Koralleista kuollut 10 vuoden aikana 14 prosenttia

Vuosien 2008-2019 välillä maailman koralleista kuoli 14 prosenttia. Näin tietää kertoa IUCN:n tuore raportti.

Luvassa ei ole koralleille yhtään helpompaa aikaa. IPCC:n vuoden 2018 raportissa arvioitiin että maailman koralleista menetetään 70-90 prosenttia, mikäli ilmakehä lämpenee 1,5 astetta. Kahden asteen lämpeneminen tarkoittaa korallien häviämistä 99 prosenttisesti.

Tällä hetkellä ilmasto on lämpenemässä 2,7 astetta.

Miksi koralleista pitäisi olla huolissaan?

  • Korallit ylläpitävät huomattavaa osaa merien lajikirjosta. Vaikka korallit kattavat vain 0,2 % merten pohjasta, ylläpitävät ne 25 % merten lajikirjosta.
  • Tämän myötä korallien tarjoamien ekosysteemipalveluiden arvo esimerkiksi kalastuksen ja toki myös turismin muodossa on korvaamaton. IUCN arvioi, että tämä taloudellinen arvo on 2,7 biljoonaa dollaria vuodessa.

Tällä hetkellä noin 75% maailman koralleista on uhattuna. Ilmastokriisin ohella liikakalastus on suurin uhka korallien hyvinvoinnille. Vuoteen 2030 mennessä 90 % koralleista on uhattuna ja vuoteen 2050 mennessä 100 %.

Kuva: IUCN Coral Reefs: https://www.iucn.org/theme/marine-and-polar/get-involved/coral-reefs

Yksi kommentti artikkeliin ”Koralleista kuollut 10 vuoden aikana 14 prosenttia”

  1. Tämä on sen verran ahdistavaa luettavaa, että oli pakko googlata ” korallien elpyminen ” ja Seura-lehti raportoikin 4/21 ( Jani Kaaro ) siitä ansiokkaasti otsikolla ” Tutkimus yllätti: lämpöaallon nitistämät korallit elpyivät nopeasti Tyynenmeren saarella ”.
    Tietenkin tässä maailmantilanteessa siihen ei kannata liikaa tuudittautua, sillä se asenne, että korallit elpyvät kyllä ei edesauta asiaa luonnonsuojelun kannalta mitenkään vaan luultavasti vain pahentaa tilannetta. Korallien elpymisprosessi lienee pitkä ja tuskallinen, ja vallitseva kato pahentaa merten ekosysteemiä kuitenkin jollain tasolla ja se on valitettavaa.

    Voisi ajatella, että aivan kuten ihmisen keuhkot puhtaana ovat vaaleanpunaiset väriltään, ovat kauniit korallit merten keuhkot ja elintärkeä osa valtameriä. Tupakan on jo todettu sairastuttavan ihmisen keuhkot. Koska sama aidosti ja vastuullisesti todetaan fossiilisten polttoaineiden tupruttelusta ekosysteemille? Niinku vaikka järkivihreidenkin toimesta? Toivottavasti hyvinkin pian.

Kommentointi on suljettu.

Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!
Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.