Torstai 5.6.2008 – pari menoa viikon osalta

Maanantaina järjestettiin Suomen luonnonsuojeluliiton työhyvinvointipäivä Annalassa. Pidin itse kahden tunnin alustuksen aiheesta työn hallinta. Oli kiva kokeilla omia kykyjä työhyvinvointikonsulttina. Samalla tuli vierailtua epämukavuusalueella, kun piti puhua itselle hiukan uudesta aiheesta. Päivän päätteeksi tutustuimme paikan istutuksiin sekä pidimme palaveria tulevasta ydinvoimatoiminnasta.

Tiistaina palaveerasimme ekoenergiavastaava Kaarina Toivosen kanssa norppaenergian (http://www.norppaenergia.fi/) tulevista kuvioista. Tulossa on ainakin hieno lehti ja paljon muuta. Lisäksi osallistuin kestävän kehityksen toimikunnan kokoukseen, jossa aiheena oli tällä kertaa kehityspoliittinen ohjelma. Kokousmateriaalit löytyvät täältä: http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=22724&lan=fi

Kokouksessa nostin esille muun muassa sen, että strategia tarvitsisi tuekseen toimeenpano-ohjelmaa. Nyt vastuita tai tehtäviä ei ole ollenkaan määritelty. Lisäksi kritisoin suomalaisen metsäosaamisen vientiä kehitysyhteistyön nimissä. Ohjelmassa pistetään huolestuttavan paljon painoarvoa metsäsektorin ja energiateknologian viennille. Suomalainen metsä-knowhow on ollut kuitenkin suurin syyllinen Kaakkois-Aasian ja Etelä-Amerikan sademetsien tuhoamisessa. Siitä ei voi olla ylpeä. Näytää pahasti siltä, että kehitysyhteistyö halutaan nähdä projektina, jossa lasketaan kansallisia palautuskertoimia.

Kehityspoliittisessa ohjelmassa on paljon hyvääkin. Ensimmäistä kertaa kehityksen reunaehdoksi hyväksytään ekologisen maailman rajallisuus. Myös tavoite pitkän aikavälin hiilineutraalisuudesta on positiivinen singaali. Nyt paukkuja pitäisikin pistää vuosituhattavoitteissa pysymiseen sekä kiinnittää katseet Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan ja naisten yhteiskunnallisen aseman vahvistamiseen.

Kestävän kehityksen toimikunnan kokouksesta jatkoin Vihtiin keskustelutilaisuuteen ideaparkista. Aiheesta voi lukea lisää ilmastoblogista: http://ilmastoblogi.wordpress.com/

Keskiviikkona kehityspoliittinen toiminta jatkui Kepan kanssa pidettävällä kokouksella. Pohdimme, miten ilmastokysymyksiä voisi ottaa paremmin huomioon kehitysyhteistyöhankekoulutuksissa sekä ideoimme muitakin yhteistyömuotoja esimerkiksi Mahdollisuuksien tori -tapahtumiin liittyen.

Keskiviikon päätteeksi pidettiin Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin hallituksen kokous Harakassa Kaivopuiston edustalla. Emme ehtineet nauttia ihastuttavan saaren ja sen näyttelyiden tunnelmasta kuitenkaan kovinkaan pitkään, sillä ilta kului kokousasioita käsiteltäessä.

Torstaina oli tarkoitus mennä katsomaan Metsätalolle Naomi Kleiniä. Luentosali oli kuitenkin niin tupaten täynnä, että en mahtunut enää sisään vaikka olin paikalla 10 minuuttia etuajassa. Sen sijaan kehityspoliittinen vaikuttaminen jatkui palaverilla Otto Bruunin ja Tuuli Bernardinin kanssa ilmasto-oikeudenmukaisuuskuvioista.

Hyvä meininki! Perjantaina on yhdet häät ja viikonloppuna on tarkoitus suunnata kohti Joensuuta.

Viiankiaapa 💚🌍

Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä. 

Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena. 

Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima. 

Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita. 

Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus? 

Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.

Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä

”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Seuraa minua Instagramissa