Perjantai 25.11.

Nuha pahenee tai pysyy entisellään. Päätän kuitenkin pyöräillä töihin, sillä bussilipun ostaminen Älä osta mitään -päivänä rikkoisi ostamattomuussitoumuksen. Annukka on joutunut valtavaan mediapyöritykseen. Olen todella ylpeä kun se on niin mukava ja hyvä kaikissa lehtihaastatteluissa, radiossa ja televisiossa. Annukalla on nyt meno päällä samalla kun itse olen lähinnä väsynyt niistämään. Päivällä Valtioneuvosto antaa eduskunnalle selonteon EU:n perustuslaista. Saan soitettua Anna-Stiina Lundqvistille, joka laittaa Kansanäänestystoimikunnan kirjoittaman tiedotteen medialle. Kampanja lopettaa käytännössä … Lue lisää

Torstai 24.11.

Nuha pahenee. Työkiireiden takia joudun jättämään väliin jo toisen ilmastopolitiikkaa käsittelevän seminaarin. Tällä kertaa Eduskunnassa olisi käsitelty Suomen roolia kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa. En pääse ilmastokeskustelua kuitenkaan pakoon sillä kestävän kehityksen strategiaa valmistelevan pienryhmän kokouksessa jumitun väittelemään Valtiovarainministeriön virkamiesten kanssa siitä, mihin ilmastotavoitteisiin Suomi on oikeastaan sitoutunut EU:n kautta ja mitä tästä tulisi kirjata kansalliseen kestävän kehityksen strategiaan. Raivostuttaa. Samalla keskustelen Kepan kanssa siitä, kuinka valmisteilla olevassa strategiassa pyritään sivuuttamaan jopa Suomen … Lue lisää

Keskiviikko 23.11.

Aamulla Maan ystävien ja Tulevaisuuden Voiman aktiivit järjestävät noin 100 osallistujaa keräävän mielenosoituksen tulevasta ilmastoselonteosta. Tempaus saa paljon huomiota julkisuudessa. Mielenosoittajat vetävät paperipussit päähän, koska häpeävät olla suomalaisia. Minuakin hävettää. Ranskassa asuva tätini tuli illalla kylään. Joudun kuuntelemaan kyllästymiseen asti asiaa karhukoirista ja hirviporukoista sekä väittelemään Ranskan lähiömellakoiden oikeasta analyysista. Suurin osa illasta kuluu kuitenkin Suomen luonnonsuojeluliion Uudenmaan Ympäristösuojelupiirin hallituksen kokouksessa. Keskustelemme uuden piirisihteerin palkkaamisesta ja tulevasta liittovaltuuston kokouksesta. Piiri … Lue lisää

Tiistai 22.11.

Nuha. Töissä venyi niin pitkään, että en ehtinyt Vasemmistoliiton eduskunnan lisärakennuksen kansalaistilassa järjestämään ilmastonmuutoskeskusteluun. Harmittaa, sillä olisi ollut kiva nähdä Pentti Tiusasta ja tilaisuudessa puhumassa ollutta kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteeriä Sauli Rouhista. Illalla tein tieteellisen kirjoittamisen kurssin kielenhuollon testin. Yllätykseni oli suuri kun sain testissä oikein 48/50 ja tulokseksi täyden kympin (96%). Toki Annukalla oli osuutta asiaan. Hänen ansiotaan monet vastaukset osuivat oikeaan. Illan päätteeksi kirjoitin vielä Helsingin Sanomiin lyhyen … Lue lisää

Maanantai 21.11.

Tenttasin junamatkalla Tampereelle kieliopin pilkkusääntöjä, relatiivilauseita, pronomineja ja kaiken maailman kirjoitussääntöjä. Olen innoissani kun opin, että sähköpostiviestin alkuun tulevan tervehdyssanan perään ei tarvitse laittaa pilkkua. Englannin kurssin jälkeen suuntasin takaisin Helsinkiin ja ympäristöministeriöön kestäviä kulutus- ja tuotantotapoja käsittelevään seminaariin. Valitettavasti tilaisuuden anti jäi laihaksi. Lopussa jäin väittelemään Metsäteollisuus ry:n johtaja Anne Brunilan kanssa hallituksen ilmastostrategiasta – tai lähinnä siitä, onko Valtiovarainministeriö tai Kauppa- ja teollisuusministeriö julkaissut aiheesta jo jotain tietoja. … Lue lisää

Viikonloppu 19.-20.11.

