Karhunkierros 19.-22.7.2007

Japanista paluun jälkeen pikapakkasimme reput ja rinkat uudelleen sekä hyppäsimme yöjunaan ja matkasimme Ouluun. Seuraavana aamuna vaihdoimme bussiin ja matka jatkui Kuusamoon. Kuusamon linja-autoasemalla kaatosateessa saimme sitten selvitettyä, että ensimmäinen mahdollinen bussi kohti Rukaa (Karhunkierroksen eteläinen piste) lähtee neljän tunnin päästä ja kohti Sallan kuntaa Hautajärven luontotalolle (Karhunkierroksen pohjoisin lähtöpaikka) vasta seuraavana aamuna. Näin päätimme tutustua ensin hiukan Kuusamoon ja lähteä sen jälkeen illaksi Rukalle lomailemaan ennen siirtymistä Hautajärven luontotalolle. … Lue lisää

Japanissa 9.-16.7.2007

Viikko vierähti Japanissa. Nautiskelimme urbaanista atmosfääristä Tokiossa, vierailimme lukemattomissa temppeleissä Kiotossa ja atomipommialueella Hiroshimassa. Lisäksi kävimme vuoristossa ihastelemassa Fuji-vuorta. Valitettavasti itse vuorelle emme päässeet kiipeämään, koska tiet olivat suljettu alueella olleen taifuunin takia. Japani on kiva ja helppo maa. Hihaan jäi monta vaikuttavaa kokemusta ja muistoa. Niistä ehkä myöhemmin lisää. Monessa suhteessa maa näytti kuitenkin olevan kiinni vielä 80-luvun muodeissa. Luotijunat olivat mukavia. Mikäli haluaa liikkua maassa enemmän, kannattaa hankkia … Lue lisää

H-juhlakuvat verkossa

Saimme vihdoin laitettua H-juhlien kuvia verkkoon ja lähetettyä linkin (kiitosviestin) vieraille. Niitä voi käydä katselemassa täältä: http://www.mv.helsinki.fi/home/azberg/index.htm Erityisesti suosittelen kuitenkin Annukan ploki-merkintää liittyen keskikesän h-huumaan Kaventajat.fi -kulutuksenhallintakonseptin yhteydessä. Lukekaa täältä: http://www.kaventajat.fi/keskikesan-haahuumaa/

Herkullinen illallinen ja jätteenpolttolausunto – Torstai 5.7.2007

Johanna oli kutsunut meidät H-lahjaksi luokseen Kallioon syömään. Paikalla olivat myös Sanna ja Petteri lapsineen sekä Tapio, Emma ja Anni. Tarjolla oli herkullista tomaatti-kylmäkeittoa ja tofu-pinaatti-taskuja (jotka ristimme käsilaukuiksi) sekä jälkiruuaksi maittavaa lakka-kookos smoothieta. Johanna oli onnistunut luomaan aivan käsittämättömän herkullisen makumaailman. Kiitos! Samalla päästiin vaihtamaan kesäkuulumisia sekä turinoimaan keski-ikäisten ja keskiluokkaisten juttuja viineistä, lapsista ja sen sellaisesta. Maittavan illallisen jälkeen vaihdoin Annukan polkupyörän tyhjentyneen sisäkumin. Tätä ennen olin ehtinyt … Lue lisää

Kesän suunnitelmia – Tiistai 3.7.2007

Koko päivä meni työmatkalla Budapestissa. Ehdin kuitenkin käydä aamuvarhaisella juoksemassa. Oi miten kaunis kesäinen ja vasta heräämässä oleva vielä hiukan usvainen kaupunki, Käpylä, Kumpula..! Kesällä kokousten suhteen on ollut hiljaisempaa. Siispä on ollut aikaa pohtia tulevia tekemisiä. Kesän kalenteri on kuitenkin täynnä. Heinäkuussa lomaillaan Japanissa, Kuusamossa ja Joensuussa. Elokuussa pitää alkaa tositoimiin. Listalla on mm. kestävän kehityksen viestintästrategian kirjoittaminen ViSiOlle, korjausten tekeminen ympäristöliikkeiden organisoitumista käsittelevään kirja-artikkeliin sekä ympäristökysymyksiä pohtiva kirja-artikkeli … Lue lisää

Viikonloppu – 29.6.-1.7.2007

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri jätti mielipiteen Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kaupunkisuunnitteluvirastolle länsimetron osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Lausunto on luettavissa täällä: http://www.sll.fi/tiedotus/lausunnot/piirit/lausuntoja2007/lansimetronakoas Töissä vietettiin perjantaina saunailtaa hiukan haikeissa tunnelmissa. Monella ystävällä ja kollegalla oli vuosien työrupeaman jälkeen viimeinen työpäivä. Iloinen asia oli sen sijaan se, että Annukka tuli takaisin kotiin viikon mittaiselta reissulta Tukhomasta. Tarkoituksena oli mennä Anuliinan kirjajulkkareihin, mutta päädyimmekin lopulta kahdestaan Ravintola Kotoon syömään ja keskustelmaan. Lauantai aamuna suuntasimme Annukan kanssa … Lue lisää

