Uusimman ilmastotiedon valossa EU:n teollisuusmaille kaavailemat päästövähennystavoitteet ovat pahasti alimitoitettuja.
Kööpenhaminassa maaliskuussa kokoontuneet noin 2000 ilmastotutkijaa 70 eri maasta totesivat, että IPCC:n ennuste, johon EU:n tavoitteet viittaavat, on ollut liian varovainen. Uuden tutkimustiedon mukaan Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n kaksi vuotta sitten julkistamat ennusteet ovat olleet pahoin alimitoitettuja.
”Merkittäviä havaintoja on tehty mm. arktisen merijään kutistumisesta kiihtyvää vauhtia, vuoristojäätiköiden entistä nopeammasta sulamisesta ja Etelämantereen ja Grönlannin jäätiköiden sulamisesta etenkin reuna-alueilta”, Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja ja Suomen IPCC-ryhmän puheenjohtaja Petteri Taalas listaa.
Kasvihuonekaasupäästöjen 3,3 prosentin vuosittainen kasvu on ollut nopeampaa kuin pahimmissakaan IPCC:n arvioissa. Näin voimakas päästöjen kasvu voi merkitä pahimmillaan sitä, että lämpeneminen alkaa kiihdyttää itse itseään.
EU:n kannat Kööpenhaminan ilmastokokoukseen riittämättömiä
Komissio julkaisi oman tiedonantonsa tammikuussa EU:n kannoista Kööpenhaminan ilmastosopimusta varten. Tiedonantoa on käsitelty maaliskuun ympäristöministerineuvostossa ja kevään EU-huippukokouksessa.
EU lähtee siitä, että ilmaston lämpeneminen tulee pitää alle katastrofaalisen kahden asteen. Tämä tarkoittaa EU:n mukaan teollisuusmaiden keskimäärin 25-40 prosentin päästövähennyksiä vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. EU on itse sitoutunut 30 prosentin päästövähennyksiin vuoteen 2020 mennessä.
Kehitysmailta odotetaan vähintään 15-30 prosentin päästövähennyksiä normaaliin kehitykseen verrattuna ottaen huomioon kansalliset erityispiirteet. Lisäksi odotetaan, että kehitysmaat laativat kansalliset päästövähennysstrategiat.
Sen sijaan rahoituksen suhteen pysytään hiljaa. Kehitysmaiden ja kansalaisjärjestöjen vaatimuksista huolimatta EU ei ole kyennyt muodostamaan kantaansa rahoituksen tarpeesta kehitysmaiden päästövähennyksiin, metsäkadon torjumiseen ja sopeutumiseen.
”EU:n johtajat keskustelivat pikaratkaisuista pankkien pelastamiseksi, mutta eivät käyttäneet aikaa keskustellakseen planeetan pelastamisesta. Ilmastonmuutos karkaa käsistä meidän elinaikanamme, ellei luoda pitkän tähtäimen vihreää elvytyspakettia, joka pelastaa myös ilmaston”, sanoo Joris den Blanken, Greenpeacen EU:n ilmasto- ja energiapolitiikkaa seuraava johtaja.
Mihin ilmastotoimenpiteisiin EU sitoutui ?
– EU sitoutuu toimimaan tiennättäjänä globaalin ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi, joka rajoittaa maapallon lämpenemisen kahteen asteeseen
– EU sitoutuu 30 prosentin päästövähennyksiin
– EU painottaa kansainvälisten hiilimarkkinoiden ja CDM mekanismien tärkeyttä päästövähennyksissä
– EU:n mukaan tarvitaan merkittävää julkista ja yksityistä rahoitusta erityisesti vähiten kehittyvien maiden päästövähennyksiin ja sopeutumiseen.
– Rahoitusmekanismien yksityiskohdista keskustellaan lisää kesäkuun huippukokouksessa
Leo Stranius
