Suosittelijat

Pekka Haavisto, kansanedustaja, Vihreän eduskuntaryhmän pj, entinen ympäristö- ja kehitysministeri
”Maailma, Suomi ja Helsinki muuttuvat ajattelemisen ja tekemisen kautta. Leo Stranius on nuoren polven ympäristöaktivisti, joka on sekä ajattelija että tekijä. Tällaisia ihmisiä tarvitaan myös Helsingin kaupunginvaltuustossa.”

Rosa Meriläinen, kirjailija
”Leo keksii toteuttamiskelpoiset ratkaisut ympäristöongelmiin. Hän osaa verkostoitua ja kannustaa muita. Leo näyttää myös omalla esimerkillään, että muutos ekologisesti vastuulliseen yhteiskuntaan on mahdollinen.”

.
.

Ilkka Hanski, professori, ekologi
”Ympäristökysymykset ovat keskeinen osa politiikkaa nyt ja tulevaisuudessa. Kaupunginvaltuustoon tarvitaan ihmisiä, joilla on asiantuntemusta, näkemystä ja kyky tulla toimeen kaikkien muiden kanssa. Leo Stranius on tällainen ihminen.”

.

Heidi Hautala, kehitysministeri
”Jos oikeasti aiotaan ratkaista yhteiskuntien ekologinen kriisi, en tiedä tehtävään Leoa parempaa. Olemme tehneet monenlaista yhteistyötä, ja aina ilahdun hänen toteuttamiskelpoisista ideoistaan.”

.
.

Oras Tynkkynen, kansanedustaja, Vihreiden varapuheenjohtaja
”Leo Stranius on aikaansaavin ja myönteisin tuntemani ihminen – ja tunnen sentään aika paljon ihmisiä. Leon omistautumisella, näkemyksillä ja tarmolla pystyy tekemään kaupunginvaltuustossa pieniä ihmeitä.”

.

.
Satu Hassi, Euroopan parlamentin jäsen, entinen ympäristö- ja kehitysyhteistyöministeri
”Leo Stranius tekee ilmasto- ja ympäristönsuojelutyötä koko sydämestään, mutta rauhallisen ystävällisesti. Vuosien varrella hänelle on kertynyt myös kosolti kokemusta ja asiantuntemusta.”

.
.

Sampo Marjomaa, tv-ammattilainen, kirjoittaja, kuvittaja
”Helsinki on niin kaunis kaupunki etten haluaisi sen asioista päättävän kenen tahansa örkin vaan jonkun luotettavan tyypin kuten Leo. Kannattaa miettiä kenen käsiin oman ja seuraavan sukupolven tulevaisuuden antaa.”
.
.

Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen, entinen ympäristöministeri
”Leo Stranius on ehdoton Suomen kärkijoukon ympäristöosaaja. Hän on samaan aikaan sekä peräänantamaton että hyvä neuvottelija. Verkostoituja, joka vie asioita eteenpäin.”
.

.
Emma Kari, Helsingin kaupunginvaltuutettu ja nuorisolautakunnan puheenjohtaja
”Olen tuntenut Leon pitkään, mutta hän jaksaa kerta toisensa jälkeen hämmästyttää minut energisyydellään ja aikaansaavuudellaan. Leossa yhdistyy hienolla tavalla idealismi ja rautainen ammattitaito. On ilo tuntea ihminen, joka pyrkii kaikessa toiminnassaan, niin omissa elämäntavoissaan kuin työssäänkin, tehdä maailmasta parempaa paikkaa meille kaikille.”

.
Sanna Pellicioni, kuvittaja
”Leo on pihapiirimme maailmaa muuttava voima. Leosta huokuu aktiivisuus, osaaminen ja elämänviisaus. Hän tuo esille todellisia vaihtoehtoja ja uusia näkökulmia asioihin. Leon positiivinen energia, innostuvuus ja samalla rauhallisuus vie asioita vääjäämättä eteenpäin.”

