Komission ilmasto- ja energiapaketti: Keep it Cool

Alla oleva kolumni/puheenvuoro julkaistiin kuluneella viikolla ilmestyneessä Suomen Luonto -lehdessä.

—

Komission ilmasto- ja energiapaketti: Keep it Cool

Rakennamme räntä-vesisateessa lumiveistoksia Helsingin Lasipalatsin aukiolla. Kyseessä on Suomen luonnonsuojeluliiton ja Haaga-Helian opiskelijoiden järjestämä ilmastotempauspäivä. Ilmastonmuutos ei näy tuona tammikuun lopun iltapäivänä ainoastaan säässä ja kaupungin katukuvassa, vaan myös ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen tilaisuudessa pitämässä puheessa. Hyvä niin.

Viikkoa aikaisemmin Euroopan komissio julkaisi ilmasto- ja energiapaketin, jonka tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 20 prosenttia, kasvattaa uusiutuvien energialähteiden osuus 20 prosenttiin ja parantaa energiatehokkuutta 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Myös liikenteen biopolttoaineille on asetettu 10 prosentin tavoite.

Todellisuudessa päästövähennystavoitteet tulevat pian koventumaan. Komissio on lähtenyt 20 prosentin päästövähennysvelvoitteesta, vaikka EU on sitoutunut 30 prosentin vähennyksiin, kun kansainvälinen ilmastosopu löytyy. Käytännössä tämä sopu löytyi jo Balin ilmastokokouksessa viime joulukuussa, jolloin teollisuusmaat sopivat 25-40 prosentin päästövähennyksistä vuoteen 2020 mennessä. Tämä on vähimmäispäästömäärä, joka teollisuusmaiden on tehtävä, mikäli ilmaston lämpeneminen esiteolliseen aikaan verrattuna halutaan pitää alle katastrofaalisen kahden asteen.

Uusiutuvien osalta Suomi sai vastuujaossa helpon tavoitteen. Komission laskentakaavalla Suomen osuudeksi olisi tullut noin 42 prosenttia. Nyt esitys oli kuitenkin vain 38 prosenttia uusiutuvia vuoteen 2020 mennessä. Suomea kevyempiä uusiutuvan energian lisäystavoitteita saivat vain Itä-Euroopan uudet jäsenmaat ja Ruotsi, jonka osuus nousee näin peräti 49 prosenttiin.

Suomen uusiutuvien nykyinen korkeahko (28,5%) osuus perustuu metsäteollisuuden jäteliemien ja -puun käyttöön. Ilman metsäteollisuutta uusiutuvien osuus olisi Suomessa alle 10 %, ja siitäkin huomattava osa muodostuu vanhasta vesivoimasta. Toistaiseksi Suomi ei ole siis tehnyt yhtään mitään uusiutuvien edistämiseksi. Potentiaalia olisi kuitenkin valtavasti.

Suomen helpoista tavoitteista huolimatta komission paketin julkistamisen jälkeen alkoi elinkeinoelämän kitkerä narina. Teknologiateollisuuden ja Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan komission paketti on Suomelle ”kohtuuton” ja ”mahdoton”, jossa ”ilmastopolitiikkaa tehdään hurjilla kustannuksilla”. Todellako?

Komission laskelmien mukaan ilmasto- ja energiapaketin kustannukset tulevat olemaan Suomelle noin 0,5 prosenttia bruttokansantuotteesta vuoteen 2020 mennessä. Esimerkiksi vuonna 2006 Suomen arvioitu talouskasvu oli noin 5 prosenttia. Mikäli mitään toimenpiteitä ei tehdä, Sternin raportti arvioi ilmastonmuutoksen kustannusten olevan luokkaa 5-20 prosenttia globaalista bruttokansantuotteesta. Tältä pohjalta ajateltuna voisikin kuvitella elinkeinoelämän huutavan, että komission esittämät päästävähennystavoitteet ovat liian maltillisia.

Suomen luonnonsuojeluliiton joukkue voitti norppa-kuutti -teoksellaan ilmastotempauspäivän lumiveistoskilpailun. Muiden joukkueiden teokset olivat myös paljon puhuvia: Kansanedustajien veistoksessa lumiukko oli kiivennyt vedenpaisumusta puuhun turvaan, Helsingin kaupungin joukkueen veistos esitti maassa makaavaa kuollutta lumiukkoa, ja näyttelijät olivat rakentaneet polvistuneen Jussi-patsaan. Opiskelijoiden veistos puolestaan esitti sulavalle jäälautalle pelastautunutta jääkarhua. Olisi ollut mielenkiintoista nähdä elinkeinoelämän lumiveistos. Olisiko se esittänyt kouristuksen omaisesti savupiippua halaavaa, ja sen ympärille sulavaa, lumiolentoa?

Leo Stranius
Suomen luonnonsuojeluliiton energia- ja ilmastovaliokunnan puheenjohtaja

Syksyllä luvassa muutamia kirjastovierailuja. Ensimmäinen niistä Kallion kirjastossa Helsingissä. Lämpimästi tervetuloa kuulemaan ti 20.10. klo 17-18 miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi! 

1,5 astetta parempi arki - miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi

Tietokirjailija ja toimitusjohtaja Leo Stranius kertoo kirjatapahtumassa kirjastaan ”1,5 astetta parempi arki – miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi” (Gummerus 2025). 

Miksi päästöjen ja kulutuksen vähentäminen auttaa meitä valitsemaan viisaammin ja voimaan paremmin? 

Miksi tiivis asuminen, kohtuullinen kuluttaminen, kasvispainotteinen ruokavalio ja muut ilmastoystävälliset valinnat eivät merkitse raskasta tai kurjaa elämää, vaan tekevät hyvää meille itsellemme?

Tervetuloa kuuntelemaan aiheista lisää!
Viiankiaapa 💚🌍

Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä. 

Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena. 

Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima. 

Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita. 

Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus? 

Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.

Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä

”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Seuraa minua Instagramissa