Eduskuntavaalit 2019 ja oma ehdokkuus

Tietysti tekisi mieli lähteä eduskuntavaaliehdokkaaksi kevään vaaleissa.

Esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjuminen ja luonnon monimuotoisuuden puolustaminen kaipaisivat tulevina vuosina poikkeuksellisen suurta huomiota poliittisessa päätöksenteossa siinä missä eriarvoisuuden vähentäminen ja ihmisten hyvinvoinnin tukeminen.

Suomen pitäisi siirtyä pikaisesti hiilineutraaliin kiertotalouteen, jossa luonnon monimuotoisuus lisääntyy. Myös kansalaistoiminnan ja vapaaehtoistyön edellytyksiä pitäisi tukea.

Toisaalta. Omat lapset ovat enää hetken pieniä. Tiedän, että ihmiset katuvat kuolinvuoteellaan sitä, etteivät viettäneet tarpeeksi aikaa lastensa kanssa ja tekivät liikaa töitä. Lisäksi siellä töissäkin on juuri nyt paljon kiinnostavaa tehtävää ja muussa elämässä monta inspiroivaa projektia.

Vaalikampanja on kova rutistus ja vaatii satojen tuntien panostuksen. Tällä kertaa haluan käyttää tämän ajan toisin enkä näin ollen lähde mukaan eduskuntavaaliehdokkaaksi.

Kansalaisjärjestötyössäni ja Helsingin kuntapolitiikassa sekä lukemattomissa muissa luottamustehtävissä ja projekteissani voin onneksi edistää näitä itselle tärkeitä ja merkityksellisiä asioita.

Listoilla on myös toinen toistaan parempia ehdokkaita. Muistakaa osallistua vaalikampanjoihin ja käykää äänestämässä!

3 kommenttia artikkeliin ”Eduskuntavaalit 2019 ja oma ehdokkuus”

  1. Onpa suuri helpotus tietää, ettet lähde tavoittelemaan kansanedustajan paikkaa. Ilmaston lämpenemisen jarruttaminen ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen pelastuvat näin ainakin pikkuisen markkinameiningin pyörteistä …Yhteiskunnallinen ympäristö-ja ilmastopolitiikka ja yksityinen business-mielisyys eivät nimittäin sovi hyvin yhteen. Sinun kannattaisi jättää politiikka ja siirtyä kokoaikaiseen bisneksen ja lobbauksen pyörittämiseen. Nämä sopivat paremmin nykyiseen mielentilaasi.ja henkilökohtaisten projektiesi toteuttamiseen.

  2. Politiikka on arvoja ja politiikanteko on arvoajattelua.
    Suomessa liiketaloudellinen ajattelu ulottuu nykyään valitettavasti kaikille yhteiskunnan alueille…. politiikkaankin.

    Lukuvinkki:

    kansainvälisesti tunnetun ympäristö-ja ilmastoaktivistin , kanadalaisen toimittaja / esseisti NAOMI KLEINin uusin teos
    ” Utopioiden yhteentörmäys, Puerto Rico tuhon kapitalisteja vastaan ”.
    Kirjassa nostetaan esille ihmisyyden perusarvot ja niiden huomioonottaminen ympäristö-ja ilmastopolitiikan suunnittelussa ja toteuttamisessa.
    Naomi Klein asettaa ensiarvoiseen asemaan kysymyksen siitä, että meidän on päätettävä millaisia ihmisiä haluamme olla. Pelissä on nyt koko ihmiskunta niin yhteisönä kuin moraalisena käsitteenä.

  3. leo,
    Luonnon monimuotoisuuden puolustaminen ja ilmastonmuutoksen jarruttaminen liittyvät kiinteästi yhteen eriarvoisuuden vähentämisen ja ihmisten hyvinvoinnin tukemisen kanssa. Niitä on siis käsiteltävä poliittisella tasolla rinnakkain, samanaikaisesti ja yhtenäisenä rykelmänä, eikä kutakin erikseen erottaen ne toisistaan.
    Ilmastonmuutoksen jarruttamiseen tähtäävän politiikan tulee olla kaikkia kohtaan oikeudenmukaista ja ihmisten yleistä hyvinvointia tasavertaisesti parantavaa..

Kommentointi on suljettu.

Viiankiaapa 💚🌍

Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä. 

Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena. 

Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima. 

Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita. 

Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus? 

Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.

Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä

”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Seuraa minua Instagramissa