.

Karla Loppi, neuvolaterveydenhoitaja Vuosaaresta
Seuraan Ekoisi-blogia suurella mielenkiinnolla. Tässäpä vanhempi, joka ajattelee vanhemmanvastuutaan sukupolvien päähän. Ja osaa Leo eläytyä tämän hetken lapsienkin elämään ja olosuhteisiin. Suosittelen kaupunginvaltuustoon!

.

Riku Cajander, biologi,ympäristötoimittaja,valokuvaaja
”Usean vuoden kokemuksen perusteella tiedän, että Leo on itse sitä, minkä asioiden puolesta hän puhuu ja unelmoi. Tulevassa maailmassamme Leon esillenostamat asiat, vaikkapa luonnon monimuotoisuus ja suojelu, uusituvat energialähteet, kasvissyönti, eläinten kunnioitus sekä humaani monikulttuurisuus ovat välttämättömyys, sekä meille että ennenkaikkea lapsillemme. Leon kaltaisille rohkeille tyypeille on selkeä tilaus metropolimme valtuustossa!”

Minna Mannert, teologi, vuorovaikutustaitojen kouluttaja
”Leolla on tulevaisuuden arvot ja realistinen käsitys siitä, kuinka niitä viedään eteenpäin. Arvostan Leon ahkeruutta ja itsekuria, sekä hänen pyrkimystään jatkuvasti haastaa itseään ja hakeutua epämukavuusvyöhykkeelle. Leo on kestävä ja harkitsevainen päättäjä, joka pyrkii toimimaan ihmisen ja luomakunnan parhaaksi.”

.

Timo Järvensivu, tutkimuspäällikkö, KTT
”Ympäristön ja ihmisten hyvinvointi on murroksessa. Tarvitsemme näkijöitä ja tekijöitä, joilla on energiaa ja kykyä luotsata meidät kohti uudenlaista vapautta ja onnellisuutta. Leo on omalla toiminnallaan näyttänyt, että visio ekologisesta, hyvinvoivasta yhteiskunnasta on mahdollinen paitsi puheissa, myös käytännössä.”
.

Saila Tykkyläinen
”Muutos saadaan aikaan teoilla, pienillä ja suurilla. Leossa minua ilahduttaa, että hän jaksaa aina vaatia selvitysten ja suunnitelmien rinnalle tekoja, kokeiluja ja toimintaa. Tekemisen meiningin lisäksi Leossa yhdistyy joukko muitakin piirteitä, joita päättäjä mielestäni tarvitsee: sinnikkyys, positiivisuus, vankka asiaosaaminen, usko vaikuttamiseen sekä avoimet toimintatavat.”

Aleksis Pillai
”Tutustuttiin puhelinmyyjinä 90-luvun alussa Helsingissä. Lexa poltti silloin askin tupakkaa päivässä, tiesi kaiken lätkän SM-sarjasta ja keräili USA:n sinkkuykkösiä. Hänen tarmonsa ja perusteellisuutensa oli häkellyttävää katseltavaa. Kiinnostuksen kohteet ovat sittemmin vaihtuneet, mutta sama vimma on säilynyt ja tämä siis kaikella hyvällä.”

Kaisa Leka, sarjakuvapiirtäjä, graafikko ja kaupunginvaltuutettu
”Ihailen Leon tinkimättömyyttä ja tarmokkuutta. Näen silmissäni jo hänet pyöräilemässä kaupungintalolle -20 asteen pakkasessa ja lumipyryssä silmät loistaen innosta päästä muuttamaan maailmaa.”

.
.

”Leo Stranius on ehdoton Suomen kärkijoukon ympäristöosaaja. Hän on samaan aikaan sekä peräänantamaton että hyvä neuvottelija. Verkostoituja, joka vie asioita eteenpäin.”

