Luonnonsuojelu

EU:n ryhdyttävä toimiin Suomen susikannan pelastamiseksi

Suomen susikanta uhkaa kuolla sukupuuttoon hallitsemattoman salametsästyksen takia. Käy allekirjoittamassa EU:n ympäristökomissaari Janez Potocnikille osoitettu vetoomus Suomen susikannan pelastamiseksi täällä! . Tavoitteena on kerätä 50 000 allekirjoitusta.

Ympäristöjärjestöjen kunnallisvaalitavoitteet

Ympäristöjärjestöt julkaisivat 2.10.2012 omat kunnallisvaalitavoitteensa (PDF).

Kunnissa on mahdollisuus tehdä päätöksiä, jotka suojelevat ympäristöä ja suuntaavat kuntataloutta kestävään suuntaan.

Kuntalaisilta kertyvät veroeurot tulisi suunnata kestäviin hankintoihin ja ilmastoystävällisiin energiamuotoihin.

”Hiilineutraalia Suomea ei voida saavuttaa ilman vähäpäästöisiä kuntia”, järjestöt muistuttavat.

Järjestöjen mukaan Suomi ei enää kestä yhtään kaivos- tai turpeenottohanketta, joka pilaa merkittävästi vesistöjä.

”Luonnonvarojen lyhytnäköinen hyödyntäminen voi kunnissa heijastua muun muassa muuton tyrehtymisenä kuntaan sekä väestön ikärakenteen heikentymisenä”, vaalitavoitteissa muistutetaan.

Lue lisää

Yhdenvertaisuutta myös luontoa ja eläimiä kohtaan

Oheinen lyhyt artikkelini julkaistiin kansanedustaja Tuula Peltosen toimittamassa kirjassa Paistaa se aurinko risukasaankin – vai paistaako? Keskustelua yhdenvertaisuudesta ja eriarvoisuudesta.

Yhdenvertaisuutta myös luontoa ja eläimiä kohtaan

Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan yleensä sitä, että kaikki ihmiset ovat henkilökohtaisista ominaisuuksista riippumatta samanarvoisia. Yhdenvertaisuutta voidaan pitää oikeudenmukaisen yhteiskunnan perusedellytyksenä.

Yhdenvertaisuusajattelu tulisi viedä kuitenkin paljon pidemmälle. Yhdenvertaisuuteen kuuluu välittäminen itseään pienemmistä ja heikommista. Yhdenvertaisuus ja siitä seuraava oikeudenmukaisuus ovat toimintaa, valintoja, itsensä alttiiksi laittamista ja vaaraan asettumista sen puolesta, jota pitää oikeana. Oikeutta tulee vaatia myös muilta. Gandhia mukaillen ihmisen mitta on se, miten hän kohtelee kaikkein huono-osaisinta.

Lue lisää

Tiedonjulkistamispalkinto Ihminen ja ympäristö -kirjalle!

Ihminen ja ympäristö -kirja on saanut tänään (12.9.2012) tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon.

Kirjassa on mukana lähes 90 kirjoittaa eri aloilta. Itse olen kirjoittanut teokseen luvun kansalaistoiminnasta.

Kirjan toimituskuntaan kuuluvat kaupunkiekologian professori Jari Niemelä, ympäristöpolitiikkakeskuksen johtaja Eeva Furman Suomen ympäristökeskuksesta, toimitussihteeri Antti Halkka Suomen luonnonsuojeluliitosta, tutkimuskoordinaattori Sanna Sorvari Helsingin yliopiston fysiikan laitoksen ilmakehätieteiden osastolta sekä toimittaja Eeva-Liisa Hallanaro.

Omaan artikkeliini olen kiteyttänyt kuusi teesiä tämän päivän kansalaistoiminnasta:

Lue lisää

Suomen luonnonsuojeluliiton ja Luonto-Liiton syyspäivillä

Viikonloppu vierähti Jyväskylässä Vesalan leirikeskuksessa Suomen luonnonsuojeluiiton ja Luonto-Liiton yhteisillä syyspäivillä.

Hyvä meininki, paljon uusia ihmisiä ja ideoita tulevaa toimintaa varten!

