Vaikka Jyrki Katainen ei olekaan osoittanut kysymyksiä minulle tai ympäristöjärjestöille, päätin laatia lyhyet ja avoimet vastaukseni omasta puolestani.
Hyvä Jyrki Katainen, tässä on evästystä hallituksen muodostamiseen ja hallitusohjelmaan.
1. Osallistuminen hallituksen muodostamiseen
Onko eduskuntaryhmänne valmis osallistumaan neuvotteluihin kokoomusjohtoisen enemmistöhallituksen muodostamiseksi eduskuntavaalien tuloksen pohjalta?
Olen valmis osallistumaan hallitusneuvotteluihin, mikäli tulevan hallituksen tärkeimmät tavoitteet ovat ilmastonmuutoksen torjunta, luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttäminen sekä luonnonvarojen ylikulutuksen lopettaminen. Lisäksi tärkeitä teemoja ovat eläinten oikeuksien parantaminen, avoimuus ja suora demokratia. Tärkeimmät tavoitteeni löytyvät täältä: Ekologisuus, kohtuullisuus, onnellisuus.
2. Talouspolitiikan linja
a) Valtiovarainministeriö on arvioinut julkisen talouden kestävyyden turvaamiseksi tarvittavan ylijäämän olevan vuonna 2015 4 % bruttokansantuotteesta. Onko eduskuntaryhmänne valmis kirjaamaan hallitusohjelmaan päätöksen alkavan hallituskauden aikana toteutettavasta toimintasuunnitelmasta, jolla turvataan julkisen talouden kestävyys ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja tulevaisuudessa?
Kyllä. Hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja tulee turvata mm. verotuksella. Erityisen tärkeää on siirtyä kohti luonnonvarojen kulutuksen verotusta ja perustuloa.
b) Mikäli olette tähän valmiita, missä määrin kullakin seuraavista vaihtoehdoista ja millä uusilla konkreettisilla keinoilla vaikutetaan kestävän rahoitusaseman saavuttamiseen (% / bkt tai mrd.)?
– työurien pidentämiseen vaikuttavat uudet toimet
Työurien pidentäminen onnistuu parhaiten luomalla ihmisille mahdollisuuksia tehdä merkityksellisiä asioita, lyhentämällä työaikaa ja edistämällä työssä jaksamista. Työuria voidaan pidentää luopumalla miesten asevelvollisuudesta sekä ottamalla käyttöön perustulo.
– kuntarakenteen ja palvelurakenteen uudistaminen
Kuntarajojen tulee noudattaa ihmisten työssäkäyntialueita kaavoituksen ja palveluiden järjestämisen järkevöittämiseksi. Tällöin kuntien määräksi tulisi noin sata. Samalla olisi kuitenkin tärkeää säilyttää lähipalvelut entisissä kuntakeskuksissa sekä taata kunta- ja paikallisdemokratian toteutuminen.
Pääkaupunkiseudun kuntien yhdistäminen olisi hyvä asia. Keinotekoiset kuntarajat aiheuttavat kaavoitusongelmia ja pirstovat yhdyskuntarakennetta. Kuntaliitosten tulee kuitenkin edetä vapaaehtoisesti, ja myös asukkaiden tulee päästä vaikuttamaan asiaan eri vaiheissa.
Kunnallisten palveluiden kilpailuttamisessa ja ulkoistamisessa on havaittu useita ongelmia. Palveluiden tehostaminen on tarpeen, yksityistäminen ei. Tehostaminen voidaan tehdä parantamalla johtamista sekä luomalla innostava ja energinen, oma-aloitteisuuteen ja kekseliäisyyteen kannustava työyhteisö.
– talouskasvua ja työllisyyttä lisäävät uudet toimet esimerkiksi verotusta uudistamalla – valtion budjettitaloutta kiristävät toimet (verotuksen kiristäminen ja menojen leikkaaminen)
Ihmisten hyvinvointi tulee varmistaa ekologisissa rajoissa. Tämän jälkeen talous voi kasvaa tai laskea. Työn verotuksesta tulee siirtyä luonnonvarojen kulutuksen verotukseen. Kulutusverot tulee toteuttaa progressiivisesti, jotta kaikkein pienituloisimmat eivät kärsi kohtuuttomasti.
Pääomatuloverotusta voidaan nostaa, ja siitä voidaan tehdä progressiivinen. Myös perintöveroa voidaan nostaa, jotta suurten ikäluokkien hyvinvointi- ja terveyspalvelut voidaan turvata.
Suomen turvallisuusuhat ovat muuttuneet. Yleisestä asevelvollisuudesta voidaan luopua ja kalustehankintoja pienentää, mikä vähentää puolustusmenoja.
c) Millaiseksi valtion menotaso tulisi asettaa ja mihin aikatauluun hallituksen tulee sitoutua valtiontalouden velkaantumisen pysäyttämiseksi?
Velkaantuminen tulee pysäyttää mahdollisimman nopeasti. Laskuja ei tule jättää lapsien ja tulevien sukupolvien maksettavaksi.
3.) Suomen EU-, ulko- ja turvallisuuspolitiikan linja
a) Mitkä ovat mielestänne Suomen EU-, ulko- ja turvallisuuspolitiikan painopisteet?
Painopisteinä tulee olla ilmastonmuutoksen torjuminen, luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö.
b) Miten turvaisitte myös jatkossa Suomen kansainvälisen aseman ja vaikutusvallan meihinkin vaikuttavissa kysymyksissä?
Suomen tulee olla ympäristö- ja ilmastopolitiikan edelläkävijänä. Hallitusohjelman pohjaksi tulee ottaa kokoomuslainen ympäristöfiksu politiikka, joka asettaa tavoitteikseen:
– tehdä Suomesta maailman ensimmäinen hiilineutraali yhteiskunta,
– nostaa Suomi ympäristöteknologian ykkösmaaksi, ja
– kehittää Suomesta maailman ympäristötietoisin kansa.
c) Oletteko valmiit hyväksymään Suomen jo tekemien sitoumuksien loppuunsaattamisen euroalueen sekä Suomen vakauden, talouskasvun ja työllisyyden turvaamiseksi?
Suomi tai yksittäinen EU-maa ei voi olla täysin vastuussa muiden maiden talousahdingosta, varsinkin jos ahdinko on seurausta leväperäisestä politiikasta. Euromaiden keskinäistä talouskuria tulee tiukentaa. Tässä tilanteessa on kuitenkin ollut selvää, että pulaan joutuneiden maiden ongelmat säteilisivät nopeasti muualle. Lisäksi tulee varmistaa, että maiden heikko-osaiset eivät joudu ahtaalle.
Lisää näkemyksiäni eri kysymyksiin voi lukea täältä. Mitä mieltä olette? Voisiko tässä olla yhteistä pohjaa hallitusohjelmaan?