Ajanhallinnan opas ”Tehokkuuden taika” avuksi uudenvuoden lupauksiin
Jos odotat enemmän viikonloppua kuin maanantaita, on syytä pysähtyä pohtimaan tilannetta ja lukea tämä kirja.
Vuodenvaihteessa ilmestyvä Leo Straniuksen Tehokkuuden taika kertoo miten itseään voi johtaa ja aikaansa hallita. Kirjassaan Stranius käy läpi viisi perusajatusta ajanhallinnasta sekä kuvaa rutiinien ja tapojen voimaa. Teos sisältää kolmen askeleen mallin asioiden hoitamiseen sekä vinkit aamuun, iltapäivään ja iltaan.
Kirja syntyi ajanhallintavalmennuksien pohjalta. Tehokkaana ajan hallitsijana tunnettu Stranius järjesti ensimmäisen valmennuksen ystäviensä pyynnöstä 2015 ja sen jälkeen kyselyjä alkoi tulla säännöllisesti eri tahoilta.
Teos sopii erityisen hyvin itsenäistä tieto- ja asiantuntijatyötä tekeville.
Leo Stranius on toimitusjohtaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Hänet tunnetaan ekologisen elämäntavan puolestapuhujana. Stranius on hallintotieteiden maisteri ja hän on opiskellut yksityisten ja julkisten yhteisöiden johtamista. Aiemmin Leo Straniukselta on julkaistu elämäkerta Ekoistin muistelmat (2019).
Arvostelukappaleet:
arvostelukappaleet@intokustannus.fi
Haastattelupyynnöt:
riikka.kamppi@intokustannus.fi, 040 572 9733
Ei malta olla taas kauhistelematta. Voi pyhä numeroitu tehokkuus …kaikessa…! Jokaisen elämäänkin pitäisi tämän teoksen avulla tuoda tehokkuutta , jotta voitaisiin ” elää enemmän ” ! Näin ihmisiä kannustetaan ” jäykän teknokraattisesti ” hallitsemaan aikaansa ” eläen muutaman kaavoihin kangistavan ” mallin ” mukaan tiettyjen rutiinien raameissa .. aamulla, iltapäivällä ja illalla ( entä yöllä ? ). Mallien ja kaavojen mukaan eläminen ei tarkoita elää enemmän, vaan päinvastoin elää entistäkin vähemmän. Eipä tunnu oikein kehittävältä elämäntavalta. Kuka ajattelun ja toimimisen vapautta rakastava tyytyy tällaiseen asioiden hoitamisen mallittamiseen ? Ei varmaankaan kukaan kriittisen ajattelutavan omaava asiantuntijatyötä tekevä henkilö tai tutkija.
Kumma kyllä Euroopan amerikkalaistuneimmassa maassa , ” maailman onnellisimpien ihmisten hyvinvointivaltiossa ” Suomessa ollaan nykyään kovasti kaikenlaisen ajankäytön ja elämän ( ja jopa kuoleman ) hallinnan opastuksen tarpeessa. Tästä opastuksesta on keinotekoisesti kehitetty tuottava bisnes. Mistä tämä kyvyttömyys ohjata itseään ja hallita aikaansa johtuu ? Tästä yhteiskunnallisesta ongelmasta olisi hyvä kirjoittaa aihetta syvällisesti tutkiva teos. Sellaisia on kylläkin jo kirjoitettu ainakin ongelman osittaisalueista.
Leolla on kovin pinnallinen käsitys todella ekologisesta käytännön elämäntavasta. Leo on usein hyvin ristiriitainen kirjoituksissaan. Esimerkiksi hän on yhtäällä blogissaan puhunut aiemmin tehokkuuden vaatimuksen haitoista, ja nyt toisaalla suitsuttaa ” tehokkuuden taikaa ” kaikkeen elämiseen ja olemiseen.
PS.