Leon nimipäivä – Torstai 28.6.2007

Saksan EU-puheenjohtajuuskausi ylitti odotukset ympäristökysymyksissä. Näin arvioi Eurooppalainen ympäristötoimisto EEB tuoreessa raportissaan. Lue lisää täältä: http://www.sll.fi/tiedotus/tiedotteet/liitto/2007/eeb-tiedote Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan Lounais-Sipoon siirtyminen Helsingille lisää tarvetta Sipoonkorven kansallispuiston perustamiseen. Lue lisää täältä: http://www.sll.fi/tiedotus/tiedotteet/liitto/2007/sipoonkorpi-tiedote Parin päivän Budapestin reissun jälkeen töissä riitti taas hässäkkää. Ehdin kuitenkin alkuillaksi Luonnonsuojeluliiton toimistolle. Ensin kävimme Riitan ja Jounin kanssa läpi ilmasto- ja kehityshankkeen projekti- ja rahoitussuunnitelman. Lisäksi pidimme kestävän kehityksen aikalaisvisiohankkeen ohjausryhmän kokousta. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan ilmaston … Lue lisää

Maannatai 25.6.2007

Ydinvoimakeskustelu näyttää käyvän edelleen kiihkeänä. Nyt Simon kunta näytti vihreää valoa sille, että mahdollisen uuden ydinvoimalan paikka voisi löytyä kunnan alueelta. Typerykset! Myös Loviisan kaupunki aloittaa uudet neuvottelut maiden myymiseksi saadakseen uuden ydinvoimalan alueelleen. Idiootit! Kansan Uutisten toimittaja soitteli ja tiedusteli kommentteja viikonloppuna EU:n huippukokouksessa hyväksytystä perustuslakisopimuksesta. EU:n laajuinen kansanäänestys olisi edelleen mielestäni tarpeen. Vain kansanäänestysten kautta EU:n uusi perussopimus saadaan yleiseen keskusteluun ja kansalaisten tietoisuuteen. Grönlannin jääpeite saattaa tuoreen … Lue lisää

Juhannus Nauvossa 22.-24.6.2007

Vietimme Juhannuksen Annukan kanssa Nauvossa. Perjantaina kävimme hyviä keskusteluja Annukan vanhempien sekä Pian ja Markun kanssa. Illalla saunoimme ja uimme. Rauhallista ja mukavaa. Lauantaina vietimme Annukan mummon 80-vuotissyntymäpäiviä. Illaksi suuntasimme Nauvon keskustaan tapaamaan Hanna Kaisaa, Simoa sekä Theoa ja Kristiinaa. Hanna Kaisa oli tippunut edellisenä yönä veneestä mereen. Hän tuli paikalle upeassa Dalla-kollege-paidassa ja verkkareissa. Illan päätteeksi kävimme vielä syömässä Pizzaa Sampon ja Hennan kanssa. Puhuimme Ugandasta ja häistä. Sunnuntaina … Lue lisää

Keskustavetoista ympäristöpolitiikkaa – Torstai 21.6.2007

Keskustavetoisella ympäristöpolitiikalla alkaa karata mopo käsistä. Sen sijaan, että puhuttaisiin luonnonsuojelusta, pyritään selkeästi nakertamaan nykyistä ympäristölainsäädäntöä. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrysen mukaan puuta tulisi kaataa myös suojelualueilta. Hänen mukaansa on harhaoppista kuvitella, että vanhat metsät takaisivat luonnon monimuotoisuuden. Ympäristöministeri Paula Lehtomäki taas katsoo, että joillakin alueilla on Suomessa liikaa susia. Hänen mukaansa pitäisi olla paremmat mahdollisuudet tappaa mahdollisia häirikkösusia, jotka eksyvät ihmisten ilmoille. Lisäksi ympäristöministeri uskoo, että susikanta on Suomessa … Lue lisää

Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Se on siinä! Tänään juoksulenkin yhteydessä havainnot harmaapäätikasta, metsäkirvisestä ja ruisrääkästä. 

Nyt olisi pinnoja 100/100!
Kuinka monta viikkoa sinulla on elämää ehkä vielä jäljellä ja oletko tekemässä niitä asioita, joita oikeasti haluat ja pidät arvokkaina?

Pitäisikö minun tehdä enemmän?

Outi Isotalus (Kirkko ja kaupunki) kävi haastattelemassa  101 onnen päivää -kirjani teemoista, mutta keskustelu laajeni kaikkeen muuhunkin.