Vietän koko viikonlopun Lahdessa, Maan ystävien väentapaamisessa. Paikalla on paljon uutta porukkaa. Paljon uusia kasvoja, joita en edes tunne. Hienoa. Lauantain aikana kuulen yhteenvetoa tiedotustyöpajasta, keskustelen ilmastokampanjan tapaamisessa tulevista strategioista ilmastoselonteon suhteen ja esittelen omian näkemyksiäni illan suuntaviivakeskusteluissa. Annukka esittelee Älä osta mitään -päivän suunnitelmia. Ruohonjuuritason toimintaa tulee olemaan ÄOM-päivänä noin 20 eri paikkakunnalla, joista Maan ystävät on mukana noin 10 paikkakunnalla. Mahtavaa. Saunomme ja nautimme olosta. Myöhään yöllä keskustelemme … Lue lisää

Perjantai 18.11.

Töissä rankka päivä. Ei siitä sen enempää. Hallituksen energia- ja ilmastostrategia julkistettiin ehkä hiukan yllättäen iltapäivällä. Ensimmäisten kommenttien perusteella kyseessä on todellinen pohjanoteeraus. Aika nousta kapinaan. Huomenna lauantaina matka jatkuu Lahteen, Maan ystävien väentapaamiseen.

Torstai 17.11.2005

Osallistuin Vihreän eduskuntaryhmän keskustelutilaisuuteen energia- ja ilmastostrategiasta otsikolla ”Ilmasto muuttuu – mitä tekee Suomi?”. Paikalle oli saatu puhujaksi myös kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen. Valitettavasti näyttää siltä, että Suomi ei tulevassa strategiassa ole aloitteellinen, vaan pidättää edelleen etuoikeuden luonnonvarojen liikakäyttöön muiden maiden kustannuksella. Suomen luonnonsuojeluliiton Simo Kyllösen esitellessä pitkän tähtäimen eri päästövähennysskenaarioita, Pekkarinen koki tarpeelliseksi peittää ja pimittää tulevaisuuden, koska strategiassa ei ole ministerin mukaan tarkoitus keskittyä Kioton pöytäkirjan tavoitteita … Lue lisää

Keskiviikko 16.11.

Töiden jälkeen kävin 25.11. vietettävän Älä osta mitään –päivän suunnittelukokouksessa Luonto-Liitossa. Päivään liittyvä materiaali oli jaossa. Lehti, postikortti, juliste ja tarrat olivat todella upeita. Kokouksen aikana koin itseni hyödylliseksi taitellessani päivän ohjelmaesitteitä. Hassut dokumentin tekijät kuvasivat jokaista liikettä ja porkkanan puraisua. Illalla kävin vielä Suomen luonnonsuojeluliiton Tapani Veistolan kanssa ostamassa junaliput seuraavan viikon viikonlopun liittovaltuuston kokoukseen Suonenjoelle. Osallistun kokoukseen uutena Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin puheenjohtajana muun piirin väen kanssa. Kävimme Rautatieasemalla samalla … Lue lisää

Tiistai 15.11.2005

Arvioin aamulla töihin pyöräillessäni meriveden syvyyden tiellä väärin ja kastelin kengät, nilkat ja polvet oikein kunnolla. Työntäyteinen päivä – istuin työpaikalla aamusta iltaan. Jouduin jättämään Maailman sosiaalifoorumia (WSF) ja maailman demokratisointia käsittelevän luennon väliin Helsingin yliopistolla. Puhunaja olisi ollut perulaistunut ja Limassa asuva ystävämme, professori Teivo Teivainen. Päivän ja illan mittaan purin hiukan kertynyttä sähköpostisumaa ja keskustelin Kepan toimijoiden kanssa kestävän kehityksen strategian valmistelusta ja kipupisteistä. Maan ystävien ilmastokampanjavastaava Lauri … Lue lisää

Pääsin tänään kertomaan @tiinaelo järjestämässä Kestävä kulutus -paneelikeskustelussa Miksi minimalismi ja ekologinen arki tekee onnelliseksi. 

Tässä viisi syytä mitä minimalismi ja ekologinen arki on mulle antanut:
-Lisää aikaa
-Lisää rahaa
-Lisää vapautta
-Lisää turvallisuutta
-Lisää varautumista tulevaan

Mikä sua oikein estää? 

Kiitos keskustelusta @tiinaelo @fintagea @tinanyfors @sallamaarim ja kuvasta @heli.sihvonen
Voisiko liikuntatavoitteista ammentaa jotain yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen?

Vuoden alussa asetin tavoitteekseni, että vuoden aikana juoksen 1055 km, pyöräilen 8000 km, uin 250 km ja teen 150 tuntia lihaskuntotreeniä. Mielessäni tämä piti sisällään myös sen, että teen vuoden aikana yhden täysmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-juoksun ja 10 puolimaratonia sekä sen, että teen joka aamu 7 minuutin lihaskuntotreenin.

Liikuntatavoitteet ovat vähän kuin taloudelliset tavoitteet yrityksille. Niitä on äärimmäisen helppo pilkkoa pieniin osiin ja seurata toteutumista reaaliaikaisesti vuosineljänneksittäin, kuukausittain, viikoittain tai jopa päivittäin.

