myös vegaaninen isä ja tiedän että olet herättänyt ainakin minut ja muutaman FB-kaverini (kun olen jakanut linkkejäsi) pohtimaan näitä asioita. On tullut sekä kannustavia että tyrmääviä kommentteja, mutta minulla on perusteltu syy olettaa että jälkimmäistenkin lähettäjien takaraivoon on jäänyt jotakin uutta muhimaan. Aihe on herkkä enkä lähetä tätä omalla nimelläni.

  2. Ymmärrän hyvin kirjoituksistasi hermostuneita mammoja, ekoaihe on hyvä ja tärkeä, mutta onnistut esittämään asiat niin ärsyttävästi, että hyvä tarkoitus kääntyy päälaelleen. Se saattaa tärkeät ekoperiaatteet vähän naurunalaisiksi. Miksi teillä käytetään muuten pesukonetta, omat vaippani on pesty puusaunan padassa 80-luvulla. Tai mihin käytätte rintapumppua, eikö vauva ole kaikkein ekologisin ja ainakin hellävaraisin pumppu. Käsinkin voi lypsää. Kritiikkiä ei ansaitse ekovanhemmuus, vaan juttujen järjettömyys mm. tutin käytöstä vauvan tarpeiden tukahduttajana. Oletko kuullut imemistarpeesta???

    • Kiitos palautteesta keinomamma. Tarkoitus ei ole tosiaan ärsyttää ketään, vaan pikemminkin tarjota näkökulmia ja ajatuksia. Pitää yrittää kehittää tätä omaa kirjoitustyyliä parempaan suuntaan. Aurinkoista kesän jatkoa!

Kommentointi on suljettu.

#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.