Keskustelimme ajan rajallisuudesta, ympäristöstä ja ihmisen paikasta osana luonnon monimuotoisuutta, merkityksellisestä elämästä, kuolemasta, arjesta ja siitä, miksi yritän käyttää aikani niin kuin käytän.

”Itse koen, että kaikki se, mitä olen saanut elämältä, on harvoin omaa ansiota. Ajattelen, että se on hyvää tuuria, yhteiskunnallisten rakenteiden tukemaa ja toisten ihmisten tarjoamaa apua. Kukaan ei selviä täällä yksin.”

Linkki koko juttuun biossa.
Se olisi taas siinä! Omatoiminen Triathlonin täysmatka eli Ironman tehty ja kesäloma voi alkaa. 

Voiko triathlonia harrastaa ilman, että osallistuu tapahtumiin tai kilpailuihin? Kyllä voi. Olen tehnyt nyt täyden matkan triathlonin omatoimisesti kolme kertaa kotoa käsin. 

Miltä homma tuntui tällä kerralla? 

Uinti kulki yllättävän hyvin, pyöräily oli todella tahmeaa ja juoksu vaikeaa. Kilometrit olivat pitkiä ja vaikeita. Pyöräilyn yhteydessä olin alkumatkasta niin väsynyt, että meinasin nukahtaa. Oli pakko käydä pyöräilyn yhteydessä nukkumassa vartin päikkärit. Tämän myötä olo koheni hiukan pyöräilyn loppua kohti. 

Tarkemmat ajat:
-Uinti: 3800 m, 1h 21 min 10 s (2:07/100m), keskisyke 126
-Pyöräily: 180,4 km, 7h 35 min 36 s (23,76 km/h), keskisyke 110
-Juoksu: 42,22 km, 4h 50 min 31 s (6:53/km), keskisyke 117

Yhteensä 13 h 47 min 17 s (nettoaika ilman vaihtoja ja taukoja). Aika heikkeni vuoden takaisesta peräti 20 minuuttia vaikka harjoittelin omasta mielestäni ihan hyvin. Viime vuonna liikuntaa kertyi keskimäärin noin 16,5 tuntia viikossa (tässä on mukana arkipyöräily) ja tänä vuonna toistaiseksi noin 16 tuntia viikossa. Edelliseen vuoteen verrattuna uinnin aika parani noin 1 minuutilla, pyöräilyn aika heikkeni noin 13 minuutilla ja juoksu heikkeni noin 8 minuutilla.

Syke jäi selvästi aiempia suorituksia alemmaksi, joten tuntui, että ei vain jaksanut tai huvittanut puristaa tarpeeksi. Oma aerobinen kynnys on 133 ja anakynnys 155 eli koko homma hoitui reilusti peruskuntoalueella ja jopa sen alarajoilla. Raskaalta tuntuvaan suoritukseen vaikutti varmasti se, että onnistuin edellisenä yönä nukkumaan vain reilu 5 tuntia ja sitä edellisenä yönä noin 4 tuntia. Tämän myötä suorituspäivän aamuna oli jo valmiiksi todella väsynyt olo, josta kertoi myös urheilukellon (Garmin) Body Battery lukema, joka oli vain 64/100. Kiinnostavana yksityiskohtana todettakoon, että kun lähdin juoksemaan maratonia, oli Body Batterystä jäljellä enää 5/100, mutta juoksun jälkeen se ei enää tuosta laskenut. 

Ouran mukaan kulutus oli 12 694 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 10 398 kcal. 

Nyt on hyv
Tänään inspiroiva vierailu Planetaarisessa puutarhassa!

”Hankkeessa toimitaan nuorilähtöisesti ja ylisukupolvisesti planetaarisessa puutarhassa, jossa kasvatetaan ruokakasveja sekä opetellaan yhteisöllisesti kestävää elämäntapaa monilajisuutta kunnioittaen ja kultivoiden.”

Tuolla on siirrytty utopiasta upeasti prakmatopiaan eli siihen miten kestävän elämän unelmista tehdään konkretiaa. 

Kiitos @sofialaine_youthresearch @planetaarinen_puutarha ja @nuorisotutkimus
Oli kyllä tänään mainiot bileet. Musiikista vastasi linnut, visuaalisista ilmeestä auringonlasku, kuumasta menosta sauna ja viilennyksestä meri. Miten siellä?
Miten vastuullisuudesta puhutaan ja onko sillä väliä?

Se, miten puhumme kestävyydestä, ei ole vain viestintää. Se on myös tapa määritellä, mikä on normaalia.

