Suomalaisten ruokailutottumukset ovat kehittyneet ihmisten, ympäristön ja eläinten hyvinvoinnin kannalta epäedulliseen suuntaan: lihaa ja eläinrasvoja syödään yhä enemmän, vaikka työn fyysinen kuormittavuus on vähentynyt.
Vuonna 2014 hyväksyttiin uudet ravitsemussuositukset. Suositusten mukaan terveyttä edistävä ruokavalio sisältää runsaasti kasvikunnan tuotteita eli kasviksia, marjoja, hedelmiä, palkokasveja ja täysjyväviljaa. Vastaavasti ruokavalio, joka sisältää paljon lihavalmisteita ja punaista lihaa, lisää sairastuvuutta. Tästä johtuen myös ravitsemussuosituksissa esitetään tavoitteeksi yksiselitteisesti seuraavaa: ”Vähennetään lihavalmisteiden ja punaisen lihan käyttöä”.
On siis aika muuttaa suuntaa ja puhdistaa samalla myös Itämeri. Tämä tapahtuu tuotantoeläinten elinoloja parantamalla, kasvisruokaa suosimalla, maatalouden ravinnekuormitusta pienentämällä ja luomutuotantoa lisäämällä. Kouluruokailun kaltaisilla julkisilla hankinnoilla voidaan luoda kysyntää kestävälle ruualle.
Ohessa on viisi askelta parempaan ruokaan:
1. Maataloustukijärjestelmälle tulee tehdä täysremontti. Suomen ja EU:n maataloustuet on kohdennettava niin, että ne ohjaavat ympäristö- ja eläinystävälliseen ruuantuotantoon. Käytännössä maataloutta tulee tukea vain silloin, kun siinä pyritään ruuantuotannon lisäksi ympäristöjäljen minimoimiseen ja eläinten hyvinvoinnin maksimointiin.
2. Ympäristöystävällisen ruuan arvonlisäveroa on alennettava. Vähemmän ympäristöä kuormittaville ruoka-aineille, kuten juureksille, kasvisperäisille proteiinilähteille ja luomutuotteille tulisi säätää alempi arvonlisävero.
3. Runsaasti luonnonvaroja kuluttaville ja kasvihuonekaasuja tuottaville tai muuten ympäristön kannalta ongelmallisille elintarvikkeille tulisi asettaa haittavero. Näitä elintarvikkeita voisivat olla esimerkiksi liha, juusto ja ylikalastuksesta kärsivät kalat. Valmisteveroa perittäisiin alkoholin, tupakan ja polttoaineiden tapaan. Näitä lisätuloja voisimme käyttää ympäristöystävällisen ja terveellisemmän ruuan menekin edistämiseen.
4. Ihmisillä on oikeus tietää, minkälaiset hänen ostoskorinsa ilmasto- ja muut ympäristövaikutukset ovat. Varsinkin nykytilanteessa, jossa tuotteen ilmastovaikutus ei sisälly sen hintaan, tämä tieto olisi tärkeä. Ruokapakkauksiin voitaisiin sisällyttää tieto tuotteen aiheuttamien ilmastopäästöjen määrästä ainesosien ja ravintoarvojen tapaan. Käytännössä näiden tietojen laskeminen on osoittautunut vähintään haastavaksi, joten tähän tarvittaisiin myös lisää tutkimusta. Lisäksi paljon kasvihuonekaasuja aiheuttavien ruoka-aineiden pakkauksiin voitaisiin painaa huomautus tai herättävä tietoisku tupakka-askien varoitusten tapaan.
5. Julkisten hankintojen ohjeistuksia on muutettava niin, että päiväkotien, koulujen, työpaikkojen ja vanhainkotien ruokaloissa on lähtökohtaisesti tarjolla kauden mukaista, ympäristöystävällistä ja kasvispainotteista ruokaa. Julkiset hankinnat, kuten päiväkotien, koulujen ja sairaaloiden ruokatarjoilut, vaikuttavat merkittävästi ruuan kulutukseen. Luomalla kysyntää ympäristöystävälliselle ruoalle julkiset toimijat myös edesauttavat sen hinnan alenemista meille muillekin.
Kerralla kenenkään ei tarvitse heittäytyä kasvissyöjäksi. Pienetkin askeleet lihankulutuksen vähentämisessä parantavat niin ympäristön kuin meidän kaikkien hyvinvointia.
