Kirjoitimme 21.3.2016 Ilkka Savolaisen kanssa Helsingin Sanomiin siitä, miten ravinnontuotannon päästöt voidaan puolittaa.
Avain on suopellot. Suopeltoja on vain noin 15 prosenttia peltopinta-alasta, mutta ne lähes kaksinkertaistavat Suomen maatalouteen liittyvät päästöt.
.
Ohessa kirjoituksemme kokonaisuudessaan:
Ravinnontuotannon päästöt voidaan puolittaa
Suopeltoja on vain noin 15 prosenttia peltopinta-alasta, mutta ne lähes kaksinkertaistavat Suomen maatalouteen liittyvät päästöt.
Metsähallituslain valmistelu on ajautunut kummalliseen tilanteeseen.
Metsähallituslaki on tällä hetkellä eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnassa, joka antanee mietintönsä ensi viikolla. Laki saattaa vielä käydä myös perustusvaliokunnassa.
Samaan aikaan tätä kirjoittaessa lakia vastustava adressi on kerännyt jo huimat 115 000 allekirjoittajaa. Tämä on hieno osoitus ihmisten aktiivisuudesta ja kiinnostuksesta suomalaiseen luontoon.
Tulevana keskiviikkona 9.3.2016 on tulossa myös mielenosoitus metsähallituslaista – luonnon ja retkeilyn puolesta. Nykyisessä muodossa metsähallituslaki uhkaa luontoa ja retkeilyä, avoimuutta ja ympäristöhallintoa.
Suomen luonnonsuojeluliitto esittää seuraavaa seitsemää korjausta lakiin:
Komission tänään julkaisema tiedonanto ei tunnista tarvetta korottaa EU:n ilmastotavoitteita Pariisin sopimuksen mukaisiksi.
Tästä johtuen laitoin tänään sähköpostia pääministeri Juha Sipilälle ja maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle.
Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä tavoitteita tulisi korottaa välittömästi.
Jotta maailman maat pääsevät Pariisin sopimuksen mukaiselle päästövähennyspolulle, toimia tarvitaan mahdollisimman pian. EU:lle tavoitteiden nosto olisi luontevaa tänä vuonna, kun unionin ilmasto- ja energiasäädöksiä sorvataan uuteen uskoon.
Pariisin sopimuksen viesti oli selvä: fossiiliset polttoaineet jäävät historiaan. Olisi Suomen etu vauhdittaa tätä kehitystä. Useat järjestöt, yritykset ja yhteisöt ovat kannustaneet valtioita ja komissiota toimimaan heti. Meidän on tunnustettava 1,5 asteen lämpötilatavoitteen merkitys ja lähdettävä rakentamaan maailmaa, jossa elämme 35 vuoden kuluttua
Alla lähettämäni sähköposti kokonaisuudessaan.
Luin hiljattain Saku Tuomisen kirjan Luova järkevyys – arkisen luovuuden ylistys (Otava).
Luovuutta syntyy kun erilaiset ihmiset kohtaavat ja yhdistelevät yllättäviä asioita.
Kannattaa siis hakeutua sellaisten ihmisten pariin, jotka toimivat eri alalla tai ovat muuten selvästi erilaisia.
Luovuutta voi edistää myös hyvin yksinkertaisilla konsteilla esimerkiksi työpaikoilla. Klassinen esimerkki on kahvitauot. Kannattaa pyrkiä järjestämään erilaisille ihmisille kohtaamisen paikkoja. Vaikka kahvitauon tai lounaan muodossa, jos ei muuten onnistu.
Saku Tuomisen mukaan luovuus on ”halu tehdä eri tavalla, paremmin”. Luovuus ei siis ole luonteenpiirre tai lahjakkuus vaan toimintatapa. Luovan järkevyyden ydinfilosofian Tuominen kiteyttää seuraavasti:
Tänään oli upea hetki.
Tein tammikuussa 2015 valtuustoaloitteen viittomakielen liputuspäivästä Helsingissä.
Syyskuussa 2015 kaupunginvaltuusto päätti, että kaupungintalo liputtaa viittomakielen päivänä 12. Helmikuuta. Päivää vietetään Suomen kuurojen opetuksen isän Carl Oscar Malmin syntymäpäivänä. Liputus järjestettiin nyt 2016 ensimmäistä kertaa.
Kaupunki ja Helsingin Kuurojen yhdistys järjesti samalla kaupungintalolla tilaisuuden, jossa yhdistys halusi kiittää minua aloitteestani. Yle Areena lähetti tilaisuuden suorana lähetyksenä kaupungintalolta.
Suomen evankelis-luterilainen kirkko järjestää yhteistyössä Marttojen ja Changemaker-verkoston kanssa Ekopaasto-kampanjan.
Tuhkakeskiviikosta pääsiäispäivään (10.2.–27.3.2016) on tavoitteena muuttaa elämään vähemmän luonnonvaroja kuluttavaksi ja päästöjä aiheuttavaksi.
