HS mielipide: Hiilidioksidipäästöt säilyvät ilmakehässä hyvin pitkään

Helsingin Sanomat 4.11.2009
Mielipide

Hiilidioksidipäästöt säilyvät ilmakehässä hyvin pitkään

”Tutkijoiden mukaan hiilidioksidipäästöjen vaikutus maapallon ilmastoon on kestoltaan mahdollisesti pidempi kuin ydinjätteen.”

Britannian hallituksen julkistama ennustekartta (HS 23. 10.) tuo kouriintuntuvasti esille seuraukset, mikäli ilmasto lämpenee neljällä asteella. Tämä on Britannian ilmatieteen laitoksen mukaan nykyisellä kasvihuonekaasujen päästökehityksellä mahdollista jo vuonna 2060.

Tilanne on vakava. Kasvihuonekaasupäästöt ilmakehään lisääntyvät nopeammin kuin pahimmissakaan ennusteissa on arvioitu. Mikäli ilmasto lämpenee yli kaksi astetta, ovat muutokset niin dramaattisia, että yhteiskunnat eivät enää pysty välttämättä sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin. Maailmanlaajuisesti päästöt on saatava käännettyä laskuun viimeistään vuoteen 2015 mennessä.

Tilanne on huolestuttava myös siitä syystä, että merkittävin kasvihuonekaasu eli hiilidioksidi pysyy ilmakehässä hyvin pitkään.

Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) mukaan noin 20 prosenttia nykyisistä hiilidioksidipäästöistämme on ilmakehässä vielä vuonna 3009, vaikka suurin osa päästöistä imeytyykin melko nopeasti meriin ja kasvillisuuteen.

Susan Solomonin arvostettu tutkijaryhmä on hiljattain arvioinut, että jopa 40 prosenttia tämän vuosisadan hiilidioksidipäästöistä on ilmakehässä vielä tuhannen vuoden päästä. Ilmaston lämmetessä merien ja kasvillisuuden hiilinielu heikkenee. Näin yhä suurempi osa päästöistä jää ilmakehään.

Tutkijoiden mukaan hiilidioksidipäästöjen vaikutus maapallon ilmastoon on kestoltaan mahdollisesti pidempi kuin ydinjätteen, joka pysyy vaarallisen radioaktiiviisena vähintään 100 000 vuotta.

Kaikki tämä tarkoittaa sitä, että päästötarkastelussa kannattaisi käyttää yhteenlaskettuja eli kumulatiivisia päästöjä, joita ilmakehään voimme enää päästää, jotta kahden asteen lämpenemistavoite voitaisiin saavuttaa.

Viime aikoina on julkaistu useita tutkimuksia, jotka ottavat huomioon hiilidioksidin pitkän viipymisajan ilmakehässä ja joiden pohjalta on arvioitu sallittujen päästöjen määrää.

Nykyisin maailman hiilidioksidipäästöt yhdessä metsien hakkuun kanssa ovat noin 35 gigatonnia (Gt) vuodessa. Esimerkiksi Myles Allen tutkijaryhmineen päätyi siihen, että ilmakehään saa päästää enää korkeintaan 1 830 Gt hiilidioksidia seuraavien 500 vuoden aikana, jotta alle kahden asteen lämpenemishaarukassa voidaan pysyä.

Malte Meinhausenin tutkijaryhmä puolestaan arvioi, että yli 700 Gt päästöt vuosina 2010–2050 aiheuttavat neljänneksen riskin yli kahden asteen lämpenemiselle. Päästöjen nykytasolla Allenin 500 vuoden kiintiö poltetaan 40 vuodessa ja Meinhausenin hiilibudjetti on ylitetty jo vuonna 2030.

Britannian ja maailman johtavan ilmastotutkimuskeskuksen Hadley Centren tutkijat arvioivat, että mikäli kahden asteen lämpeneminen halutaan välttää, on päästöjä vähennettävä globaalisti kolme prosenttia vuodessa joka ainoa vuosi vuodesta 2010 alkaen. Päästöjen kasvu on ollut 2000-luvulla päinvastoin noin kolme prosenttia vuodessa.

Päästöjen riittävä vähentäminen on sekä teknisesti että taloudellisesti mahdollista. Tämä edellyttää kuitenkin poliittisen tahdon löytymistä Kööpenhaminan ilmastokokouksessa.

Päätösten tekemisen ei uskoisi olevan liian vaikea nykyisille päättäjille, jotka ovat todennäköisesti viimeisiä, jotka kehityssuuntaan voivat vielä vaikuttaa.

LEO STRANIUS
pääsihteeri
Luonto-Liitto