Maanantai: Kävimme aamulla Annukan kanssa tulevan viikon aikataulut läpi. Julkaisin kirjoituksen Luonto-Liiton kulutus.fi -sivuilla sähköautoista: Sähköautot – sittenkin suuri huijaus? Kirjoitukseni Maaseudun Tulevaisuudessa turkistarhauksen ympäristövaikutuksista oli myös julkaistu. Luonto-Liiton toimistolle pyöräiltyäni olin Aaro Harjun johtamisvalmennuksessa. Keskustelimme hallitustyöskentelystä. Ennen lounasta pidimme vielä toimiston johtoryhmän kokouksen. Lounaan jälkeen vedin toimiston viikkopalaverin ja vapaaehtoisen venyttelysession. Päivän teemana oli monissa ihmisten kohtaamisissa presidentinvaalit. Kirjoittamani analyysi löytyy täältä. Päivän päätteeksi istuin vielä Oras Tynkkysen koolle kutsumassa palaverissa koskien mahdollisen kansalaisaloitteen jättämisestä ydinvoimasta. Kotiin pyöräilin Ruohonjuuren kautta. Illalla kirjoitin vauvanhoidon ohessa vielä ekosin koti- ja lastenhoitotöistä.
Yhteiskunta
Mitä on vaikuttamistyö?
Pyöräilin tänään (11.2.) Käpylästä Vuosaareen ja takaisin yhteensä vähän yli 30 kilometrin matkan. Siinä välissä kävin puhumassa Plan Suomi säätiön tilaisuudessa kansalaisjärjestöjen tekemästä vaikuttamistyöstä.
Omalta osaltani voin sanoa, että vaikuttaminen on puhumista ja kirjoittamista.
Toki vaikuttaa voi myös kulttuurin ja taiteen keinoin. Itselleni ominaisemmat tavat ovat kuitenkin juuri puhuminen ja kirjoittaminen. Ilman niitä taitoja ei voi saada viestiään perille ja muuttaa maailmaa haluamaansa suuntaan.
Suden metsästys poikkeusluvin
Lähetimme Luonto-Liiton toimesta tänään maa- ja metsätalousministeriölle lausunnon koskien suden metsästystä poikkeusluvin. ”Luonto-Liitto suhtautuu kielteisesti maa-ja metsätalousministeriön asetusehdotukseen, jossa esitetään sutta koskevan suurimman sallitun saalismäärää koskevan asetuksen kumoamista ja uuden asetuksen voimaantulon jälkeisen kiintiön säätämistä 18 suteen. Susia on Suomessa tuoreen Riista-ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) arvion mukaan 150-165 yksilöä. Susikanta on erittäin pieni.” Miten voi olla mahdollista, että ministeriö haluaa hävittää 10-12 prosenttia maamme erittäin uhanalaisesta susikannasta? Luonto-Liiton lausunto on … Lue lisää
Ruoan hävikkiä ehkäisemään: Otetaanko käyttöön hävikkivero?
Löysin eilen (8.2.2012) jääkaapistani vanhan jälkiuunileivän (kuvassa). Kauhukseni parasta ennen päivä oli ollut jo aikaa sitten – tarkemmin ottaen 20.1.2012.
Kuvittelin, että roskiin meni, vaan eipä mennytkään. Leipä oli oikein hyvässä kunnossa ja syömäkelpoista.
Ei voi kuin ihmetellä miten eri tavoin eri elintarvikkeet säilyvät. Monet vaaleat leivät menevät pilalle tai homehtuvat moneen kertaan muutamassa viikossa. Tämä jälkiuunileipä oli kuitenkin kuin uutta, vaikka parasta ennen päiväys oli 19 päivän takaa.
Ruokajäte kuormittaa ympäristöä melkoisesti. Eniten ruokahävikkiä syntyy MTT:n tekemän selvityksen mukaan (pdf) kotitalouksissa. Arviot hävikiksi päätyvän ruoan osuudesta vaihtelevat 10-20 prosentin välillä kotitalouksien ruokaostoista siinä missä päivittäistavarakaupassa roskiin päätyy vain muutama prosentti ruoasta.
Puolustusvoimauudistus: Voisiko asevelvollisuuden lakkauttaa?
Hallitusohjelman mukaisen 200 miljoonan euron säästötavoitteen ja puolustusvoimauudistuksen myötä sodanajan vahvuutta pienennetään ja henkilöstön määrää supistetaan merkittävästi.
