Joulukuun 2022 kirjat ja kirjasuositukset

Joulukuussa 2022 kuuntelin tai luin yhteensä 37 kirjaa.

Kuluneen vuoden aikana luettuja tai kuunneltuja kirjoja kertyi yhteensä 378 kpl. Vuoden 2020 alusta lähtien olen lukenut tai kuunnellut yhteensä 1123 kirjaa.

Tässä nostot joulukuun kirjoista:

Paras luontokirja: Juha Kauppinen: Monimuotoisuus – Lyhyt oppimäärä
Paras nuortenkirja: Miia Malmi: Leijonatarinoita erityisille lapsille
Paras selfhelp-kirja: Helen Thomson: Fiksaa elämäsi
Paras romaani: Laurent Gounelle: Sinä päivänä opin elämään
Paras tietokirja: Marcus Roselund: Pieni suuri elämä

Alla näistä ja kaikista muista kuukauden aikana kuuntelemista/lukemista kirjoista pieni tiivistelmä ja omat lyhyet havainnot tai mieleen jääneet asiat.

Tammikuussa 2023 on aika pitää taukoa. Ajattelin kokeilla olla kuuntelematta tai lukematta ainuttakaan kirjaa.

Lisäksi voit katsoa:

Brene Brown: Haavoittuvuuden voima

Mitä eroa on syyllisyydellä ja häpeällä? Syyllisyyden tunne aiheuttaa muutosta, höpeä ei. Syyllisyys on kognitiivista dissonanssia. Häpeä taas aiheuttaa vetäytymistä ja piilottelua eikä ole muutoksen voima.

Usein ne alueet tai aiheet, joilla arvostelemme muita ovat itsellemme herkkiä ja koemme niissä häpeää, kun kiinnitämme siihen niin paljon huomiota.

Varsinkin haavoittuvuuden hetkillä kannattaa harjoittaa kiitollisuutta. Erityisesti traumojen yhteydessä kannattaa kiinnittää huomiota poikkeuksellisten hetkien sijaan niihin tavallisiin hetkiin. Niistä kannattaa olla kiitollinen. Kun löytää iloa pienistä asioista, pääsee traumojen yli.

Siellä missä on perfektionismia, on myös häpeää. Perfektionismi on addiktoivaa ja vaarallista, koska se antaa ymmärtää, että olisi olemassa joku tapa tehdä asia siten, että se olisi arvostelun tuolla puolen.

Elämässä kannattaa pyrkiä saamaan enemmän aikaan kuin arvostella. Täydellisyys on pelottavaa ja haavoittuvuus inhimillisen kaunista. Autenttisuus ja haavoittuvuus on myös rajojen asettamisesta. Myönteisen ein sanomista.

Kirja koostuu kuudesta Brene Brownin luennosta.

Lukija: Elisa Makkonen

Venla Pystynen: En voi lakata ajattelemasta kuolemaa

Romaani isän itsemurhasta. Siitä, miten kuolema varjostaa elämää. Katkeransuloisesti yli sukupolvien.

Pystynen kuvaa napakasti lapsuutta, vanhemmuutta ja ihmissuhteita. Kaikkea oman isän itsemurhan kautta.

Kirjailijan omiin kokemuksiin perustuva kirja siitä, millaisia ajatuksia isän itsemurha voi aiheuttaa

Lukija: Karoliina Niskanen

Eveliina Talvitie: Kunniaton mutta vapaa

Kuvaus afgaanitaustaisen pakolaisen elämästä Irakissa ja Suomessa. Miten erilaisessa todellisuudessa ihmiset elävät. Kun turvapaikka Suomessa johtaakin ojasta allikkoon.

Millaista on elämä, jota ei aina jaksa elää. Elämä, jossa pakotetaan pakkoavioliittoon ja joutuu vaikeuksiin kotona. Kunniaväkivallan uhriksi, jos ei suostu uskonnon asettamiin sääntöihin. Arki Suomessa, jossa joutuu yhä kohtaamaan rasismia.

Hämmentävää on, että tämä kaikki on tapahtunut ja tapahtuu edelleen monille nykyaikana.

Lukija: Laura Malmivaara

Sven Rollenhagen: Scroll Zombies

Tiivis ja tärkeä muistutus sosiaalisen median vaikutuksesta elämään, arkeen ja hyvinvointiin. Asioita, jotka tiedämme, mutta usein unohdamme.

Sosiaalinen media heikentää kykyämme keskittyä ja tehdä haluamiamme asioita. Se ahdistaa ja masentaa, vähentää liikkumista ja heikentää nukkumista sekä aiheittaa voimakasta riippuvuutta ja näin monia terveysongelmia.

Aivan kuin päihteet. Paljon se antaa. Paljon se ottaa. Kohtuus palkitaan ja absolutismi voi paikoin olla paikallaan.

Kannattaa seurata omaa sosiaalisen median käyttöä, pitää taukoja, määritellä somevapaita alueita kotiinsa (kuten makuuhuone), tavata ihmisiä myös fyysisesti, viettää aikaa ulkona ja lähiluonnossa sekä harrastaa liikuntaa.

