Julma totuus suomalaisesta eläintuotannosta – http://www.tehotuotanto.net

Viikon järisyttävimmästä uutisesta on vastannut http://www.tehotuotanto.net -sivuston paljastamat kuvat 101 suomalaiselta eläintilalta vuosilta 2006-2007. Uskon, että viimeistään tässä vaiheessa suurimmalle osalle valveutuneita ihmisiä on selvää, että ryhtyminen kasvissyöjäksi tai vegaaniksi on ainoa rationaalinen ratkaisu. Eläinten kohtelu eläintiloilla on yksinkertaisesti niin teollista ja julmaa, että sitä ei tule hyväksyä. Tahdon lämpimästi kiittää Oikeutta Eläimille -yhdistystä asian tuomisesta parrasvaloihin. Itse aionkin ohjata tänä vuonna joululahjarahani yhdistyksen toimintaan. Lahjoita sinäkin. Oikeutta Eläimille -yhdistyksen tilinumero on OKO 572302-20494996.

Myös toimintastrategiana http://www.tehotuotanto.net -kampanja on ollut erinomaisen onnistunut. Käytännössä kuvamateriaalin julkaisulla on saatu asia julkisuuteen ja näin kaikki mahdolliset tahot reagoimaan eläinten julmaan kohteluun suomalaisilla eläintiloilla. Mitä enemmän maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila tai MTK pyrkivät selittämään tapahtunutta parhain päin sekä väittämään suomalaisen eläintuotannon kohtelevan eläimiä hyvin, sitä varmemmin ihmiset vakuuttuvat jonkin olevan pielessä. Kuvat puhuvat puolestaan. Niitä ei tarvitse selitellä. Nyt odotetaan muutosta eläinten julmaan kohteluun. Vastaavia avauksia kaipaisi joskus ympäristöjärjestöiltäkin.

Toki tapahtumaketjuun liittyy monia ongelmia. Keskusteluun nousee myös se, millä oikeudella toisten tiloille voi mennä kuvaamaan. Todennäköisesti tapahtumat johtavat eläintiloilla turvallisuuskysymysten ylikorostumiseen. Luvassa on siis lisää lukkoja, aitoja, valvontalaitteita ja hälyttimiä. Toisaalta on vaikea tuntea surua siitä, että eläintiloille aiheutuu lisää kustannuksia. Tämä saattaa olla kuitenkin pois eläinten hyvinvointiin panostetuista voimavaroista ja heikentää myös tuotannon läpinäkyvyyttä. Kaupan tiskillä kuluttajalla ei ole mitään mahdollisuutta arvioida tuotteen eettisyyttä. Parasta onkin jättää kaikki eläinperäiset tuotteet ostamatta.

Lisäksi on tietysti riskinä, että koko eläinsuojelukysymys kärjistyy tämän seurauksena niin, että kun seuraavan kerran joku pyrkii kuvaamaan eläinten oloja tehotuotannossa, on vastassa haulikko. Sulkeutuminen ja piilottelu olisivat kuitenkin pahoja virheitä. Tehotuotantolaitokset eivät pysty enää puhdistamaan mainettaan muuten kuin avaamalla tuotantolaitosten ovet julkisuudelle. Sitä julmaa totuutta eivät monet ihmiset vain taitaisi kestää.

Syksyllä luvassa muutamia kirjastovierailuja. Ensimmäinen niistä Kallion kirjastossa Helsingissä. Lämpimästi tervetuloa kuulemaan ti 20.10. klo 17-18 miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi! 

1,5 astetta parempi arki - miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi

Tietokirjailija ja toimitusjohtaja Leo Stranius kertoo kirjatapahtumassa kirjastaan ”1,5 astetta parempi arki – miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi” (Gummerus 2025). 

Miksi päästöjen ja kulutuksen vähentäminen auttaa meitä valitsemaan viisaammin ja voimaan paremmin? 

Miksi tiivis asuminen, kohtuullinen kuluttaminen, kasvispainotteinen ruokavalio ja muut ilmastoystävälliset valinnat eivät merkitse raskasta tai kurjaa elämää, vaan tekevät hyvää meille itsellemme?

Tervetuloa kuuntelemaan aiheista lisää!
Viiankiaapa 💚🌍

Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä. 

Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena. 

Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima. 

Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita. 

Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus? 

Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.

Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä

”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Seuraa minua Instagramissa