Kaikkein kiinnostavimman puheenvuoron päivillä käytti Demos Helsingin tutkija ja tuleva Helsingin nuorisotoimenjohtaja Tommi Laitio. Aiheena oli Suomi ryhminä – järjestötoiminnan tulevaisuus.

Laitio toivotti meidät tervetulleeksi epävarmuuden aikaan ja kannusti miettimään sitä, miten toiminnasta saadaan enemmän toiminnallista just minä + me -hengessä. Eli miten voimme luoda ihmisille kokemuksia kuulluksi tulemisesta, asioiden saavuttamisesta yhdessä muiden kanssa ja muutoksen tunnistamisesta omassa elämässä.

Itse olen vakuuttunut, että kansalaistoiminnassa pitäisi luoda toimintakulttuuria, jossa epäonnistuminen ja kokeileminen on sallittua, jopa suotavaa. Myös Laitio puhui kokeilukulttuurin puolesta ja listasi hyvin sen hyödyt.

Lue lisää

Greenpeacen aktivisti Sini kertoo öljynporauslautan valtauksesta Venäjällä

Sini Saarela: ”Mä ole sitä mieltä, että meidän kaikkien pohjoisessa asuvien ihmisten pitäisi tehdä oma osamme sen eteen, että Arktinen alue suojeltaisi ja että sitä ei käytettäisi tällä tavalla hyväksi.” Mitä sinä aiot tehdä? Lisää Greenpeacen tempauksesta täällä.

Rio+20: Kannattaako enää edes kokoustaa?

Tänään (20.6.) alkaa YK:n Rio+20-konferenssin korkean tason vaihe.

”Tämä sukupolvi elää kuin viimeistä päivää – ja jätämme massiivisen laskun tuleville sukupolville ja yhteisen planeettamme ympäristölle. Rion kokouksessa voidaan vihdoin kääntää suuntaa”, toteaa kokoukseen osallistuva ympäristöministeri Ville Niinistö ministeriön tiedotteessa.

Mistä homma sai alkunsa? Worldatch-instituutin julkaisema Maailman tila 1992 esipuhe alkaa seuraavasti:

Lue lisää

Ekoisi: Luontokerho: Vauvojen vai vanhempien harrastus?

Sain yläkerran naapurilta kutsun Metsänuppuskerhoon. Kerho on suunnattu 0-3-vuotiaille ja siinä lähdetään torstaisin metsäretkelle säällä kuin säällä syksyllä, talvella ja keväällä. Mukaan tarvitaan sään mukaiset varusteet ja eväät.

Kerhon kautta olisi mahdollisuus tutustuttaa lapsi ”luonnossa kotonaan” -pedagogiikkaan, johon tutustuin jo vieraillessani päiväkoti Mörrintuvassa. Aihe on tärkeä, sillä olenhan muutenkin pohtinut vanhemmuuden luontohaasteita.

Lasten toiminta luonnon keskellä vaikuttaa erinomaisen kivalta. Parhaimmillaan siitä saa myös paljon uusia ideoita, mikä auttaa vanhempia jaksamaan lasten kanssa ja keksimään heidän kanssaan mielekästä tekemistä. Onhan luonnolla myös terapeuttinen vaikutus.

Lue lisää

Tupakan ympäristövaikutukset

Tupakan viljelyllä, tupakkatuotteiden valmistuksella ja niiden käytöllä on merkittäviä ympäristövaikutuksia.

Tupakan viljely vaatii paljon maapinta-alaa ja vettä. Viljelyn tieltä hävitetään metsiä ja tupakan kuivattamiseen käytetään polttopuuta. Lisäksi viljelyssä käytetään paljon erilaisia kemikaaleja ja lannoitteita.

Olen itse polttanut tupakkaa nuorena, mutta lopettanut sen terveys-, ympäristö- ja taloussyistä.

Maailman ympäristöpäivän (5.6.) kunniaksi sain sähköpostiini Suomen ASH:n tiedotteen koskien tupakan ympäristövaikutuksia.

Suomen ASH:n mukaan ympäristöön heitetään vuosittain 4500 miljardia tupakantumppia.

Lue lisää