Lukija: John Sackville

Jeva Skaletska: Ette tiedä mitä sota on

Harkovassa asuvan 12-vuotiaan lapsen päiväkirjamerkintöjä Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan.

En tiedä mitä sota on, mutta tuntuu pahalta, että tämä kaikki on totta tässä ja nyt, tänä vuonna. Kun joutuu tarrautunaan jokaiseen hetkeen, jotta saisi elää. Kun kuolema kylvää pommeja.

Sodan keskeltä löytyy kuitenkin myös arjen iloja, auttamista ja ystäviä.

Kääntäjä: Maria Lyytinen
Lukija: Usva Kärnä

Jason Fried & David Heinemeier: It Doesn’t Have to Be Crazy at Work

Puheenvuoro rauhallisen työelämän puolesta. On aika lopettaa suorittaminen ja keskittyä nukkumiseen, ravintoon, liikuntaan ja läheisiin ihmissuhteisiin.

Sen sijaan, että hommia tehdään hinnalla millä hyvänsä, kannattaa kysyä mitä jonkun tekeminen vaatii?

Yksi konkreettinen vinkki jäi myös mieleen. Projekteissa optimaalinen koko on kolme henkilöä.

Lukija: Eileen Stevens

Clifford Page: How to Influence People Without Them Knowing

Vaikutamme ihmisiin halusimme tai emme. Vaikutamme johtajina, päättäjinä, vanhempina tai kollegoina ja ystävinä. Yritykset, poliitikot sekä markkinointi- ja myyntihenkilöt ja ihmiset ympärillämme pyrkivät vaikutttamaan meihin jatkuvasti. Elämme maailmassa, jossa olemme joko itse vaikuttajia tai vaikuttamisen kohteita.

Kirja auttaa tunnistamaan erilaisia klassisia vaikuttamisen paikkoja. Ja muistuttaa, miten tärkeää tätä vaikutusvaltaa on käyttää hyvin ja oikein.

Kuuntelu, tunnustuksen antaminen ja ylipäätään toisen huomioiminen ja auttaminen lisäävät vaikutusvaltaa. Kanssakäymisessä kehonkieli vaikuttaa enemmän kuin sanat.

Hyvää vaikuttamista on myös pyytää ihmisiltä pieniä palveluksia. Ihmiset haluavat yleensä auttaa. Näin saa luotua luottamusta ja suhteita. Toinen vaihtoehto on pyytää aluksi jotain todella suurta ja kun siihen saa kieltävän vastauksen, voi nopeasti alentaa tarjousta. Tämä voi toimia esimerkiksi hinnoittelussa.

Aina voi käyttää myös käänteistä psykologiaa. Lapselle voi sanoa, että hän on liian nuori vielä itse siivoamaan huoneensa ja todeta, että tulee tekemään sen tunnin kuluttua. Saattaa käydä niin, että tunnin kuluessa lapsi on siivonnut huoneen itse. Ajattelin kokeilla tätä omiin lapsiini.

Lukijat: Pia Nebrada & Jeremy Reese

Outi Nyytäjä: Menestys ja moraali

Virkistävä ja kriittinen puheenvuoro klassista menestyspakkoa ja onnellisuuden tavoittelua vastaan. Vasemmistolaista yhteiskuntakritiikkiä, jossa ratkaisut on osa oikeiston suunnitelmaa pakottaa meidät kaikki toksiseen positiivisuuteen.

Sain kirjan isältäni lahjaksi, joten pakkohan se oli lukea. Sinällään on virkistävää lukea nokkelaa yhteiskuntakritiikkiä vaikka siitä välittyy lähinnä ahdistunut maailmankuva.

Itse kun ajattelen, että menestys ei suinkaan ole sitä, että saa mitä haluaa vaan pikemminkin sitä, että haluaa sitä, mitä saa eli kiitollisuutta kaikesta. Tähän taas liittyy olennaisesti se, että näkee enemmän ratkaisuja kuin ongelmia.

Positiivarit: Ystävämme aika

Laki ei rankaise niitä, jotka varastavat sinulta kaikkein arvokkainta eli aikaa.

Sain isältäni syntymäpäivälahjaksi ehkä ironisesti Positiivareiden julkaiseman kirjan Ystävämme aika – Ajanhallinnan ABC. Parikymmentävuotta vanhassa teoksessa on paljon arjen viisautta. Seurasin itsekin aikanaan vuosituhannen vaihteessa positiivareiden uutiskirjettä ja ammensin siitä näkökulmia työelämään tietoliikennealalla. Nyt lukiessani kirjaa huomaan, että monet siellä olleista yksittäisistä ajatuksista ovat kantautuneet omaan elämääni.

Jos tehtävä ei ole kiireinen tai tärkeä – älä tee sitä. Jos tehtävä on kiireinen, mutta ei tärkeä – delegoi se. Jos tehtävä ei ole kiireinen, mutta on tärkeä – aikatauluta se. Jos tehtävä on kiireinen ja tärkeä – tee se nyt. Hyvin suunniteltu ei ole puoliksi tehty. Puolet on tehty, kun on aloitettu.