Riskinä on, että jos alan mitata vaikuttamistyötä käytetyillä tunneilla, kirjoitusten määrällä, somepostauksilla, mielenosoituksilla ja päättäjien tapaamisilla, saatan päätyä optimoimaan juuri niitä asioita, joiden mittaaminen on helppoa. Silloin vaarana on, että alan kirjoittaa enemmän kirjoituksia niiden vaikuttavuuden sijaan. Tai osallistua useampaan tapahtumaan sen sijaan, että käyttäisin aikaa yhteen todella tärkeään kohtaamiseen.

Oma kysymyksensä kuitenkin on, että pitääkö kaikkea mitata numeroiden valossa tai määrän kautta. Eihän liikunnassakaan pelkkä määrä ole se olennainen vaan harjoittelun laatu. Kannattaa olla monipuolista ja vaihtelevaa harjoittelua sekä kiinnittää huomiota ravintoon ja lepoon eli palautumiseen. Vanha sanonta kuuluu kuitenkin, että se mitä ei mittaa, sitä ei voi hallita. 

Vaikuttamistyölle tuskin on löydettävissä yhtä yksittäistä mittaria. Sen sijaan siihen voi soveltaa liikuntaharjoittelusta kolmea periaatetta:

1. Säännöllisyys: vaikuttamista tehdään jatkuvasti, ei vain silloin kun sattuu innostamaan.

2. Monipuolisuus: käytetään erilaisia vaikuttamisen keinoja, kuten kirjoittamista, keskusteluja, järjestötyötä, yritysyhteistyötä ja poliittista vaikuttamista.

3. Palautuminen: kaikkea ei tarvitse tehdä koko ajan, eikä vaikuttamisen pidä kuluttaa tekijäänsä loppuun.

Silti kaipaisin jotain niin helppoa ja yksinkertaista mittaria myös vaikuttamistyöhön kuin mitä yrityksillä on tulostensa seuraamiseen ja minulla liikuntatavoitteiden mittaamiseen.
Monet ajattelevat, että täydenmatkan triathlon eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu on rankka suoritus. Se ei ole kuitenkaan niin rankka kuin systemaattinen harjoittelu, joka vaaditaan sellaiseen kuntoon pääsemiseksi, että tuo on ylipäätään mahdollista. 

Itselle kestävä hyvinvointi rakentuu yksittäisten suoritusten, kilpailujen tai tulosten sijaan pitkäjänteisestä tekemisestä. Jos jaksaa harjoitella vuosia ja vahvistaa peruskuntoa, ei yksi ”suoritus” ole siinä kokonaisuudessa enää lopulta kovin merkittävä. 

Mikä sitten on rankkaa eli miltä tämmöisen tavallisen triathlon-kuntoilijan ”vaativa” liikunta-arki oikeastaan näyttää? 

Tällä viikolla kävin tekemässä kolme uintitreeniä, kaksi juoksutreeniä sekä kaksi kuntosaliharjoitusta. Tein myös joka aamu hiukan venyttelyä ja 7 minute workout -treenin sekä arkipyöräilin keskimäärin 18 km joka päivä (yhteensä 128 km). Lisäksi tein 1,5 tunnin kuntokartoituksen, jossa tehtiin maksimipyörätesti, kehonkoostumismittaus ja lihaskuntokartoitus. Yhden uintitreenin yhteydessä tein myös uintitestin. 

Yhteensä liikuntaa tuli viikon aikana noin 18 tuntia. Ajallisesti tästä noin puolet oli treeniä ja puolet arkiliikuntaa. Normaalisti viikkoon olisi kuulunut myös 1-2 pyörätreeniä, mutta nyt ne jäi väliin kun pidin treeneistä yhden ”lepopäivän” ennen maksimipyörätestiä.
Syksyllä luvassa muutamia kirjastovierailuja. Ensimmäinen niistä Kallion kirjastossa Helsingissä. Lämpimästi tervetuloa kuulemaan ti 20.10. klo 17-18 miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi! 

1,5 astetta parempi arki - miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi

Tietokirjailija ja toimitusjohtaja Leo Stranius kertoo kirjatapahtumassa kirjastaan ”1,5 astetta parempi arki – miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi” (Gummerus 2025). 

Miksi päästöjen ja kulutuksen vähentäminen auttaa meitä valitsemaan viisaammin ja voimaan paremmin? 

Miksi tiivis asuminen, kohtuullinen kuluttaminen, kasvispainotteinen ruokavalio ja muut ilmastoystävälliset valinnat eivät merkitse raskasta tai kurjaa elämää, vaan tekevät hyvää meille itsellemme?

Tervetuloa kuuntelemaan aiheista lisää!
Viiankiaapa 💚🌍

Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä. 

Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena. 

Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima. 

Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita. 

Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus? 

Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.

Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä

”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Seuraa minua Instagramissa