Reilun kaupan viikko – turhakkeiden markkinat?

Tällä viikolla (24.-30.10.) vietetään Reilun kaupan viikkoa.

Tavoitteena on parantaa kehitysmaiden pienviljelijöiden ja suurtilojen työntekijöiden asemaa kansainvälisessä kaupankäynnissä.

Hienoa! Reilun kaupan edistämisyhdistys tekee upeaa työtä Suomessa!

Omalta osaltani vietän Reilun kaupan viikkoa vuoden jokaisena viikkona. Suosin Reilun kaupan tuotteita käytännössä aina niin kotona, töissä kuin kahviloissa ja ravintoloissakin.

Kannattaa kuitenkin kysyä, mikä on oikeasti tarpeellista. Tarvitseeko esimerkiksi kahvia, suklaata, viiniä tai ruusuja oikeasti?

Lue lisää

Talouden pyörä on rikki: Millä seuraavaksi eteenpäin?

Kävin aamulla (14.10.) Sivistysliitto Kansalaisfoorumin järjestöjohtajille järjestämässä vaikuttajatapaamisessa tapaamassa Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikasta.

Liikanen alusti meille talouden ajankohtaisista näkymistä euroalueen myllerryksessä ja globaalin talouden haasteissa.

Hän oli puhumassa samasta aiheesta myöhemmin myös eduskunnan talousvaliokunnan julkisessa kuulemisessa.

Itse tiedustelin Liikaselta näkemystä degrowth- tai kohtuutalouteen. Mitä jos ympäristön rajat tulevat vastaan eikä talous kasva ikuisesti?

Lue lisää

Miten varaudut talouden romahdukseen?

Vihreän Langan toimittaja Vesa Sisättö kysyi alkuviikosta minulta, miten varaudun talouden romahdukseen.

Tietysti voi ajatella, että nyt on sopiva hetki pyrkiä lisäämään omavaraisuutta, kouluttautua, harjoitella uusia selviytymistaitoja tai vaikka sijoittaa kaikki rahat romahtaneisiin osakkeisiin uutta nousukautta silmälläpitäen.

Parasta talouden romahtamisessa on se, että luonnonvarojen kulutus vähenee sekä avautuu uusia mahdollisuuksia toisenlaisen politiikan tekemiselle ja uusien taitojen hankkimiselle.

Lue lisää

Rio+20 – Kohti kestävää kehitystä

Kuva: SLL/Tuomo Helenius

Kyse on siis YK:n Brasilian Rio de Janeirossa 4.–6.6.2012 pidettävästä kestävän kehityksen huippukokouksesta (United Nations Conference on Sustainable Development, UNCSD).

Tilaisuuden aluksi SLL:n toiminnanjohtaja Eero Yrjö-Koskinen esitteli suosituksia päättäjille kestävän kehityksen toimenpiteistä.

Olen itsekin ollut mukana valmistelemassa noita suosituksia yhdessä Jenni Kauppilan, Jouni Nissisen, Jarna Pasasen, Marko Ulvilan ja Eero Yrjö-Koskisen kanssa.

Tässä on lyhyesti neljä tekemäämme suositusta:

Lue lisää

Rikkidirektiivi: Ympäristö- ja terveys vastaan teollisuuden kilpailukyky

Euroopan parlamentti käsittelee laivojen rikkipäästödirektiiviä. Komissio antoi ehdotuksensa elokuun lopulla.

Kesän ja alkusyksyn mittaan on saatu kuulla teollisuuden valitusta aiheesta.
Tänään aamulenkillä ollessani radiouutisissa nostettiin jälleen esiin Elinkeinoelämän keskusliiton kriittinen suhtautuminen päästöjen rajoittamiseen.

Suomen hallituksen mielestä rikkipäästöjen vähentäminen laivaliikenteessä on kannatettava tapana vähentää ympäristö- ja terveyshaittoja kustannustehokkaasti. Hyvä! Ympäristöministeriön tiedotteessa (15.9.2011) todetaan seuraavaa:

Lue lisää

Harri Lammi: Kiinan kysymykset ovat meidän kysymyksiämme

Vieraskynäblogissa Harri Lammi

Lähtiessäni keväällä Kiinaan valitsin mukaani kaksi matkalaukkua tarvikkeita. Pakatessani tajusin, että suuri osa tavaroistani oli itse asiassa palaamassa tuotantomaahansa, kotiin.