Ajan myötä minulla on käytössä arvokkain mahdollinen perustulo. Päiväpalkkani on 24 tuntia. Parasta tulevaisuudessa onkin, että se saapuu aina hetki ja päivä kerrallaan.

Kirjan lopussa on sopivasti luku, jossa ihmisiltä on kysytty mitä he tekisivät, jos elinaikaa olisi jäljellä kuukausi. Yksi vastaus sopii itsellenikin erinomaisen hyvin. Jos olisi kuukausi elinaikaa, kannattaisi olla kuin ennenkin. Asiat kun kannattaa toteuttaa jo silloin kun ei vielä tiedä, kuinka paljon elinaikaa on jäljellä. Tämän lisäksi ihmiset tekisivät kuolinsiivouksen ja lähtisivät matkustelemaan sekä olisivat läheistensä kanssa. Jotkut jäisivät välittömästi töistä pois ja kirjoittaisivat tai järjestäisivät juhlat. Olennainen havainto tässä on se, että nämä ovat usein asioita, joita melkein jokainen voi tehdä jo nyt riippumatta siitä onko elinaikaa jäljellä kuukausi, vuosi tai vuosikymmeniä.

Woo-kyoung Ahn: Thinking 101

Yalen psykologian professorin hyvä kirja ajattelusta ja hyvinvoinnista, jossa käydään läpi hienosti ajattelun vääristymiä.

Esimerkiksi ihmiset, jotka ovat tehneet geenitestin ja saaneet sitä kautta tulokseksi jonkin perinnöllisen sairauden todennäköisyyden, sairastuvat siihen todennäköisemmin kuin he, joilla on kyllä sama geeniperimä, mutta eivät tiedä siitä. Tämä on yksi esimerkki vahvistusharhasta.

Yksi ajattelun harha on se, että yksittäisestä esimerkistä vedetään yleisempiä johtopäätöksiä. Esimerkit ovat esimerkkejä eivätkä välttämättä sen enempää.

Hyvinvoinnin osalta olennaista ei ole uusi parempi työpaikka, kovempi palkka tai ylipäätään olosuhteiden muutos. Olennaista on näkökulman ja ajattelun muutos sekä kiitollinen asenne. Lisäksi meidän on vaikeaa tarkastella asioita pitkäjänteisesti oli kyse sitten vaahtokarkkitestistä, rahan saamisesta tai ilmastokriisistä.

Kirjaa suositellaan Daniel Kahnemanin Thinking, Fast and Slow -kirjan jatkoksi ja sitä se kyllä onkin.

Lukija: Lessa Lamb

Julia Korkman: Muistin varassa

Huikea kirja siitä, miten vajavaista muistimme on. Saatamme muistaa asioita aivan väärin, pitää kuvittelemiamme asioita totena tai meitä on painostettu esimerkiksi kuulusteluissa muistamaan ja pitämään joitain asiaa totena vaikka se ei pitäisi todellisuudessa paikkansa.

Oikeuspsykologi Korkman keskittyy kirjassaan erityisesti kuulusteluiden ja oikeusprosessien yhteydessä tapahtuvaan muistamiseen. Ratkaisevan tärkeää on, miten esimerkiksi todistajia haastatellaan tai kuulustellaan. Kysymyksenasettelulla kun on aivan ratkaiseva vaikutus siihen, miten ihmiset muistavat tai jättävät muistamatta asioita.

Kaikkein hurjimpia ovat esimerkiksi kuvaukset päiväkoti-ikäisten lasten kuulusteluista, jossa kuulusteluissa sadat lapset väittävät kokeneensa seksuaalista häirintää vaikka näin ei olisi todellisuudessa tapahtunut.

Yleensä muistamme aiemmista kokeuksistamme vain pieniä pirstaleita. Muistikuvat koostuvat omista ennako-odotuksista ja siitä, miten olemme tulkinneet tapahtuma-hetkellä asioita. Muistiimme vaikuttaa myös se, miten tulkitsemme muistamaamme myöhemmin. Fakta ja fiktio menevät yleensä iloisesti sekaisin.

Lukija: Julia Korkman

Jenni Janakka: Röyhkeyskoulu

Kirja siitä miten voit olla enemmän oman elämäsi ohjaksissa kuin kyydissä.

Röyhkeyskoulu on erityisesti kirja naisoletetuille, jotka turhaan vähättelät itseään. Neuvoista löytyy ammennettavaa kuitenkin kenelle tahansa.

Janakan Röyhkeyskoulussa on kahdeksan keskeistä vinkkiä. Nämä ovat:

-Tunne itsesi
-Tiedä mitä osaat ja tiedä, että opit
-Opi puhumaan
-Valitse taistelusi
-Ymmärrä keskeneräisyytesi
-Ota paikka
-Arvosta erilaisuutta
-Naisissa ei ole vikaa

Lisäksi on syytä korostaa empatian merkitystä.

