Kuormittaako kehoa enemmän lomailu vai työarki? Oma kokemukseni on, että vaikka lomailisi pitkään ja ottaisi todella rennosti, voi loma olla kuormittavampaa kuin työarki.
Tein kesällä yhteensä neljä mittausta Firstbeatilla. Käytännössä siis pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan.
Mittausten tulokset vahvistivat omat tuntemukseni monien vuosien ajalta. Loma ja lomailu on kivaa, mutta itselleni lomailu on rankempaa ja kuormittavampaa kuin esimerkiksi intensiivinen työnteko.
Tein kolmen päivän mittauksen kesäkuussa keskellä tiukkaa työrupeamaa. Tällöin tulokset olivat erinomaiset eli tarkemmin ottaen 85/100.
Heti tuon ensimmäisen mittauksen yhteydessä sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia.
Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla.
Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että aamuissa on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia.
Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyä.
Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen.
Yllättäen Firstbeat pystyy antamaan aika paljon kiinnostavaa ja paljon täsmällisempää dataa kuin ”kuluttajalaitteet” kuten Oura ja Garmin, joita olen käyttänyt vuosia. Älysormusten ja -kellojen hyöty tulee kuitenkin siitä, että niistä mittaus on jatkuvasti päällä ja vuosien myötä kertyy kiinnostavaa kehitystä elintapojen vaikutuksista omaan hyvinvointiin, terveyteen ja jaksamiseen siinä missä Firstbeatin mittauksia tehdään vain silloin tällöin.
Mitä sitten aion muuttaa tai kokeilla tämän mittauksen myötä.
-Minun ei tarvitse olla huolissani lyhyistä yöunista (jee! Tästä olen ollut huolissani vuosia, mutta nyt asiaan tuli ymmärrettävä selitys ainakin toistaiseksi).
-Voisin vähentää aamurutiinien määrää
-Keskitän pitkät ja/tai kovat treenit jatkossakin aamuihin/aamupäiviin
-Olen enemmän toimistolla
-Yritän rauhoittaa lounaat ja päivälliset
-Kokeilen jättää arkipyöräilyn jossain vaiheessa hetkeksi pois ja mittaan/arvioin miten tämä vaikuttaa treeneihin ja palautumiseen
Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.
Tämän jälkeen tein mittauksen kokeiluluonteisesti heti kesäloman aluksi kun olin tehnyt ensimmäisenä lomapäivänä täydenmatkan triathlonin. Tässä tulokset olivat odotetusti heikot. Tässä halusin kuitenkin mitata sitä, miten palaudun tuollaisesta vaativasta urheilusuorituksesta. Eli ei tästä sen enempää.
Sen sijaan kiinnostavaa oli katsoa tuloksia kun tein mittauksen lomaillessani lasten ja puolison kanssa. Tuolloin tulokset olivat 76/100 (vrt töissä ollessa 85/100). Stressi oli korkeammalla kuin töissä ollessa ja uni heikompaa. Liikunta oli erinomaisella tasolla. Kokonaisuudessa voimavarat pysyivät vielä lähtötasolla ja palautuminen oli riittävää.
Kolmas lomamittaus ajoittui kohtaan, jossa olimme kahdestaan toisen lapsen kanssa matkalla Lofooteille ja takaisin. Tuolloin tulokset heikkenivät edelleen ollen 71/100. Stressi kyllä väheni edelliseen mittaukseen verrattuna, mutta uni heikkeni edelleen ja yllättäen myös liikunta tippui aiemmista 100/100 tuloksista tasolle 87/100.
Ilmeisesti reissun aikana tuli kuitenkin oltua paikallaan liian pitkiä aikoja (pitkät juna- ja bussimatkat). Tämän mittauksen yhteydessä voimavarat myös vähenivät eikä palautuminen ollut enää riittävää.
Onneksi työt jatkuvat nyt pitkän loman jälkeen ja pääsen taas vahvistamaan voimavaroja ja palutumista kuormittavan loman jälkeen. Joku voi tietysti pohtia, että ehkä lomalla kannattaisi vain ottaa rennommin. Tämä varmasti toimiikin useimmilla, mutta ihniset ovat erilaisia. Voin sanoa, että tämä on ollut elämäni pisin, rennoin ja ”helpoin” loma ja silti tunne on sama kuin aina kaikkina aiempinakin vuosina. Loma ja toimettomuus tai lapsiperhearki tai matkustelu ja mökillä toimettomana oleminen kuormittavat minua enemmän kuin mielekkäiden töiden tekeminen.
Toki lopuksi vielä sellainen huomio, että tyypillinen tulos omassa ikä- ja sukupuoliryhmässäni on Firstbeatin mukaan 58/100 eli elämä on kuormittavaa ja voimavaroja syödään melkein jokaisella osa-alueella. Minulla oli vastaavat mittaustulokset (53/100) kun olin tehnyt täydenmatkan triathlonin ja mietin tätä kirjoittaessa, että jos ihmisistä keskimäärin tuntuu samalta kuin minusta silloin, niin ei ihmekään, jos ei jaksa ja voimavarat on vähissä. Täytyy sanoa, että sitä on todella onnekas, kun on näin paljon voimavaroja käytössä. Tämä myös mielestäni jossain määrin velvoittaa itseäni siihen, että näitä voimavaroja tulee käyttää hyvin ja oikein yhteisen edun puolesta (esim tekemällä töitä planeetan puolesta sen sijaan, että nauttisi vain omasta elämästä ja läheisten hyvinvoinnista).
Tulokseni olivat jokaisessa mittauksessa selvästi oman viiteryhmäni yläpuolella eli 71-85/100 kuuluen parhaimmillaan parhaimpaan 5% ikäluokassani. Tätä vasten voi pohtia, että ehkä aktiivinen elämä sittenkin antaa enemmän keholle kuin kuormittaa sitä.