Vielä muutama huomio :
Vähänkin itsenäistä, kriittistä ja luovaa omintakeista ajattelutapaa tarvitseva tiedonvälittäjä ( esim. toimittaja, tietokirjailija, ympäristöasiantuntija , yhteiskuntatutkija jne.) ei tarvitse tällaista rajoittavaa rutiineihin, tapoihin, kaavoihin ja malleihin kangistavaa ja ” tehokkuuden taikaa ” korostavaa ajan/elämänhallintaopasta.
Kirjoittamalla tämän tyylisiä jähmettäviä elämänhallintaohjeita Leo Stranius menettää ekologisen omistautumisensa uskottavuutta saattaen sen kyseenalaiseksi.
Mistä tämä etenkin nuorien sukupolvien avuttomuus johtuu, siinäpä kysymys.
Yhtäältä tämä juontuu siitä, että nykyisin , yritysmaailman vaatimuksia mukaillen, Suomen koko koulutusorganisaatio ohjaa ihmistä pienestä pitäen olemaan ” tehokas ”, kilpailemaan ja ” menestymään ”. Se ei opeta tarpeeksi käytännön elämäntaitoja, eikä etenkään ekologisen elämän ymmärtämistä ja tuntemista.
Niinpä nyt onkin yhä suureneva joukko tästä kovavauhtisesta kyydistä putoavia. Sitten tätä ihmisten oppimis- ja sopeutumisvajetta yritetään korjailla jos minkälaisilla …edelleenkin yritysmaailman ideologiasta pursuvien individualististen ” elämänhallintaoppaiden ” avulla.
Kuitenkin kun ihmiset eivät ole täysin muokattavissa tiettyjen reaaliteeteista irrallaan olevien ja vain teoriassa toimivien mallien mukaan, niin tämä menetelmän tehokkuusaste taitaa jäädä nollan paikkeille.
Käytännön elämisen opettaminen ei kuulu yritysjohtajien tehtäviin, vaikka heillä onkin nyt kova hinku olla olevinaan ” yhteiskunnallisia vaikuttajia ” tuputtamalla yritysmaailman lainalaisuuksia elämisen malliksi jokaiselle. Elämisen taitojen ja mahdollisuuksien saamisesta ja opettamisesta vastaa ensisijaisesti pienestä pitäen kotiväki , koulutussysteemi varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin sekä kansalaisyhteiskunta erilaisien järjestöjen välityksellä. Tähän kasvatussektoriin pitääkin tulevaisuudessa satsata, eikä antaa tyhjänpäiväisten helppoheikkien ja onnenonkijoiden vallata alaa.
Teen uudenvuoden lupauksen,
eikä sen tekemiseen tarvita mitään oppaita, koska olen omasta toimestani jo aikoja sitten käsittänyt, että viherpesun sun muun käytännössä vaikuttamattoman ekologiahumpuukin ja elämäntaitojen opastamisen pinttyneille puolestapuhujille on turha selittää, että maailma ei ole vain yhden ihmisen näkövinkkelistä nähtyä ja yhdennäköistä. Elämisen hallintaa sekä konkreettisia ekologisia toimintoja ja ekologisia elämäntapoja on monenlaisia. Ne eivät ole vain yhden ihmisen määriteltävissä. Ja todellisia ekologisen elämäntavan edelläkävijöitä ja esimerkillisiä puolestapuhujia on ollut jo kauan sitten Suomessa ja muuallakin maailmalla.
Lupaan, etten ensi vuoden alusta lähtien tuhlaa aikaani näiden kysymysten vetvomiseen tämän blogin sivuilla.
Toivon kuitenkin, että kirjallisuuskritiikkiä taidolla harrastava ( Öisinajattelija l. toisin ajattelija ) Pentti Stranius ottaisi tämän paljon mainostetun teoksen ” riippumattomaan ” silmäilyynsä !
Lahjatonta , mutta lämminhenkistä Joulua ja toivoa ylläpitävää tervettä Uutta Vuotta 2022 !
Loppukaneetti :
Ahaa, käsityksesi enemmän elämisestä eivät alkuaan olekaan ihan omiasi. Elät siis itse muiden keksimien ja suosittelemien mallien mukaan. Twitterissä kerrot teoksesta, jonka ilmoitat olevan kirja ” merkityksellisen elämän löytämisestä ” …ja sopivan elämän tavoittelusta. Kirja on tietenkin englanninkielinen , kuten useimmat muutkin sinun ajatusmaailmaasi johdattelevat opaskirjat. Mikä suomalaisuudessa on niin vähäpätöistä, että sinun on etsittävä elämääsi mielekkyyttä lähinnä anglo-saksisen kulttuurin piiristä ? Tunnut olevan erittäin voimakkaasti erityisesti amerikkalaisen ns.gafam- systeemin vaikutusvallan alainen…ja tyrkytät samaa aivopestyä riippuvuutta muillekin ! Kehoitan sinua miettimään tätä psykologista riippuvuuttasi . Merkityksellistä olisi päästä siitä eroon ennenkuin on liian myöhäistä.
Kyseessä on Elke Edwardsin ” Extraordinary, How to lead a bigger, braver, more meaningful life ”. En ole lukenut ko.kirjaa, enkä arvostele sitä, vaan sinun käsitystäsi yleensä elämästä ja elämisen oppaiden sisällöstä ja tärkeydestä.
Mitä tarkoittaa merkityksellinen ja sopiva elämä…. ja mitä onkaan sitten niiden vastakohtana oleva merkityksetön tai sopimaton elämä ? Merkityksellisyyttä ja elämän sopivuutta ei voida määritellä yhdellä selityksellä. Meidän jokaisen arvomaailmassa merkityksellisyydelle ja sopivuudelle on erikseen oma selityksensä ja tärkeysjärjestyksensä, ja nekin ovat riippuvaisia ajankohdasta ja elämisen olosuhteista.Ne voivat vaihdella elämäntilanteesta riippuen eikä niitä voida sovittaa yhdenmallisiin raameihin.
Ja ennenkaikkea meidän jokaisen elämällä jo itsessään on merkitystä ! Se on elämisen arvoinen, vaikka se ei olisikaan tavallisuudesta poikkeavaa ja valtavaa ( extraordinary ) !
Pyrit varmaan olemaan itse jotakin ” extraordinary ” ( ennenkuulumatonta ) ja uskottelet itsellesi varmaan näin jo olevan, koska tarjoat omaa hurjamenoista elämäntyyliäsi muille malliksi ? Harrastamasi elämän jaotteleminen ” merkitykselliseen ” ja ” merkityksettömään ” on kovin synkkää. Haluat elämältä lisää ja ainavain lisää ikäänkuin sinulta puuttuisi aina jotakin. Kun elämä alkaa tuntua merkityksettömältä, niin se on jo hälyyttävä merkki elämisen ongelmallisuudesta ja vaikeudesta.
Sorry kun olen kiusallinen. Jonkun on sentään uskallettava laittaa sinun omahyväisyydellesi jarrua, että putoamisesi maankamaralle ei olisi liian tuskallista sen tapahtuessa joka tapauksessa aikanaan.
Tiedän toki, että eri mieltä olemista ja kritiikkiä ei saisi Suomessa olla. Arvostelusta tehdään liian helposti tuomittavaa ” pilkkaamista ” ja ” vihapuhetta ”, vaikka sen tavoite ei sitä olisikaan. Vain yhdensuuntainen ajattelu sallitaan läpeensä amerikkalaistuneessa Suomessa. Tämä ei edistä yhteiskunnan kehittymistä vapaampaan ja parempaan suuntaan.
Miksi kaikki pitäisi aikatauluttaa, hallita, aakkostaa, numeroida, listata, mitata ja luetteloida? Voisiko tehdä jotain vain siksi että se on kivaa!