Vaikka vertaaminen Kiinaan on monelle suomalaiselle tekosyy olla murehtimatta henkilökohtaista kulutustaan, tavaroidemme ja niiden ympäristövaikutuksien kautta moni meistä on jo elänyt eri puolilla Kiinaa.

Kun tilannetta katsoo täältä Pekingistä käsin, on selvää, että Kiina ei kelpaa tekosyyksi.

Lue lisää

Li Andersson: Kamppailu kohtuullistamisesta

Vieraskynäblogissa Li Andersson

Vasemmistoliiton keväällä julkaistussa ympäristöohjelmassa oli perinteisten aiheiden, kuten ruoan, energian, monimuotoisuuden ja liikenteen, lisäksi osio työstä.

Työ on yhtä keskeinen tekijä arjessa kuin syöminen, liikkuminen tai asuminen. Se vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin ja tyytyväisyyteen ja on yhteiskunnallisten tuotantosuhteiden ytimessä.

Uudistuvalle, punavihreäksi itsensä määrittävälle vasemmistolle työ on edelleen yksi tärkeimmistä aiheista.

Työ ja vaatimus työajan lyhentämisestä ovat luonnollinen osa vasemmiston ympäristöpolitiikkaa.

Lue lisää

Sosiaalisesti kestävä kehitys

450 sosiaali- ja terveysalan asiantuntijaa mukana Sosiaali- ja terveysturvan päivillä

Olin keskiviikkona (17.8.) Sosiaali- ja terveysturvan päivilläHämeenlinnassa puhumassa sosiaalisesti kestävästä kehityksestä.

Mitä on sosiaalisesti kestävä kehitys? Kun puhutaan kestävästä kehityksestä tai kehityksestä ylipäätään voidaan käytännössä tarkoittaa melkein mitä vain.

Minulle sosiaalisesti kestävä kehitys tarkoittaa ihmisten hyvinvointia ekologisissa rajoissa.

Haasteena on, että hyvinvointiyhteiskunnan sosiaali- ja terveyspalvelut ovat luotu ikuisen talouskasvun varaan. Kun talouskasvu joutuu ennemmin tai myöhemmin kohtaamaan rajansa, olemme pulassa myös sosiaalipalveluiden suhteen.

Lue lisää

Teppo Eskelinen: Kehityksen loppu

Kesällä on ollut aikaa lukea hyviä kirjoja. Luin jo alkukesästä filosofi ja yhteiskuntatieteiden tohtori Teppo Eskelisen Kehityksen loppu -pamfletin.

Tässä makupaloja erinomaisesta teoksesta.

Eskelinen pohtii teoksessaan kehitystä kolmesta näkökulmasta: Mitä kehitys oli, mitä kehitykselle tapahtui ja mitä kehityksen jälkeen.

Haastava aihe. Suoria vastauksia ei olekaan luvassa, mutta filosofian perimmäinen tehtävä onkin hyvien kysymysten esittäminen.

Kehitys on yhteiskunnallinen malli, jonka kuka tahansa voi määritellä miten tahansa. Näin ollen kehitystä pidetään aina automaattisesti toivottavana ja sen arvostelu tuntuu järjettömältä, kirjoittaa Eskelinen.

Lue lisää

Oras Tynkkynen: Tehokkuusketjut haastavat degrowthia

Vieraskynäblogissa Oras Tynkkynen

Moni suhtautuu epäillen teknologian mahdollisuuksiin ratkoa ympäristökriisejä.

Tehokkuuden hyödyt hupenevat alati kasvavaan ylikulutukseen, väitetään. Näin ratkaisuksi jää vain degrowth, talouden hallittu supistaminen.

Mutta ovatko teknologiapessimistit oikeassa? Tarkastellaan yhtä konkreettista esimerkkiä: valaistusta.

Lue lisää

Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!