Oura – Kokemukset kolmelta kuukaudelta

Minulla on ollut Oura-sormus nyt vähän yli kolme kuukautta.

Olen ollut sormukseen toistaiseksi tyytyväinen. Akku kestää hyvin. Sormusta ei tarvitse ladata kuin kerran viikossa ja lataus onnistuu nopeasti. Sormus on mukava sormessa eikä se haittaa lasten kanssa leikkiessä, urheillessa tai nukkuessa. Ainoastaan seinäkiipeilyssä huomasin, että sormukseen kohdistui voimaa ja siihen tuli myös pieni naarmu.

Sormus on myös erittäin kevyt ja tyylikäs. Se muistuttaa hyvin paljon minulla aiemmin ollutta hematiittisormusta. Itse käytän sormusta vihkisormuksen tilalla vasemmassa nimettömässä. En usko, että monikaan kaverini on uutta sormusta sormessani edes huomannut, vaikka toki muutama on siitä tullut uteliaasti kyselemään.

Mitä älysormus minulle kertoo?

Katson Ouran sovelluksesta (johon sormus kerää datan) aamuisin miten paljon olen liikkunut ja ollut liikkumatta edellisen päivän aikana, miten olen yöni nukkunut ja millaisella valmiudella voin päiväni aloittaa.

Sovellus kertoo minulle joka aamu edellisen päivän liikkumisen ja yöunien perusteella valmiustasoni (0-100). Sovellus näyttää minulle nukkumani unen määrän ja laadun, sekä päivän liikkumiset. Unen aikana sormus mittaa leposykkeeni, keskisykkeen, sykevälivaihtelun ja hengitystiheyden. Päivän aikana sormus mittaa olenko paikallani, liikunko kevyesti, kohtalaisesti vai intensiivisesti sekä muuttaa liikkumiseni poltetuiksi kaloreiksi ja kävellyiksi kilometreiksi + askeliksi. Kaiken kaikkiaan dataa kertyy todella paljon. Tämän perusteella sovellus pystyy suosittelemaan minulle esimerkiksi sopivaa nukkumaanmenoaikaa.

Mitä sitten olen oppinut? Ouran sovellus on haarukoinut minulle ideaalin nukkumaanmenoajan ja muistuttelee siitä iltaisin. Lähes päivittäin sovellus valittaa minulle siitä, että olen nukkunut liian vähän ja kuntoillut liikaa. Siitä huolimatta, että olen pyrkinyt sormuksen myötä nukkumaan poikkeuksellisen pitkään ja paikoin myös jopa rajoittanut liikkumistani. Tämä on alkanut hiukan ärsyttää ja ahdistaa – ehkä juuri siitä syystä, että uskon sormuksen olevan oikeassa. Parhaimmat valmiuspisteet sain kuitenkin päivänä, jolloin sormus ei ollut jostain syystä rekisteröitynyt liikkumisiani lainkaan. Pitäisi varmaan maata joka toinen päivä täysin tekemättä mitään.

Ouran myötä olen tehnyt monta mielenkiintoista havaintoani arjesta. Esimerkiksi liikuntaa tulee yllättävän paljon viikonlopuisin pelkästään siitä, että riehun lasten kanssa ja teen kotitöitä. Sen sijaan arkena passiivista aikaa saattaa kertyä yllättävän paljon vaikka olen kuvitellut, että kokouksesta ja tapaamisesta toiseen sinkoilu kävisi vähintään kevyestä liikunnasta.

Sormuksen myötä olen alkanut kiinnittämään enemmän huomiota nukkumiseeni ja liikkumiseeni. Lisäksi pienikin muutos kehon lämpötilassa ja normaalia korkeampi leposyke kertoo pienestä flunssasta tai muusta kehon poikkeustilanteesta. Sormus tunnistaa nämä yleensä paremmin kuin minä itse. Data on vaikuttanut selvästi siihen millaisia juoksulenkkejä olen esimerkiksi aamuisin tehnyt. Usein huomaan, että viikon puolivälin jälkeen valmiustasoni alkaa laskea sen verran paljon, että vähennän urheilua ja alan mennä aiemmin nukkumaan tai nukun aamulla pidempään. Tämä palauttaa ja antaa taas lisää energiaa esimerkiksi viikonloppuun.

Sormuksen ympäristövaikutukset?

Pyysin Ouralta arviota sormuksen hiilijalanjäljestä, mutta siitä ei valitettavasti ollut tietoa. Nopeasti arvioiden sormuksen materiaalit ovat kuitenkin sellaisia, että Oura on todennäköisesti ekologisesti kilpailukykyinen suhteessa uuteen timantti-, kulta- tai hopeasormukseen. Sen sijaan itselläni ollut hematiittisormus oli ympäristön kannalta varmasti parempi vaihtoehto.

Ympäristön kannalta suosittelen Ouraa erityisesti perinteisen jalometallisormuksen korvaajaksi. Oikeastaan tuntuu ihan hassulta, että joku on valmis maksamaan satoja euroa esimerkiksi pelkästä kulta- tai timanttisormuksesta kun samaan hintaan voi saada Ouran älysormuksen. Veikkaan, että Oura tulee disruptoimaan sormusmarkkinat heti kun alalle tulee muitakin valmistajia. Uutena ja lisäisenä arvelen, että sen luonnonvarojen kulutus on kuitenkin merkittävää siinä olevien harvinaislaatuisten raaka-aineiden vuoksi.

Esimerkiksi Apple Watcin hiilijalanjälki on Applen oman ilmoituksen mukaan 40 kiloa ja iPhone 11 -puhelimen 72 kiloa. Tätä taustaa vasten veikkaisin, että Oura-sormuksen hiilijalanjälki osuu johonkin 10-20 kilon väliin. Vertailun vuoksi keskimääräisen uuden auton päästöt Suomessa ovat 120 g/km eli hiilidioksidipäästöjä tulee 100 kilometrillä noin 12 kiloa.

Alla vielä kuvia sovelluksen antamia yhteenvetotietoja. Päiväkohtaiset tiedot ovat huomattavasti yksityiskohtaisempia.

4 kommenttia artikkeliin ”Oura – Kokemukset kolmelta kuukaudelta”

  1. Hei!
    Onko noin puolitoista vuotta sitten ostettu sormus samanlainen kuin uusi sormus? Yksi ystäväni yrittää myydä minulle sormustaan kun kerroin, että aion hankkia sormuksen. Eli kannattaako minun kuitenkin tilata teiltä uusi ja miksi?

    • Minulla sormus on ollut kohta vuoden ja hyvin toimii edelleen. Vaihtelua voi kuitenkin olla paljon esim akun keston suhteen. Minulta ei sormuksia saa vaan suoraan Ouralta 🙂

Kommentointi on suljettu.

Viiankiaapa 💚🌍

Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä. 

Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena. 

Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima. 

Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita. 

Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus? 

Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.

Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä

”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Seuraa minua Instagramissa