Moi, Kaikkea ei tietenkään tarvitse aikatauluttaa, hallita, aakkostaa, numeroida, listata, mitata tai luetteloida. Joskus se voi kuitenkin olla kivaa. 🙂
Leo,
Sinun blogeja lukiessani olen monesti miettinyt mielessäni :
onko sinulla edes jonkunverran huumorintajua vai oletko ihan tosikko ( kuten sinua jonkin aikaa kasvattanut isoäitisi oli elämänsä vaikeuksista johtuen ), ja onko sinulla koskaan oikeasti kivaa, osaatko ollenkaan olla tosissasi iloinen jostakin ja nauraa ?
Hyvä kysymys ” Listan ulkopuolelta ” nimimerkiltä.
Sinulle Leo tuo kaiken aikatauluttaminen, hallitseminen , listaaminen, mittaaminen ja luettelointi näyttää olevan kuitenkin pakoln sanelema elämäntapa, ja jopa niin kivaa, että siitä ei voi poiketa missään elämäntilanteessa. Tuputat sitä mielestäsi ” kivaa ” elämäntapaa muillekin. Sinulle kait käsitys siitä mikä on ” kivaa ” elämässä on teknokraattisessa jäykkyydessään, rajoittavuudessaan ja nurinkurisuudessaan aivan erilainen kuin useimmilla meistä nk.tavallisista ihmisistä.
Oikein kivaa joulua siitä huolimatta !
Itse en millään pysty Leon tehokkuuteen. Tarvitsen lepoaikaa siirtyessä tehtävästä toiseen ja aikaa ajatuksille. Ihanaa kuitenkin, että joku pystyy olemaan tehokas ja tavoitteellinen valtaosan ajastaan. Mielelläni kuulen, mitän Leo sen tekee ja opin ehkä jotain uutta vinkeistä. Kirjaa innolla odottaessa.
Tuo allaoleva Kari Väisäsen tviittaus ohjaa lukemaan Helsingin Sanomien toimittajan Rosa Wellingin kolumnin. Kolumni on lukemisen arvoinen. Siinä tuodaan hyvin esille muutamin sanoin varsinkin nykynuorison pahoinvoinnin yksi yhteiskunnallinen perussyy : tehokkuuden vaatimus kehdosta hautaan asti, suorituspaineiden lisääntyminen.
Rosa Welling kiteyttää tämän vaatimuksen : ” Tehokasta työskentelyä kuolemaan asti ” …toisin sanoen ylityöskentelyä, joka johtaa usein niin fyysiseen kuin psyykkiseenkin uupumiseen.Tehokkuuden vaatimus aiheuttaa vakavia mielenterveyden ja fyysisen terveyden ongelmia. Tehokkuudessa ei ole mitään erityistä taikaa , jossei nyt sitten uskomuksiinsa juuttuneelle ylisuorittamiseen pyrkivälle työhullulle …tämän ” kaiken hallitsevan ja kaikki vaikeudet voittamaan kykenevän ” ylimitoitetun imagon ja näyttämisen kasvattamiseksi.
Miksi tarjota kaikille tällaista tunnetusti terveysongelmia aiheuttavaa tehokkuusajattelua ? Yksikään ihminen ei pysty reaalielämässä olemaan tehokas ja tavoitteellinen valtaosan ajastaan. Enkä usko Leonkaan siihen oikeasti pystyvän.
Kun tietää mihin tällainen yltiöpäisyys voi johtaa, niin tämäntyyliseen elämäntapaan ei ole tarpeellista edes yrittää pyrkiä. Tarkasti raameihin ja malleihin rajattu ja ohjelmoitu jatkuvaa suorittamista vaativa elämä johtaa lopulta turhaantumiseen ja ongelmiin. Ihminen kun ei ole vielä yliluonnollinen kone , jolla ei olisi inhimillisiä tarpeita.
Mietin , että mitä tuolla tehokkuudella oikeastaan tarkoitetaan ?
