Ilmaston kuumeneminen mahdollista pysäyttää alle 2 asteen?

Kansainvälinen energiajärjestö arvioi, että ilmaston kuumeneminen voidaan pysäyttää maiden nykyisillä sitoumuksilla parhaimmillaan 1,8 asteeseen.

Kuva: https://zerotracker.net

Tämä on huikea edistysaskel verrattuna aiemmin tänä syksynä julkaistuun YK:n selvitykseen, jonka mukaan ilmakehä on kuumenemassa 2.7 astetta vuosisadan loppuun mennessä.

Glasgowin ilmastokokouksessa on tarkoitus sopia muun muassa Pariisin ilmastosopimuksen sääntökirjasta ja markkinamekanismista. Samaan aikaan maiden on ollut tarkoitus päivittää omia sitoumuksiaan.

Kehitystä on tapahtunut viime aikoina paljon.

Glasgowin kokouksen yhteydessä uusia ilmastositoutumuksia ovat antaneet mm. Intia ja Brasilia. Tätä kirjoittaessa Nettonolla päästöihin on sitoutunut 137 maata maalla, jotka kattavat 88 % maailman päästöistä, 90 % maailman taloudesta ja 85 % maailman väestöstä.

Lisäksi edistystä on tapahtunut metsäkadon torjunnassa ja sitoutumisessa metaanipäästöjen vähentämiseen. Yli 100 maata on sitoutunut vähentämään metaanipäästöjä vähintään 30 % vuoteen 2030 mennessä. Monet maat ovat myös sitoutuneet luopumaan kivihiilestä ja lopettamaan rahoituksen uusille fossiiliprojekteille.

Meillä oli perjantaina 5.11.2021 mahdollisuus keskustella ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen kanssa 45 minuuttia ajankohtaisista ilmastoasioista Kestävyysmuutoksen tekijät livelähetyksessä yhdessä Kirsi Vuorisen kanssa. Lähetyksen voi katsoa tästä.

Kaikki maat eivät valitettavasti ole vielä ymmärtäneet ilmastokriisin vakavuutta. Climate Action Networkin uutiskirjeen mukaan Puola ansaitsee ilmastoneuvotteluiden Fossil of the Day -palkinnon.

Puola ilmoitti tällä viikolla monien muiden maiden tapaan luopuvansa kivihiilen käytöstä. Aloitteessa rikkaat maat sitoutuivat luopumaan kivihiilestä vuoteen 2030 mennessä ja köyhät vuoteen 2040 mennessä. Puolan ilmasto- ja ympäristöministeri kuitenkin ilmoitti heti maan sitoutumisen jälkeen, että he luokittelevat itsensä maailman 23 suurimpana taloutena köyhäksi maaksi ja irtautuvat hiilenkäytöstä vasta vuoteen 2049 mennessä.

Veikkaan, että Puola joutuu vielä tarkistamaan tätä tavoitettaan uudestaan.

3 kommenttia artikkeliin ”Ilmaston kuumeneminen mahdollista pysäyttää alle 2 asteen?”

  1. Tietäessäni, että eri maiden ” ilmastositoumukset ” eivät ole sitovia ( niistä voidaan poiketa ), eikä niiden käytännön toteuttamisesta ole takuita , niin luotan ennemminkin YK:n selvitykseen kuin Maailman energiajärjestön tulevaisuuden arvioon.
    Missä näkyy tässä blogissa ihanteellisesti kuvattu ” huikea edistysaskel ” ? Glasgowin konferenssissa tehtyjen riittämättömien päätösten valossa siitä ei ole ollenkaan varmuutta. Ilmaston lämpenemisen osalta suunta näyttää olevan todellisuudessa ihan Maailman energiajärjestön olettamusten vastainen.
    Aiheeseen liittyen , tästä vastakkaisesta suuntauksesta kertoo valitettavan realistisesti Anna Lemströmin kolumni ” Vuosi 2021 rikkoi jälleen ennätyksiä ” ( KU verkkolehti 24.12.202I ). Eikä lämpöennätysten ja ilmastonmuutoksesta johtuvien muiden vakavien ongelmin kasautumisesta näytä nykymenolla tulevan loppua lähitulevaisuudessa tai edes v.2050 mennessä.

  2. Tämä Maailman energiajärjestön ” arvio ” muistuttaa samankaltaisuudessan öljy-yhtiöiden kehittämää ” epävarmuus strategiaa ”.
    Suuret öljy-yhtiöt ovat jo aikoja sitten tienneet aiheuttavansa CO2 päästöjä ja ilmastonlämpenemistä toiminnallaan. Ne olivat palkanneet asiantuntijoita tutkimaan öljyn tuotannon ympäristövaikutuksia. Kun selvisi, että niiden tuotanto aiheuttaa ympäristötuhoja, suuria CO2 päästöjä ja ilmastonlämpenemistä, niin ne alkoivat kaupallisista syistä kylvää epäilyä tuhojen , päästöjen ja lämpenemisen vakavuudesta. Ne aloittivat kampanjan yhteiskuntien ” sopeuttamisesta ” ilmastonlämpenemisen seurauksiin .Tämä ” sopeuttaminen ” ( adaptation ) on tapahtunut vähentämättä juuri lainkaan niiden omaa osuutta ilmaston kiihtyvässä lämpenemisessä.

    Mitään merkittävää muutosta ei ole tapahtunut näiden energiayhtiöiden päästöissä ja niiden ” sopeuttamisstrategian ” täytäntöönpanossa. Tämä strategia onkin tuottanut toivottua tulosta. Tietäessään, että lämmön kohoamisen estämistavoitetta ei saavuteta jo toteutetuin tai suunnitelluin liian vähäisin keinoin, ja että ilmasto lämpenee vaikutuksellisen estämistoiminnan puuttuessa, niin hallitukset toisensa jälkeen ovat ryhtyneet ” sopeuttamaan ” valtiontaloutta ja väestöä ilmastonlämpenemisen seurauksiin. Tämä siitä huolimatta, että luonto ja ihmiset eivät niihin sopeutuisikaan tarpeeksi hyvin.

  3. PS.
    En ole itse keksinyt tuota öljy-yhtiöiden ” epävarmuusstrategiaa ”. Siitä kerrottiin tänään France Inter- radion tutkimustoimituksen suositussa lähetyksessä ” Secret d’info ” ( Tiedottamissalaisuus ). Tästä aiheesta keskusteltiin nyt sen takia, että suuri ranskalainen energiayhtiö Total haastetaan oikeuteen ympäristötuhoistaan ja niiden peittelystä sekä toimimattomuudestaan niiden lopettamiseksi.

Kommentointi on suljettu.

Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi