Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa! – Ympäristökaupungin kymmenen ehtoa

Lauantaina (22.5.) matkustin aamulla Lahteen puhumaan Vasemmiston järjestämään Kohti hiilineutraalia ytheiskuntaa! -seminaariin. Lahden tavoitteena on puolittaa kasvihuonekaasupäästöt vuoteen 2025 mennessä vuoden 1990 tasoon verratuna. Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta haluaa tehdä Lahdesta tulevaisuuden ekokaupungin. Hienoa!

Itse esittelin seminaarissa hyviä esimerkkejä Suomesta ja eurooppalaisista ekokaupungeista. Todellista ympäristökaupunkia yhdistävät ainakin seuraavat kymmenen tekijää:

1. Tiivis kerrostalo- ja pientalorakentaminen
2. Tiukat rakennusnormit (uudet talot oltava nollaenergiataloja) ja puun käyttö rakennuksissa
3. Energian tuottaminen uusiutuvilla energialähteillä ja aurinkoenergian aktiivinen hyödyntäminen
4. Maisemaa hallitsevat viheralueet sekä katuihin maalatut pyöräkaistat ja -parkit
5. Tehokas valoetuuksilla toteutettu raitiovaunuliikenne
6. Joukkoliikenne kulkee uusiutuvilla energialähteillä, kuten biokaasulla
7. Kevyen liikenteen suosiminen autoilun kustannuksella
8. Luomu- ja ekotuotteiden saatavuus kaupoissa hyvä
9. Muutosten takana kaupunkilaisten vahva osallistaminen päästöksentekoon
10. Myös pieniin asioihin kiinnitetään huomiota ja luodaan esimerkkejä. Esimerkiksi kahviloiden ja ravintoloiden vessoissa liikkeen tunnistimella toimivat valot.

Mälmön Västra Hamneniin ovat tervetulleita kaikki muut paitsi autot

Olen kirjoitellut kokemuksista Eurooppalaissa ekokaupungeissa tarkemmin CO2-raportin blogissa: Ekokaupunkien Eurooppa

Oli myös ilahduttavaa, miten kaupungin strategiapäällikkö Santtu von Bruun puhui kunnianhimoisen ilmasto- ja ympäristöpolitiikan puolesta. Uusi ekokaupunki on suhteellisen helppo rakentaa. Sen sijaan olemassaolevan kaupungin muuttaminen hiilineutraaliksi on vaativampi juttu. Bruunin mukaan hyvä ilmasto- ja energiapolitiikka on tehdä niitä asioita, jotka ovat fiksuja muutenkin kuin ilmastonäkökulmasta. Esimerkiksi energiatehokkuustoimenpiteet tuovat kustannussäästöjä sekä joukko- ja kevyen liikenteen edistäminen edistää ihmisten terveyttä ja hyvinvointia.

Iltapäivällä sain vähemmän hiilineutraalin, mutta sitäkin mukavamman kyydin Lahdesta Orilammen lomakeskukseen Kouvolaan ja Hillosensalmelle, jossa järjestettiin Suomen luonnonsuojeluliiton liittokokous.

Yksi kommentti artikkeliin ”Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa! – Ympäristökaupungin kymmenen ehtoa”

Kommentointi on suljettu.

Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Se on siinä! Tänään juoksulenkin yhteydessä havainnot harmaapäätikasta, metsäkirvisestä ja ruisrääkästä. 

Nyt olisi pinnoja 100/100!
Kuinka monta viikkoa sinulla on elämää ehkä vielä jäljellä ja oletko tekemässä niitä asioita, joita oikeasti haluat ja pidät arvokkaina?

Pitäisikö minun tehdä enemmän?

Outi Isotalus (Kirkko ja kaupunki) kävi haastattelemassa  101 onnen päivää -kirjani teemoista, mutta keskustelu laajeni kaikkeen muuhunkin.

Keskustelimme ajan rajallisuudesta, ympäristöstä ja ihmisen paikasta osana luonnon monimuotoisuutta, merkityksellisestä elämästä, kuolemasta, arjesta ja siitä, miksi yritän käyttää aikani niin kuin käytän.

”Itse koen, että kaikki se, mitä olen saanut elämältä, on harvoin omaa ansiota. Ajattelen, että se on hyvää tuuria, yhteiskunnallisten rakenteiden tukemaa ja toisten ihmisten tarjoamaa apua. Kukaan ei selviä täällä yksin.”

Linkki koko juttuun biossa.
Seuraa minua Instagramissa