Löysin vastauksen ranskankielen sanakirjan selityksestä ( Hachette , Le Dictionnaire du Français ). Sen mukaan tehokkuudella tarkoitetaan tuottavuutta, työtehoa , suorituskykyä. Suomenkielessä se tarkoittaa kait ihan samaa.
Nämä ovatkin etenkin yritysmaailman omiin tarpeisiinsa sovittelemia kriteereitä, joiden kautta pyritään lisäämään yritysten tuotantokapasiteettia ja arvovaltaa markkinoilla , siis sitä vihonviimeistä kilpailukykyä. Julkisten palvelujenkin sektorilla tehokkuuden vaatimus on nykyään korostunutta jopa niin pitkälle, että työntekijöilta vaaditaan usein robotinomaista suoritusta ( esim.terveydenhuoltoalalla ). Kyse on siis todellisesta yhteiskunnallisesta ongelmasta, jonka poistamiseen tulisi pyrkiä, eikä päinvastoin ongelman laajentamiseen koskemaan ihmisten yksityiselämääkin, johon tällä ” Tehokkuuden taika ” – kirjalla nähtävästi tähdätään.
Johtopäätös : kaikenkaikkiaan jatkuva tehokkaasti toimiminen työ-ja yksityisessä elämässä on ajanoloon kuluttavan ylirasittavaa, vaikka sitä kuinka kaettaisi sovitella rutiinien, tapojen ja mallien avulla.
Eeva relaa säki vähän. Luulisi että oot hieman kateellinen kun ajattelet Leoa ja hänen metodiaan koko ajan.
Hyvä Happy, ja muut Leo kannattajat ,
En toki ajattele Leoa ja hänen menetelmäänsä koko ajan, sillä minulla on kyllä kehittävämpää ja mukavampaa tekemistä. Sattuu vain tällä hetkellä olemaan kiinnostusta ja aikaa aiheen tutkiskeluun. Hallitsen kyllä ajankäyttöäni ja tekemisiäni ilman oppaita ja stressiä. Eikä tuo metodi ole suinkaan uusi tai edes alkuaan Leon itsensä keksimä.
Ja miksi ihmeessä olisin kateellinen Leon itsekeskeisen mallin mukaan ihmisiä manipuloimaan ja muokkaamaan pyrkivästä ” tehokkuusmenetelmästä ”, jollaisen tiedän aiheuttavan mm. mielenterveyshaittoja ? Enhän ottaisi missään tapauksessa tällaista
kaavoihin kangistavaa ” ajanhallintaopasta ” elämänohjeekseni !
Melko pitkä elämänkokemukseni on opettanut , etten osaa tuntea koskaan enkä mistään kateutta ketään kohtaan. Kateus ei kuulu paheisiini eikä luonteenpiirteisiini.
Minulla on vain tapana arvioida asioita avarakatseisesti ja monelta kantilta nähtynä. Tämäkin on elämänkokemuksen opettamaa.Katselen tätä tehokkuusasiaakin laajemmasta yhteiskunnallisesta näkökulmasta : millaisessa Suomessa tällaisia menetelmiä kehitellään ja miksi ? Yhtäältä myöskin ihmetellen Leon taantumuksellisen rajoittuneita käsityksiä elämisen hallitsemisesta ja yleensä inhimillisyyden rajoista .
Nyt olisi sitten oikein tosipaikka käyttää ” tehokkuuden taikaa ” koronan omikson-muunnoksen vastustamisessa ! Toistaiseksi koronavirus on osoittautunut ihmistä viisaammaksi ja tehokkaammaksi !
Toivotan silti terveellistä ja tervettä jouluntienoota !
PS.
Pätevien vasta-argumenttien puuttuessa tuollainen kateudesta syytteleminen ja pois hätyyttäminen onkin voimakkaasti gafam-vaikutteisen sosiaalisen median käyttäjien tavanomaista rutiinia.