Seitsemän viikon aikana voi tehdä esimerkiksi seitsemän lupausta. Tätä silmälläpitäen Kotimaa24 jututti minua ja pyysi näkemyksiä aiheeseen.
Itselleni näiden paasto- ja päästövähennyslupausten tekeminen alkaa olla haastavaa. Oma hiilijalanjälkeni on noin 3000 kiloa enkä kovin helposti enää keksi keinoja, joilla voisin omaa arkeani ekologisoida. Tästä syystä keskitynkin yleensä lupauksissa siihen, että voisin auttaa muita tekemään niitä tekoja, joita itse olen jo tehnyt.
Oma ekopaastolupaukseni tällä kertaa on, että yritän joka päivä seitsemän viikon ajan kirjoittaa ja kannustaa ekologisempiin valintoihin, jotain sellaista yritystä tai yhteisöä, jonka palveluita olen kuluneen päivän aikana käyttänyt. Yksi esimerkki voi olla, että pyydän näitä tahoja esimerkiksi vaihtamaan EKOsähköön.
Ohessa on seitsemän vinkkiä ekopaastoon kaikille muille.
Ympäristölautakunta antoi oman lausuntonsa 2.2.2016 kaupunkisuunnitteluvirastolle Helsingin yleiskaavaehdotuksesta.
Vaikka kaupunkirakenteen tiivistäminen ja täydentäminen, kaupunkibulevardit ja raideliikenteen kehittäminen onkin hyvä lähtökohta kestävälle kaupunkikehitykselle, on käsillä olevassa ehdotuksessa vielä aivan liikaa luonto- ja viheralueiden nakertamista.
Yleiskaavaehdotuksen ongelmiin on perehtynyt erityisen hyvin Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri. Myös Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa on tehnyt asiasta hyvän lausunnon.
Itse esitin ympäristölautakunnan kokouksessa yleiskaavalausuntoon viisi eri lisäystä tai muutosta, jotka siihen myös hyväksyttiin äänestysten jälkeen.
Alla tekemäni lisäykset, jotka koskivat virkistys- ja viheralueita, suojelualueiden kaavamerkintöjä , Tuomarinkylää, Vanhankaupunginlahtea sekä Pornaistenniemen, Herttoniemen ja Hallainvuoren metsiä.
UPM suunnittelee hakkuita Oulunjärvellä Ärjän harjusaarella. Saari kuuluu valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan ja eurooppalaiseen Natura 2000 -verkostoon.
Hakkuita suunnitellaan yhteensä 120 hehtaarilla 270 hehtaarin saaresta.
Saarella kysymys ei ole pelkästään luontoarvoista. Ärjä on myös upea retkeilykohde, joka on tunnettu kilometrien pituisista hiekkarannoistaan.
Tällä viikolla Kauppalehti julkaisi listan 100 vaikutusvaltaisimmasta suomalaisesta.
Itselläni oli suuri kunnia päästä listalle vaikutusvaltaisimpien aktivistien joukossa.
Kauppalehti esitteli omat ansioni seuraavasti:
”Stranius, Leo (s. 1974), Vs. toiminnanjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto
Suomalaisen ympäristöliikkeen tunnetuin kasvo elää kuten opettaa. Ei käytä lihaa, alkoholia, uunia, deodoranttia, shampoota eikä lämmintä vettä suihkussa. Excelöi elämänsä. Myy elämänhallintavalmennusta. Helsingin kaupunginvaltuutettu.”
Siis, että en käytä deodoranttia, shampoota enkä lämmintä vettä suihkussa! Ei ole suomalaisilla kansalaisaktivisteilla paljon valtaa tässä yhteiskunnassa, jos noilla teoilla pääsee kymmenen parhaan joukkoon! Samaan suihkuteemaan tarttui ohimennen tällä viikolla myös Yle Radio 1:n toimittaja Sari Valto kun olin keskustelemassa ruokavalinnoista.
Kaupunginvaltuusto kävi vuoden ensimmäisessä kokouksessaan 20.1.2016 pitkän keskustelun kaupunginhallituksen esityksestä, jossa koulun ja oppilaitoksen perustamisesta ja lakkauttamisesta päättäisi jatkossa kaupunginvaltuuston sijaan opetuslautakunta.
Asiaa on perusteltu mm. sillä, että (1) muustakin palveluverkosta päätetään lautakunnissa, (2) muissakin kaupungeissa päätöksenteko on delegoitu lautakunnille, (3) päätöksenteko kestää nyt liian kauan, (4) valtuuston roolin pitää olla strateginen, (5) nykyinen järjestelmä on epätasa-arvoinen ja (6) päätöksenteko on parempaa kun siitä päättävät ne, jotka ovat parhaiten asiaan perehtyneitä.
Mielestäni nämä perustelut eivät ole uskottavia. Tästä syystä itse vastustin valtuustossa toimivallan siirtämistä. Valtuusto päättikin äänestyksen jälkeen palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi.
Ohessa vastaukset jokaiseen väitteeseen.