Veli Liikanen, nuorisotutkija, ympäristöjärjestöaktiivii
”Järjestötyössä Leo on esimerkillisen kannustava ja vie asioita eteenpäin ketterästi ja määrätietoisesti. Nuorisoalalla työskentelevänä arvostan suuresti sitä työtä, jota Leo tekee uuden kansalaistoiminnan ja nuorten vaikuttamismahdollisuuksien puolesta. Valtuutettu Stranius ajaa kaupunginvaltuustossa tulevaisuuden kannalta kaikkein tärkeimpiä asioita.”

Eveliina Asikainen, biologi, ympäristöpolitiikan tutkija ja opettaja
”Leo on samanaikaisesti kekseliäs, ennakkoluuloton ja järjestelmällinen. Tarvitsemme hänen kaltaistaan tavoitteellista maailmanmuuttajaa jotta haasteellinen mutta välttämätön muutos vähemmän luonnonvaroja kuluttavaan, oikeudenmukaiseen ja kestävään Suomeen pystytään toteuttamaan.”

Paloma Hannonen, ympäristöministerin erityisavustaja
”Ihailen Leon aktiivisuutta ja energiaa yhteiskunnallisena vaikuttajana. Hänestä huomaa, että yhteiskunnan muuttaminen paremmaksi luonnolle ja ihmisille on kutsumus, jonka eteen hän on valmis laittamaan itsensä likoon. Arvostan hänen kykyään pystyä samanaikaisesti esittämään sivaltavaa kritiikkiä nykyjärjestelmää kohtaan ja olemaan positiivinen eteenpäin vievä voima.”

Marika Rosenborg, arjen rakastaja ja stadin friidu Arabianrannasta
”Äitini Sisko Rosenborg kertoi minulle viime eduskuntavaalien aikaan ihanasta pojasta, joka oli vihreiden ehdokkaana ja jakoi esitteitään Kurvissa. Äitini tiesi kertoa, että ehdokas oli kaiken sen puolesta, joka on äidillenikin tärkeää ja vastusti asioita, joita äitini piti vastenmielisenä, kuten turkistarhausta. Äidin kertomus jäi mieleeni vahvasti, varmasti siksi, että tunnistin sen syvän vaikutuksen, jonka tämä nuori mies oli äitiini tehnyt.  Myöhemmin sain tutustua henkilöön itsekin, kun hän vieraili vapaaehtoisvoimin tuotettavassa Kuohu-lehdessämme  kolumnistina. Nyt jo tiedän, että pojasta ei voi puhua, poikamaisesta ja nuoresta miehestä kyllä. Minuun on tehnyt suuren vaikutuksen se, kuinka tuottelias bloggaaja, äärimmäisen järjestelmällinen työntekijä, pitkänmatkanjuoksija , vegaani ja perheenisä ehtii aina olemaan siellä, jossa on tärkeää olla vaikuttamassa asioihin. Maailma kiittää luonnonrakastajaa ja kilttiä ihmistä. Minä kiitän Leo Straniusta siitä, että hän elää kuten opettaa. Kiitos!”

Shadan Ahmad
”Aamun valjetessa lähdimme poikani kanssa kotoa Kontulan ostarin kautta päiväkotiin. Näimme Leo Straniuksen jakamassa esitteitä. Leo tarjosi ensin esitteen minulle, mutta kun huomasi, että poikani haluaa sen myös, antoi Leo esitteen pojallenikin. Kun luin pojalleni, mitä Leo haluaa edistää, poikani toivoi, että äänestäisin Leoa. Lupasin sen.”

Kristiina Tiainen
Minun ääneni täällä Helsingissä saa Leo Stranius 1018. Haluan Leon Helsingin kaupunginvaltuustoon, koska hän on häkellyttävän aikaansaava, positiivinen mutta peräänantamaton ja uskaltaa toimia aidosti ekologisen ja hyvinvoivan Helsingin puolesta. Ja mikä inspiroivinta, Leo tosiaan elää niinkuin opettaa!

.

Annukka Berg, Leon puoliso, ympäristöpolitiikan tutkija (VTT)
”Olen jakanut arkea ja juhlaa Leon kanssa pian vuosikymmenen ajan. Kun Leo tarttuu johonkin, hän tekee sitä intensiivisesti. Ihailen Leon energisyyttä, optimismia ja rohkeutta. Hän ei pelkää laittaa itseään likoon. Ympäristöasiat ja äänettömien oikeudet ovat Leolle tärkeitä, ja hän yrittää vilpittömästi elää periaatteidensa mukaisesti. Kotona Leo on välillä näsäviisas ja jääräpäinen, mutta hän osaa myös nauraa itselleen ja pystyy muuttamaan kantaansa uusien faktojen edessä. Valtuutettuna Leo olisi aikaansaava, ahkera ja helposti lähestyttävä. Jos Helsingistä haluaa tehdän hyvän kaupungin tuleville sukupolville, Leo on luotettava valinta.”

Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Voiko kirjoja kuunnella tai lukea liikaa? 

Viime vuonna huomasin, että yllättävän harvassa (tieto)kirjassa, joita kuuntelin oli kovin paljon mitään uutta. Tuntui, että vaikka kuuntelin itselleni vieraasta tai uudesta aiheesta kirjoja, toistivat ne samoja kaavoja, esimerkkejä ja tutkimuksia. Ja sama koski vähän romaanejakin. Juonen käänteet ja draaman kaari kävivät vähän turhan tutuiksi. 

Haluaisin kuitenkin kovasti nauttia hyvästä kirjallisuudesta. Tästä syystä mieleeni tuli ajatus, että tänä vuonna kuuntelen aiempina vuosina erityisen hyviksi kirjoiksi listaamiani kirjoja uudestaan. Kävin siis läpi kaikki kuuntelemani kirjat ja poimin sieltä noin 50 teosta. Keväällä kuuntelin nämä kaikki uudestaan. 

Joukossa on paljon hyviä kirjoja! Sellaisia, joita olen kuunnellut useamminkin kuin kaksi kertaa. Jotkut aiemmin hyviltä kuulostaneet kirjat taas eivät enää olleet yhtään niin mielenkiintoisia kuin ensimmäisellä kerralla. Kirjan sisältö kun luonnollisesti puhuttelee eri tavalla eri hetkissä ja elämäntilanteissa. Jos jotain pitää tämän pohjalta suositella, niin tässä on seitsemän kirjaa, jotka itselläni ovat kestäneet useamman kuuntelukerran ja joita kannattaa kuunnella tai lukea vaikka tämän syksyn aikana (jos et jostain syystä ole jo lukenut/kuunnellut näitä)

-Yuval Noah Harari: 21 oppituntia maailman tilasta
-Rutger Bregman: Hyvän historia
-Rutger Bregman: Moraalinen kunnianhimo
-James Clear: Pura rutiinit atomeiksi
-Hans Rosling: Faktojen maailma
-Malcolm Gladwell: Kuka menestyy ja miksi
-Berthold Gunster: Flip

Ehkä hiukan surullisena huomaan, että tähän listalle ei päässyt yhtään romaania, yhtään kotimaista kirjaa eikä yhtään muita kuin miesten kirjoittamia kirjoja.

Toki näiden lisäksi on paljon paperikirjoja ja klassikoita, jotka ovat kestäneet hyvin aikaa ja joita olen lukenut monta kertaa. Tässä esimerkiksi listaus aiemmin 10 merkityksellisestä kirjasta omassa elämässäni: 

https://leostranius.fi/2022/09/10-merkityksellista-kirjaa-elamani-aikana/
Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.

Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia. 

Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle. 

Täällä tarkemmin: 
https://leostranius.fi

EDIT: Tässä oleva kuvituskuva on Purkutaidenäyttelystä 2025 Toni Esselin installaatiosta Hostile architecture.
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. 

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. 

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. 

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Seuraa minua Instagramissa