Yksi tärkeä näkökulma jäi kirjasta mieleen. Ihmisiä, jotka puhuvat tai esiintyvät miljoonille tai miljardeille ihmisille, jännittää todennäköisesti yhtä paljon kuin itseäni, kun puhun 50 henkilölle. Kyse on sopeutumisesta tilanteeseen. Sama toimii toisinpäin. Jonkun hyvin kalliilla tai hienoissa puitteissa kokema onni ei ole sen kummempaa kuin sinunkaan kokema onni.

Lukija: Jenni Janakka

Marcus Rosenlund: Pieni suuri elämä

Lopulta me kaikki päädymme mikrobien buffet-pöytään.

Hieno tietokirja elämän kehittymisestä maapallolla ja pienistä elämänmuodoista. Niiden merkityksestä kaikelle elämälle ja planeetalle.

Kaikki maailman Sars-cov-2-virukset mahtuisivat yhteen juomatölkkiin ja kaikki madot painavat yhteensä yli 20 kertaa kaikkien ihmisten massan verran.

Vaikka ihmistä voi pitää monella mittarilla varsin menestyneenä lajina, on lajilla omat heikkoutensa liittyen sopeutumiseen, nopeuteen ja voimaan. Jos pitää hakea todellista selviytyjää, nimeää Rosenlund ylivoimaiseksi lajiksi karhukaisen. Onhan niitä päätynyt jopa kuuhun ja niitä on lähes mahdotonta saada hengiltä, oli kyse sitten äärimmäisestä kuumuudesta tai kylmyydestä. Karhukainen selviää myös missä tahansa olosuhteissa ilman ravintoa pitkiä aikoja.

Karhukaiset osaavat myös korjata dna:ta reaaliajassa ja he pystyvät vajoamaan äärimmäiseen lepotilaan. Joidenkin mukaan karhukainen on peräisin avaruudesta maapallon ulkopuolelta, koska heillä on niin poikkeavat selviytymiskeinot. Karhukaiset ovat selviytyneet jo viidestä sukupuuttoaallosta.

Kääntäjä: Ulla Lempinen
Lukija: Aku Laitinen

Pauli Aalto-Setälä: Sovittelija

Konfliktit työpaikoilla aiheuttavat hyvinvoinnin laskua ja kustannuksia.

Sovittelu voi alkaa, kun toinen osapuoli pystyy kuvaamaan vastapuolen vaatimukset tai näkemykset.

Setälä käy kirjassaan läpi esimerkiksi Ahtisaaren ja Haaviston sekä monien muiden neuvottelijoiden ajatuksia konfliktien ratkaisussa.

Jokaista osapuolta kannattaa kunnioittaa. Myös sotarikollisia. Arvovaltakysymyksistä kannattaa siirtyä neuvottelemaan käytännön asioiden ratkaisuja Kuuntelu ja empatia sekä toisen näkökulman ymmärtäminen auttavat.

Neuvottelun tärkeimmät vaiheet ovat Aalto-Setälän mukaan valmistautuminen, kohtaaminen, lopputuloksen arviointi ja siitä oppiminen neuvottelun jälkeen.

Lukija: Pauli Aalto-Setälä

Risto E.J. Penttilä & Jyrki Karvinen: Pitkä tie Natoon

Pitkän linjan natokannattajien kirja Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.

Penttilän ja Karvisen mukaan Suomen olisi ollut mahdollista käynnistää liittyminen Natoon jo silloin kun Baltian maat liittyivät mukaan. Seuraavat mahdollisuudet olisivat olleet Georgian sota tai kun Venäjä valloitti Krimin niemimaan.

Kirjoittajien mukaan Suomi olisi voinut liittyä Natoon jo paljon aiemmin ja kansa olisi sen hyväksynyt, jos johtavat poliitikot olisivat sitä ajaneet. Naton sijaan EU tai milloin mikäkin vei poliittisen huomion ja pääoman, kun Suomen ulkopolitiikan painopiste vaihtui Moskovasta Brysseliin.

Kiinnostava katsaus lähihistoriaan nuorsuomalaisesta ja oikeustolaisesta näkökulmasta. Jälkiviisastelu on aina parasta. Ja myös helpointa.

Lukija: Panu Vauhkonen

Tom Mustill: Kuinka puhua valasta

Hieno kirja valaiden ja sitä kautta hiukan muidenkin eläinten kyvystä suoriutua uskomattomista asioista.

Tarina lähtee liikkeelle siitä, miten ryhävalas hyppää melkein kirjoittajan kanootin päälle. Valas nousee ilmaan, mutta väistää kuitenkin suoran osuman viime hetkessä. Tapauksesta löytyy myös YouTube-video. Tätä kautta perehdytään valaiden historiaan ja valaiden kykyyn kommunikoida.

Kirja osoittaa, miten suhteemme eläimiin kaipaa uudelleen määrittelyä. Massasukupuuton myötä katoaa elämän monimuotoisuuden ohella myös ainutlaatuisia tapoja aistia ja käsitellä maailmaa. Maksamme suunnattoman hinnan siitä, että pidämme itseämme niin poikkeuksellisina.