Erilaisissa sanonnoissa kyse on tietysti pienistä nyansseista ja monien mielestä täysin merkityksettömistä asioista. Samaan aikaan on kuitenkin kuvaavaa, että myös kestävyyskysymyksiin keskittyvät fiksut ja tietoiset ihmiset eivät ole immuuneja sille, että jossain syvällä sisimmässämme tai ainakin kielessä pidämme edelleen normaalina sitä, että ihmiset ajavat fossiiliautolla, sudet ovat ihmiselle vaarallisia, öljyllä rikastutaan, naisen arvon määrittää hänen naimattomuutensa tai kasvispohjainen ruoka on jotain marginaalista vaihtoehtoa.

En usko, että maailma muuttuu kestävämmäksi pelkällä puheella, mutta yksi mittari sille, miten kestävässä kulttuurissa elämme, on se, mitä asioita pidämme normaalina ja millä metaforilla haluamme omaa tärkeää viestiämme alleviivata.

Olisi kiinnostavaa kuulla, mitä kaikkia muita hyviä tai vähemmän onnistuneita esimerkkejä vastuullisuus- ja kestävyyskeskustelussa esiintyy.

Kirjoitin tästä Substackiin. Linkki biossa.
Ylikulutus on aikamme virtahepo olohuoneessa. Me kaikki näemme sen, mutta harva uskaltaa kysyä ääneen: voimmeko todella ratkaista kestävyyskriisin puuttumatta itse kulutuksen määrään?

Usein keskustelu väistetään tarjoamalla ratkaisuksi teknologiaa tai siirtymää palvelutalouteen eli ekotehostamista tai niin sanottua ”aineetonta kulutusta”. Mutta tässä piilee vaarallinen ajatusharha. Todellisuudessa täysin aineetonta kulutusta ei ole olemassa. Jokainen digitaalinen palvelu, jokainen metsämeditaatioon hankittu varuste ja jokainen bitti vaatii fyysistä tilaa, materiaalia ja ennen kaikkea energiaa.

Otetaan esimerkiksi energiankulutus. Teollistumisesta lähtien energiankäyttömme on kasvanut noin 2 prosentin vuosivauhdilla. Se kuulostaa maltilliselta, mutta eksponentiaalinen kasvu on petollista.

Jos jatkamme samalla uralla, kulutamme noin 450 vuoden kuluttua enemmän energiaa kuin mitä koko maapallo vastaanottaa auringosta. Tässä vaiheessa emme törmää vain raaka-aineiden loppumiseen, vaan termodynamiikan seinään.

Yksilön eliniän näkökulmasta 450 vuotta voi tuntua ylettömän pitkältä ajalta ja energiankulutuksen kasvu triviaalilta kysymykseltä. Tässä piilee kuitenkin polkuriippuvuuden vaara. Jos rakennamme koko sivilisaatiomme perustukset fysiikan vastaiselle oletukselle, emme pysty kohta enää muuttamaan suuntaa.

Ihmislaji on tallustellut tällä planeetalla vasta noin 300 000 vuotta. Olemme planeetan historiassa tuore tulokas. Vertailun vuoksi:

- Lehtimuurahaiset ovat harjoittaneet menestyksekästä maanviljelyä noin 50 miljoonaa vuotta.
- Dinosaurukset hallitsivat maapalloa 180 miljoonaa vuotta.
- Karhukaiset ovat selvinneet viidestä joukkosukupuutosta 530 miljoonan vuoden ajan.

Nämä lajit ovat osoittaneet, että pitkäaikainen kestävyys ei löydy eksponentiaalisesta kasvusta, vaan sopeutumisesta ja tasapainosta. Olemmeko me todella ”viisain” laji, jos olemme ajamassa päin seinää jo muutaman tuhannen vuoden jälkeen, kun muut ovat pärjänneet kymmeniä tai satoja miljoonia vuosia?

Fysiikan lakien edessä mielipiteillä ei ole merkitystä. Rajallisella planeetalla loputon kasvu on sula mahdottomuus. Meidän on uskallettava sanoa se ääneen. Vähemmän on yksinkertaisesti vähemmän.
Mitä jos puhuisimme ekosysteemipalveluiden sijaan ekosysteemivastavuoroisuudesta? Niin kauan kuin puhumme luonnosta palveluntuottajana, kohtelemme helposti sitä myös sellaisena. Voisimmeko lopettaa ajattelemasta, että luonto on täällä meitä varten ja alkaa kysyä mitä me olemme täällä tekemässä luonnon hyväksi?
Pyöräily Kruunuvuorensillalla!
Viikonlopun suunnitelma Vierumäellä: Urheile. Syö. Nuku. Toista.
Lisää kauneutta. Jotta muistaisimme mikä on kaikkein tärkeintä ja osaisimme toimia oikein oikeiden asioiden puolesta 💚🌍

Kuva: Nasa.
Seuraa minua Instagramissa