Puolustusvoimien organisaatiorakenne muutetaan kolmiportaiseksi lakkauttamalla sotilasläänit. Joukko-osastoja, laitoksia ja toimipaikkoja lakkautetaan ja yhdistetään. Puolustusvoimista lakkautetaan kuusi yksikköä.
Itse menisin uudistuksessa ja säästöissä vielä paljon pidemmälle. Ihan ensimmäisenä lakkauttaisin miesten asevelvollisuuden. Näin saataisiin samalla pidennettyä työuria niiden alkupäästä. Lisäksi täytyy muistaa, että myös siviilipalvelusaika kaipaa lyhentämistä – aivan kuten Sadankomitea ehti jo tiedottaa: Puolustusvoimauudistuksen yhteydessä myös siviilipalvelusta lyhennettävä.
Turkistarhaus ei ole ympäristöystävällistä
Oheinen kirjoitukseni julkaistiin Maaseudun Tulevaisuudessa maanantaina 6.2.2012. Otan mielelläni vastaan kirjoitukseen liittyviä kommentteja tai palautetta!
Turkistarhaus ei ole ympäristöystävällistä
Maaseudun Tulevaisuuden (Turkisala elää nousukautta, MT 30.1.2012) pääkirjoituksen mukaan turkistarhauksessa on kyse ympäristöystävällisestä ja luonnonmukaisesta elinkeinosta. Valitettavasti tällä väitteellä ei ole pohjaa.
Presidentinvaalit: Yhteenveto ja onnittelut!
On ollut poikkeuksellisen hienoa ja innostavaa seurata presidentinvaaleja Pekka Haavisto -ilmiön myötä.
Toivottavasti sama vire ja suomalaisten yhteiskunnan politisoituminen jatkuu syksyn kunnallisvaaleissa. Siellä kun tehdään ihmisten arjen näkökulmasta paljon tärkeämpiä valintoja kuin presidentinvaaleissa.
Ensimmäisellä kierroksella lähes viidesosa suomalaisista oli sitä mieltä, että presidentiksemme paras vaihtoehto on helsinkiläinen vihreä siviilipalveluksen suorittanut kasvissyöjä ja homoseksuaali, jolla on ulkomaalaistaustainen puoliso. Toisella kierroksella tätä mieltä oli jo yli miljoona suomalaista eli 37,4 prosenttia äänestäneistä.
Viikkopäiväkirja 5 (30.1.-5.2.2012)
Maanantai: Vietin aamupäivän kotona. Kirjoitin ekoisi-blogin kertakäyttö- ja kestovaipoista, hoidin työasioita, kävin läpi sähköposteja sekä luin kirjaa. Iltapäivällä vedin Luonto-Liiton toimistokokousta ja kokoustimme toimiston johtoryhmän kanssa. Istuin hetken myös Ympäristöareenan hallituksen kokouksessa. Päivän päätteeksi kävin syömässä. Illan vietin kotona. Myös aiemmin kirjoittamani mielipidekirjoitus maksuttomasta joukkoliikenteestä oli julkaistu Helsingin Sanomissa.
Suomalaisten Facebook-sivujen tila
Verostoanatomia ja Hill+Knowlton tekivät hiljattain kiinnostavan selvityksen suomalaisten Facebook-sivujen tilasta.
Tutkimusten tulosten perusteella luotiin kuusi teesiä, jotka on hyvä tietää Facebookista.
Vastasin itsekin Luonto-Liiton puolesta kyselyyn. Pistän raportin tulokset tähän tutkimuksen toisen tekijän, Jari Lähdevuoren, luvalla.
Kiinnostavia huomioita!
Mitä annettavaa Suomella on Rio+20 -prosessiin?
Vietin aamupäivän (1.2.) Kansallismuseon auditoriossa Rio+20 -seminaarissa. Aiheena oli ”Mitä annettavaa Suomella on YK:n kestävän kehityksen konferenssiin ympäristönäkökulmasta”.
Tilaisuuden avauspuheenvuoron käytti ympäristöministeri Ville Niinistö. Hän nosti esille kolme tärkeää asiaa.
1. Kestävän kehityksen kysymyksiin tarvitaan kokonaisvaltainen lähestymistapa. Nykyinen talousjärjestelmä on ajautunut umpikujaan. BKT mittaa vain talouden kokoa, ei inhimillistä hyvinvointia tai ympäristön tilaa. Tarvitaan vaihtoehtoisia mittareita. Yksi lupaava vaihtoehto Niinistön mukaan voisi olla esimerkiksi GPI.