Huomaammeko valaiden arvon vasta sitten kun olemme jo menettäneet ne?

Kääntäjä: Teija Hartikainen
Lukija: Markus Niemi

Yuval Noah Harari: Pysäyttämätön ihminen

Kirja ihmiskunnan historiasta nuorille. Kuuntelimme tämän 11-vuotiaan lapsen kanssa muutamana iltana.

Kirja sopi hyvin juuri viidesluokkalaisen historian tunneilla käsiteltyihin ihmisen historiaa koskeviin aiheisiin.

Tämä oli vasta ensimmäinen osa. Innolla odotan tulevia.

Kääntäjä: Seppo Raudaskoski
Lukija: Simo Häkli

Richard Firth-Godbehere: Tunteiden maailman historia

Kirja ihmiskunnan tunteiden kehityksestä aina antiikin Ateenasta eli Platonista ja Aristoteleesta nykypäivään.

Tunteet ovat vaikuttaneet maailmaan siinä missä luonnonmullistukset, teknologinen kehitys ja erilaiset poliittiset päätökset.

Haluamme usein korostaa tietoon, tieteeseen ja rationaalisuuteen perustuvaa päätöksentekoa vaikka historia osoittaa, että usein kaikkein merkittävimpiä päätöksiä tehdään tunteella. Tästä syystä on hyvä ymmärtää tunteita, niiden taustalla vaikuttavia mekanismeja sekä tunteiden historiaa.

Rakkauden ja vihan tunteet ovat maailmaa ohjaavia voimia.

Kääntäjät Veli-Pekka Ketola & Tapani Kilpeläinen
Lukija: Aku Laitinen

William Golding: Kärpästen herra

Kärpästen herra on klassikkoteos vuodelta 1954, johon viitataan monessa eri yhteydessä ja monessa eri kirjassa.

Kyseessä on kuvitteellinen tarina lasten haaksirikkoutunisesta autiolle saarelle. Selviytyminen vaatii työnjakoa ja järjestäytymistä, joka muuttuu lopulta veriseksi kilpailuksi. Valta turmelee ja lopulta lapset muuttuvat villi-ihmisiksi.

Kirjaa on pidetty esimerkkinä ihmisluonnon pahuudesta. Rutger Bregman osoittaa kuitenkin kirjassaan Hyvän historia, että vastaavassa oikeassa tilanteessa lapset kykenevät hienoon yhteistyöhön kilpailun ja taistelun sijaan.

Kääntäjä: Juhani Perkki
Lukija: Mikko Kauppila

Hannu-Pekka Björkman: Metsä ei kuule neuvojani

Metsä ei kuule ihmisen neuvoja. Meidän on kuultava metsän neuvoja. Hienoja pohdintoja luontosuhteestamme.

Kirjoitukset on aiemmin julkaistu Eeva-lehdessä.

Lukija: Hannu-Pekka Björkman

Juha Kauppinen: Monimuotoisuus – Lyhyt oppimäärä

Hieno ja puhutteleva kirja luontokadosta. Tiivis teos perustuu Kauppisen eri puollilla Suomea pitämiin esityksiin luonnon monimuotoisuudesta.

Mihin monimuotoisuutta tarvitaan? Kauppisen mukaan tämä on röyhkeä kysymys. Sitä se todella on. Ja Kauppinen vastaa. Monimuotoisuutta tarvitaan ylläpitämään elämää.

Lajeja on arviolta yhdeksän miljoonaa ja niistä tunnetaan vain pari miljoonaa. Monimuotoisuus ei ole kuitenkaan vain lajien määrää tai niiden hyvinvointia. Monimuotoisuus on lajien välinen verkko ja verkosto.

Tieto luonnosta voi olla myös pakokauhua. Kun ymmärtää, miten huonosti menee ja mihin sukupuuttoaalto on johtamassa. Välttämättömyys toimia luonnon puolesta taas on etuoikeus. Monimuotoisuus on elämän syvin ominaisuus. Emme varmasti tule katumaan, jos annamme luonnolle itseisarvonsa.

Lukija: Juha Kauppinen

Laurent Gounelle: Sinä päivänä opin elämään

Hieno kirja onnellisuudesta. Roomani hyvän arjen ja elämän merkityksen tunnistamisesta.

Kirjassa Jonathanin elämä mullistuu, kun hän saa tietää kuolevansa. Hetkeksi romaani jää hauskaan välitilaan, kun kirjan henkilö ei tiedä milloin tämä dramaattinen asia tapahtuu. Minua naurattaa, kun mietin, että monet elävät kuin aikaa olisi rajattomasti ja jos joku kertoo, että näin ei ole, on se jo itsessään järkytys.

Tarkemmin ottaen Jonathan saa kuitenkin selville, että hänen olisi jo pitänyt kuolla ja aivan viimeistään hän kuolee vuoden loppuun mennessä. Tämä saa hänet tarkastemaan elämää, arkea ja omaa onneaan uudessa valossa. Ehkä juuri siten, kuin meidän kaikkien pitäisi omaa elämäämme tarkastella.