Se ei kylläkään ole tarpeeksi tehokas keino ihan kaikkien eri mieltä olevien hiljentämiseksi. Kiitos silti yrityksestä, joka osoittaa kritiikkini olevan aiheellista ja koskettavaa!
Eipä kannata juuttua paikallaan polkeviin kangistaviin rutiineihin ja tapoihin , eikä ruveta vihoittelemaan.Nyt sitten uudet tuulet puhaltamaan ensi vuonna !
Uudet tuulet eivät näytä siellä alkavan puhaltamaan varmaan ensi vuonnakaan…ei ainakaan tuosta alla olevasta ” Kuvaaja kävi tänään ottamassa kuvia tulevaa…” selonteosta päätellen.
Se on ongelmallista, että nykyinen suomalainen narsistinen yhteiskunta katselee näennäisesti sosiaalisessa mediassa oman itsensä elämistä enemmän, kuin mitä se elää todellisessa elämässä.
Tehokkuuden käsitteen selittämisen vaihdellessa näköjään ristiriitaisesti sen mukaan missä tarkoituksessa sitä käytetään… ja mitä siitä ajatellaan, niin esitän muutaman viimeisen kysymyksen ja vastaan niihin lyhyesti ennen vuoden vaihtumista:
Kun pestään hampaita, kuunnellaan äänikirjaa ,venytellään reisiä ja tehdään varpaille nousuja yhtäaikaisesti , niin mikä näistä onnistuu todella kunnolla ? Mitä tälläisella toiminnalla on tekemistä tehokkuuden käsitteen kanssa ?
Tällöinhän ei suinkaan keskitytä vain yhteen asiaan kerralla. Eikä tällaisessa tehosuorittamisessa yksin kylpyhuoneessa ole kyse läsnäolosta muutoin kuin oman itsensä kanssa. Varsinkaan hampaita pestessä ja kuulokkeet korvilla ei juuri voi olla läsnä muiden kanssa.
Ei tulisi mieleenikään tehdä tätä kaikkea samanaikaisesti, eikä varsinkaan näyttää julkisesti koko maailmalle esimerkkinä ” enemmän elämisestä ” kuinka pesen hampaita ja retkuttelen kehoani kuunnellen samalla äänikirjaa kuulokkeet korvilla kylpyhuoneessani. Jos tällainen on sitten ” läsnäoloa ” , niin olen vähäpätöisyydessäni tainnut erehtyä sanan merkityksestä.
Vielä muutama sana tuosta tehokkuus-käsitteestä.
Katselin muidenkin sanakirjojen selityksiä. Tehokkuudella tarkoitetaaan tosiaankin tuottavuutta, työtehoa, suoristuskykyä tuottaa mahdollisimman paljon tulosta. Se voi tarkoittaa myöskin vahvuutta, mahtia, valtaa ja voimakkuutta ( puissance ). Sanalla viitataan lähinnä tuottavuuteen , valtaan, tekemisen paljouteen ja voimaan , eikä läsnäoloon.
Puhuessaan ” läsnäolon voimasta ”, Leo tarkoittaa ilmeisesti olemista kaikessa mukana ja henkilökohtaista näyttäytymistä, esiintymistä ja autoriteettia ja vaikutusvaltaa, sekä näihin hänen mielestään ” hyveisiin ” pyrkimistä, jotta voitaisiin ” elää enemmän ” ?
Sanakirjojen mukaan läsnäolo ( presence ) tarkoittaa mukanaoloa, esiintymistä ja säteilyvoimaa sekä autoriteettia poliittisessa merkityksessä. Nämä eivät ole ihan maallikon vaan kielitieteilijöiden selityksiä tehokkuus-ja läsnäolo-sanojen merkityksestä.
Ranskassa tehokkuuden nopeasti tuottamaa vaikutusvaltaa kiihkeästi ihannoivia poliitikoita nimitetään kunnianhimoisiksi pyrkyreiksi.