Osallistuin aamupäivällä Suomen kestävän kehityksen toimikunnan seminaariin aiheesta ilmastonmuutoksen taloudelliset vaikutukset. Paikalla olivat puhumassa mm. ministerit Tarja Cronberg, Matti Vanhanen ja Kimmo Tiilikainen. Professori Matti Liski esitteli lisäksi Sternin raportin haasteita ja kritiikkiä.
Vanhasen puhe oli erinomainen. Hänen mukaansa ”elintason nousu pitääkin saavuttaa muilla keinoin kuin energian käyttöä jatkuvasti lisäämällä. Siinä onnistuminen vaatii paljon työtä teknologian kehittämisessä, mutta myös asenteiden muuttamisessa, jotta saamme energian kulutuksen kasvun taittumaan.”. Edelleen Vanhasen mukaan ”Meidän kehittyneiden maiden on näytettävä johtajuutta ja oltava esimerkkinä ja ilman sitä ei tapahdu edistystä maailmanlaajuisesti. Kukaan ei voi kiistää sitä, että Suomi muiden kehittyneiden maiden mukana on vuosien saatossa ollut suurempi päästöjen aiheuttaja kuin esimerkiksi Intia”.
Vanhanen asetti puheenvuorossaan myös energiapoliittisen arvojärjestyksen uusiksi. Hänen mukaansa toistaiseksi hinta on ollut energiapolitiikan ratkaisuissa tärkein argumentti. Nyt tärkeysjärjestyksen tulisi Vanhasen mukaan olla seuraava: (1) vaikutus ilmastoon, (2) vaikutus omavaraisuuteen/energiaturvallisuuteen ja (3) hinta. Vanhasen mukaan pitää olla myös ”valmius käyttää verotusta, määräyksiä, syöttötariffeja tai vihreitä sertifikaatteja ja muita erilaisia kannustimia keinoina ohjata ihmisten ja yritysten päätöksiä”. Vanhasen mukaan tulisi harkita kansallista ilmastosopimusta. Hänen mukaan myös liikenteen ja rakennusten tulee tehdä oma osansa päästövähennyksistä.
Itse kysyin pääministeri Vanhaselta Tuulivoiman syöttötariffeista, pääkaupunkiseudun ruuhkamaksuista ja isojen kaupunkien joukkoliikennetuesta sekä ajatuksia uusista ympäristöverotusinstrumenteista ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Sain ympäripyöreän vastauksen, että näitä asioita joko edistetään tai sitten niistä keskustellaan mm. työn alla olevassa ilmasto- ja energiastrategiassa.
Seminaarin lopuksi Valtiovarainministeriön ylijohtaja Jukka Pekkarinen kävi läpi ilmastotavoitteiden taloudellisia vaikutuksia Suomelle. Hänen (vailla pohjaa olevien) laskelmien mukaan pahimmillaan Suomen BKT voisi tippua noin 3,4 prosenttia, työllisyys 3 prosenttia ja kulutus 8 prosenttia, mikäli Suomi vähentäisi 20 prosenttia hiilidioksidipäästöjä vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta. Vaikka laskelmat pitäisivät paikkansakin, niin kysymyksessä on mielestäni naurettavan pieni kustannus ilmastonmuutoksen rinnalla. Kysehän on käytännössä siitä, että esimerkiksi ensi vuonna talouskasvun sijaan pitäisimme BKT:n nykyisellä tasolla. Tämä tuskin on liian kova hinta ilmastonmuutoksen torjumisesta!
Ilmastoseminaarin jälkeen kävin Annukan kanssa yliopistolla pikalounaalla ja sukkuloin Valtioneuvoston juhlahuoneistoon Smolnaan kestävän kehituksen toimikunnan kokoukseen. Asialistalla oli hallinnon kestävän kehityksen ohjelmatyön ohjeistus, vuosituhannen ekosysteemiarvion kansallinen analyysi sekä Alue- ja paikallisjaoston työohjelman hyväksyminen. Aika tylsä kokous. Harmitti, että niin monet toimikunnan jäsenet, ml. ympäristöministeri Tiilikainen painottivat vapaaehtoisen suojelun merkitystä – samalla kun ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Väyrynen jaksoi muistuttaa metsien taloudellisen hyödyntämisen hyödyistä.
Kestävän kehityksen toimikunnan kokouksen jälkeen pyöräilin Smolnasta takaisin Eduskuntaan. Vuorossa oli tutkijoiden ja kansanedustajien seuran (TUTKAS) seminaari aiheesta ”missä mennään ilmastonmuutoksen hillinnässä?”. Paikalla olivat pitämässä erinomaisia alustuksia mm. Ilmatieteen laitoksen varapääjohtaja Mikko Alestalo ja Teknillisen korkeakoulun professori Peter Lund. Sen sijaan kansanedustaja Jouko Skinnarin (sdp) kommenttipuheenvuoro meni täysin ohi aiheen.
Illan päätteeksi vuorossa oli vielä Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin piirihallituksen kokous. Käsittelimme työsuhdeasioita sekä viimeistelimme talousarvion ja toimintasuunnitelman vuodelle 2008 syyskokousta varten. Kokouksen jälkeen kävin juomassa teetä Hanna Kaisan ja Ursulan kanssa. Vähän myöhemmin joukkoomme liittyi myös Harri.
Torstain ja perjantain olen ensi vuoden suunnittelupäivillä Espoon Meripuistossa. Oi miten ihana paikka!