Onko elämä pelkkää raatamista ja lyhytaikaisten hedonisten nautintojen tavoittelua?

”Hänen olisi mahdotonta palata entiseen kuvioon menetettyään kaikki nuo vuodet. Tajuttuaan vasta hiljattain sen mikä nyt näytti selviöltä. Hyvinvointi syntyy hyvinvoinnista. Voida hyvin. Siinä oli kaiken ydin. Tuntea itsensä. Olla oma itsensä joka hetki ja kieltäytyä olemasta jotakin muuta. Harmi rahan kannalta, mutta raha ei muutenkaan enää motivoinut hänen tekemisiään, kuten ei varmaan kenenkään, joka on nähnyt välähdykseltä elämänsä päättyvän. Vain faaraot vievät rikkaudet mukanaan tuonpuoleiseen. Me tavalliset kuolevaiset käsitämme lopun lähestyessä, että se mikä elinaikana vei suuren osan huomiostamme onkin yhtäkkiä täysin turhaa. Siitä ei ole mitään apua. Se ei tarjoa mitään turvaa.”

Rinnalla kulkee tarina salakuvaajasta, joka haluaa osoittaa ihmisten tyhmyyden ja tulee todistaneeksi heidän hyväntahtoisuuden sekä tennispelaajasta, joka löytää voiton sijaan totuuden.

Kuoleman tiedostaminen auttaa vapautumaan haavekuvista. Huomaamme miten arvokasta elämämme on. Kaikki se, joka aiemmin vei huomion, muuttuu toissijaiseksi. Annamme itsellenme luvan olla omia itseämme.

”Hyvin eläminen on sitä, että valmistautuu kuolemaan niin, ettei tarvitse haikailla mitään.”

Kun joku harmittaa, voi kysyä itseltään: ajatteletko asiaa vielä kahdenkymmenenvuoden päästä? Jos et, kannattaa unohtaa harmitus ehkä samantien.

Kääntäjä: Lotta Toivanen
Lukija: Simo Häkli

Iida Rauma: Hävitys

Vuoden 2022 Finlandia-palkinnon voittaja. Kiinnostavaa ja intensiivistä aikalaiskuvausta Turusta ja koulukiusaamisesta, lapsuudesta ja maailman tilanteesta. Herättää kysymään, miksi aikuiset eivät puutu.

Lukija: Karoliina Niskanen

Helen Thomson: Fiksaa elämäsi

Tieteellinen lähestymistapa hyvinvointiin. Paljon tuttuja esimerkkejä ja keinoja, mutta sitäkin parempia. Olennaisia tekijöitä hyvinvoinnin vahvistamiseen ovat stressin sietokyky, hyväksyvän tietoisen läsnäolon vahvistaminen, elinympäristö ja ruokavalio.

Milloin olet onnellisimmillasi? Ihmiset ovat usein onnellisimmillaan, kun ovat läsnä kulloisessakin hetkessä verrattuna siihen, että haaveilisivat esimerkiksi tulevaisuudesta.

Ajatellaan myös, että sokeriherkun tai alkoholiannoksen nauttiminen lisää hetkellistä onnellisuutta. Thomson kuitenkin väittää, että ne ihmiset jotka nauttivat terveellisiä välipaloja, esimerkiksi hedelmiä, ovat juuri sillä hetkellä onnellisempia kuin ne jotka nauttivat epäterveellisiä välipaloja.

Positiivonen ajattelu, musiikki, kehon voima-asennot ja hymyily auttavat vahvistamaan itsevarmuutta ja hyvinvointia sekä sitä kautta suoriutumaan vaativista tehtävistä paremmin.

Jokainen alkoholiannos lyhentää elämää 15 minuuttia. Vastaavasti 20 minuuttia liikuntaa tuo 30 minuuttia elämää takaisin. Ravinnossa kannattaa kiinnittää huomiota proteiinin saantiin. Kun sitä saa tarpeeksi, ei tarvitse syödä muuta energiaa niin paljon. Ruutuajan rajoittaminen erityisesti ennen nukkumaanmenoa on fiksua.

Liikunnan ja unen merkitys sekä ravinto ja sosiaaliset suhteet. Tässä on ylivertainen hyvinvoinnin perusta.

Kääntäjä: Kirsimarja Tielinen
Lukija: Satu Paavola

Riitta Saarinen: Kurkikuiskaaja

Sympaattinen ja elämänmakuinen tarina pitkän linjan luonto- ja lintuihmisestä Jouko Alhaisesta. Kurkikuiskaajana tunnettu Alhainen on kunnostautunut myös lintutornien suunnittelijana ja rakentajana. Mahtava kirja lintujen elämästä.

Lukija: Lauri Kortelainen

Suvi Bowellan: Ihana herkkyys

Osa kokee äänet, hajut ja kosketuksen hyvin herkästi. Bowellan avaa kirjassaan hyvin erityisherkkien kokemusmaailmaa.

Kirja pohjautuu Bowellanin omiin kokemuksiin enemmän kuin tutkittuun tietoon ja näin argumentaatiota vaivaa paikoin aika voimakas vahvistusharha. Jos pääsee kuitenkin yli atraktion lain korostamisesta sekä siitä, että rukoilemalla voi saada valkoisen höyhenen merkiksi ylempää suotuisia autokauppoja varten, voi kirjasta ammentaa paljon erityisherkkien ihmisten parempaan huomioimiseen.

Lukija: Eva Lönnblad

Mia Malmi & Anja Reponen: Leijonatarinoita erityisille lapsille

Yhteensä 50 huikeaa sankaritarinaa erilaisista ja erityisistä ihmisistä eri ajassa.

Usein lapset eivät ole menestyneet elämässä erityisominaisuuksista, kuten ADHD:sta huolimatta vaan juuri sen ansiosta.

Erilaisuus on supervoima. Tämä kirja oli kiva kuunnella lapsen kanssa.

Lukija: Maija Lang

Marika Rosenborg: Te selviätte kyllä

Hyvän suhteen merkki ei ole se, etteikö siinä olisi ongelmia vaan se, että siinä halutaan pysyä ongelmista huolimatta. Tahto pysyä yhdessä on valinta.

Parisuhteen maailmanlopun neljä ratsastajaa ovat arvostelu, puolustelu, halveksunta ja linnoittautuminen.

Suhteen parantamisen avaimet keskustelussa ovat pehmeä aloitus, kääntyminen ja katsominen kumppania kohti, keskustelun korjaaminen keskustelun aikana ja vastaanottavaisuus toisen ajattelulle.

Ärsykkeen ja reaktion välissä on tila, jossa meillä on vapaus valita suhtautumisemme asioihin. Kosketus on ensimmäinen kielemme.

Lukija: Johanna Kokko

Tiina Pollari: Raha ja rakkaus

Tärkeä kirja taloudellisesta väkivallasta. Pelottavia tarinoita siitä, miten rahaa voi käyttää vallan ja väkivallan välineenä sekä omien ongelmien peittämisenä ihmissuhteissa.

Luottamus, läpinäkyvyys ja yhteistalous auttavat ennaltaehkäisemään mahdollisia ongelmia. Jos toinen vastaa kaikista taloudellisista päätöksistä, ajautui toinen haavoittuvaan tilanteeseen ja joutuu helposti alisteiseen asemaan suhteessa toiseen.

Lukija: Janna Räsänen

Riku Siivonen: Kaikki isäni tavarat

Intensiivinen sukupolviromaani isäsuhteesta ja omista ongelmista päihteiden ja ihmissuhteiden keskellä. Mukana ihastuttavaa viestintäkonsulttikritiikkiä. Hyvää pohdintaa eri sukupolvien tavarasuhteesta.

Kuuntelen kirjaa juoksulenkillä Turussa. Muistelen omaa puhettani Turun tuomiokirjan portailla tuhansille partiolaisille samaan aikaan, kun Siivonen kertaa oman isänsä partiotaustaa.

Partiolaiset muistavat Siivosen isän aivan eri valossa kuin mikä hänen oma katkeransuloinen kokemus on. Kirjaa on vaikea kuunnella fiktiona, koska niin todenmukaisen kuvan se maalaa.

Lukija: Panu Vauhkonen

Paavo Hellstedt & Juha Laaksonen: Orava

Orava on usein ensimmäinen villieläin, jonka lapsi luonnossa näkee. Suurin osa tunnistaa oravan, mutta kuinka moni oikeasti tuntee sen.

Historian saatossa orava on levittänyt tauteja ja sen nahalla on käyty kauppaa. Orava on Suomessa tarkoittanut aiemmin veronkannon mittayksikköä. Oravaa on myös metsästetty ravinnoksi.

Oravia on eri arvioiden mukaan 16-40 lajia. Eniten oravia uhkaa metsien hävittäminen ja liikenne sekä ilmastonmuutos.

Jos joskus näyttää, että orava on humalassa, voi olla, että se todella on. Orava saattaa nimittäin humaltua syömistään marjoista.

Lukija: Jukka Pitkänen

J. P. Pulkkinen: Täydellinen keksintö

Esseitä polkupyörästä ja pyöräilystä. Hienoa pohdintaa pyöräilyn yhteiskunnallisesta asemasta.

Kun pyörällä ajamisen taidon kerran oppii, ei sitä enää unohda. Kun kerran ymmärtää, miten käytännöllinen ja vapaa liikkumismuoto pyöräily on, on sitä vaikea lopettaa.

Lukija: J. P. Pulkkinen

Jarkko Tontti: Tarkoituksista ja keinoista

Puheenvuoro sananvapauden puolesta woke-aktivismia vastaan. Tontti ruotii kirjassaan poliittista keskustelua. Muistuttaa arvokkaalla tavalla siitä, että tarkoitus ei pyhitä keinoja.

Erityisen katkera Tontti on vihreille ja vasemmistoliitolle ydinvoiman ja Naton vastustamisesta. Toki punavihreän ideologian sekä ilmastohysterian ja ilmastofanaatikoiden ohella, kuten Tontti vihreitä ja vasemmistoa usein kirjassaan nimittelee, osansa saa myös perussuomalainen rasismi.

On virkistävää kuunnella napakkaa kritiikkiä vaikka vihreiden lyöminen Linkola-kortilla on vähän kulunutta ja väsyttävää. Ehkä mielenkiintoisempaa olisi ollut pohdiskella Linkolan luonnonsuojelutyön merkitystä Suomessa.

Lukija: Jarkko Tontti

Laurent Gounelle: Matka yli onnen esteiden

Mikä estää meitä tavoittelemasta sitä, mikä tekee meille hyvää, vahvistaa hyvinvointia ja lisää onnellisuutta?

Hausta selfhelp-romaani onnen tavoittelusta. Julian työskentelee opettajana, mutta on kyllästynyt elämäänsä. Hän lähtee Balille ja tapaa vanhaan viisaan, joka opastaa hänet yli onnen esteiden.

Kirja on täynnä tuttuja keinoja. Osin höttöisiä positiivisen psykologian tai toksisen positiivisuuden alueelta. Yksi jäi kuitenkin mieleeni. Kannattaa esittää paljon mahdottomia pyyntöjä, joihin odottaa saavansa kieltävän vastauksen.

Tarvitsemme haasteita, jotta voimme olla onnellisia. Ne parantavat keskittymiskykyä ja kannustavat tekemään parhaamme ja saamaan tekemisestä tyydytystä.

Mistä tietää, että tekeminen on oman hyvinvoinnin ja onnellisuuden kannalta sopusoinnussa? Tähän Gounellen viisas vahnus antaa kirkkaan vastauksen. ”Kuvitelkaa, että kuolette tänä iltana ja että olette tienneet sen jo viikon ajan. Mitä te säilyttäisitte kaikesta siitä mitä olette kuluneen viikon aikana tehnyt, jos olisitte tienneet kuolevanne?”

Kääntäjä: Lotta Toivanen
Lukija: Toni Kamula

Anni Saukkola: Lääkäri Anni

Raikas kirja lääkärin työstä ja näkemyksistä. Samalla hyvä oppitunti terveellisen elämän perusteisiin.

Terveyden viisi keskeistä pilaria ovat lisää liikuntaa ja terveellistä ruokaa, vähemmän tupakkaa ja alkoholia sekä enemmän unta.

Aina vaivat eivät ole fyysisiä. Vanhus saattaa tulla vastaanotolle siksi, että on yksinäinen. Joku taas on valmis vaikka amputoimaan raajansa, että voi jatkaa tupakointia.

Lukija: Elina Keinonen

Janne Viljamaa: Itsetunnon voima

Itsetunto rakentuu lapsuudessa suhteessa ympäröivään maailmaan. Viljamaa käy läpi perfektionismin ja huijarisyndrooman, varoittaa ympäröimällä itseään ankeuttajilla. Eväitä tarjotaan myös vanhemmille olla lempeä, mutta johdonmukainen ja selkeä päätöksissään. Helposti sanottu, mutta vaikeaa käytännössä.

Positiivinen näkökulma elämään toimii pessimismiä paremmin. Viljamaa viittaa tutkimukseen, jossa positiivisen elämäntavan omaksuneiden ihmisten riski menehtyä on kolmanneksen pienempi kuin vähemmän optimististen. Taustalla oli 70 000 naisten seuranta vuosina 2006-2012. Kun ihminen näkee tulevaisuutensa valoisana, hän pitää todennäköisemmin myös huolta itsestään ja terveydestään.

Arvot näkyvät kalenterista. Kannattaa suunnitella liikuntaa ja säännöllinen ruokailurytmi jokaiselle päivälle. Asiat kun eivät tapahdu ilman suunnittelua ja niille varattua aikaa. Ihmisellä on kyllä aikaa sille, minkä kokee tärkeäksi. Yhteiskunta palkitsee niitä, jotka tavoittelevat pitkitettyä tarpeentyydytystä eli omaavat itsekuria.

Älä riistä ihmiseltä toivoa, sillä se saattaa olla ainoa, mitä hänellä on.

Lukija: Oskari Katajisto

Heikki Oja: Einsteinin perintö

Vuoden viimeisessä kirjassa on aika siirtyä avaruudelliseen mittakaavaan.

Mielenkiintoinen katsaus Einsteinin teorioihin ja niiden sovelluksiin. Hyvää yleissivistystä suhteellisuusteoriaan ja fysiikkaan.

Hämmentävää, miten monessa teoriassa Einstein oli oikeassa yli sata vuotta sitten. Kirjassa käydään läpi noin 40 hänen esittämää teoriaa.

Lukija: Tuomas Nevanlinna

Joulukuun 2022 kirjat ja kirjasuositukset

Bluesky

Instagram

leostranius