Helsinki aikoo olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Saman tavoitteen on asettanut myös Suomen hallitus omassa ohjelmassaan. EU:n tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2050.
Vielä muutama vuosi sitten nämä tavoitteet vaikuttivat kunnianhimoisilta. Eivät enää. Vaikuttaa siltä, että yritykset ja sijoittajat liikkuvat nyt politiikkaa nopeammin.
Hiljattain esimerkiksi Microsoft kertoi, että aikoo olla hiilinegatiivinen vuoteen 2030 mennessä ja hyvittää kaikki historiansa aikana ilmakehään aiheuttamansa päästöt vuoteen 2050 mennessä sekä perustaa miljardin dollarin ilmastorahaston ilmastoteknologian edistämiseksi.
Nyt suomalainen S-ryhmä laittoi paremmaksi ja asetti tavoitteekseen olla hiilinegatiivinen jo vuoteen 2025 mennessä. S-ryhmä tavoittelee 90 % päästövähennyksiä samalla kun aikoo tuottaa 100 % käyttämästään sähköstä uusiutuvilla vuoteen 2030 mennessä.
Aikaisemmin tänä vuonna SSAB kertoi tuovansa hiilivapaata terästä markkinoille 10 vuotta odotettua aiemmin eli vuonna 2026. Ratkaisun arvioidaan vähentävän 7 % koko Suomen päästöistä. Guardian taas kertoi hiljattain ensimmäisenä isona kansainvälisenä mediana kieltävänsä fossiilimainokset.
Vielä menneinä vuosikymmeninä paljon parjattu tuuli- ja aurinkovoima yhteensä ohittivat vuonna 2019 hiilivoiman EU-maiden sähköntuotannossa.
Samaan aikaan Suomen hallitus ei pysty sopimaan turpeen energiakäytön lopettamisesta. Noin puolet kaikista toimenpiteistä on edelleen sopimatta tai puuttu, joilla Suomi voisi olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.
Nykyisellä päästötasolla hiilibudjetti riittää 7 vuotta 10 kuukautta ja 18 päivää, jos haaveilemme 1,5 asteen maailmasta. Kriittisenä pidetty 1,5 asteen raja ylitetään vuosisadan puoliväliin mennessä. Tämän jälkeen olemme menossa valitettavasti kohti kolmen asteen lämpenemistä. Päästöjen pitäisi tippua globaalisti 7% vuodessa, jos haluamme pysyä tavoitteessa. Hiilibudjettia syödään maailmanlaajuisesti 1332 tonnia sekunnissa, 4,8 miljoonaa tonnia tunnissa. Aikaa ei ole. Jokaisen on syytä olla ilmastojohtaja.
Yritykset ovat huomanneet sen, mitä monet eri sidosryhmät, kuten suuri yleisö, sijoittajat, asiakkaat ja omat työntekijät heiltä odottavat. Ilmastokriisi on ihmiskunnan vakavin uhka ja siirtymisellä hiilineutraaliin kiertotalouteen, jossa luonnon monimuotoisuus lisääntyy, on hätä.
Tätä ymmärrystä monet poliittiset päättäjät vielä valitettavasti etsivät. Ilmastotoimet eivät ole luopumista vaan jonkun paljon paremman saamista tilalle. Olisiko Helsingissä, Suomessa ja Euroopan unionissa aika tarkastella omia ilmastotavoitteita uudestaan?
Hyvin perusteltu, jokaisen parannettava juoksuaan ilmastotalkoissa – valtion ja Helsingin pitää näyttää esimerkkiä.
Mistä muuten johtuu, että maankäyttösektorin päästölaskelmia ei näy kuntien luvuissa?
Leo,
on kummallista, että poliitikkona et ole vielä huomannut syytä siihen , miksi Suomen hallitus ei ole onnistunut vieläkään sopimaan turpeen energiakäytön lopettamisesta ? (onnistuuko se lopulta muidenkaan energiantuotantoa koskevien ilmastotavoitteidensa toteuttamisessa ?)
Tähän kysymykseen on helppo vastata : siksi, että alan yritykset ja turvetuotannon jatkamista kannattavat muutamat poliitikot ( mm.hallituksen sisällä…) jarruttavat kaikin mahdollisin verukkein ja keinoin ympäristölle ja ilmastolle suotuisan päätöksen tekemistä ! Tässä energiantuotannon kysymyksessä hallitukselta on suoraansanoen ” kaapattu ” päätösvalta yritysten toimesta. Kuten niin monessa tapauksessa, niin tässäkin yritykset menevät jopa painostuksen ja kiristämisen käyttämiseen estääkseen turpeen energiakäytön lopettamista. Taustalla ei olekaan hallituksen haluttomuus, vaan selvästi yritysmaailman painostus. .
Tämä onkin yksi hyvä esimerkki Suomessa siitä, mitä tapahtuu, kun hallituksen julkinen demokraattinen päätösvalta siirretään yksityisille yrityksille ! Ja tämä ” vallankaappaus ” on globaalisen kapitalistisen markkinatalouden yleinen tarkoitus ja päämäärä. Ilmastonmuutosta käytetään yhtenä tavoitteen toteuttamiskeinona, koska se sopii oikein hyvin tähän tarkoitukseen.
Tietenkin pääomasijoittajat ja yksityisyrittäjät liikkuvat nyt sanojensa mukaan ” ilmastotoimissa ” vauhdilla. Niillä on nyt suuri hätä pelastaa kilpailukykynsä ja voittojensa kasaantuminen. Tätä liikkuvuutta vauhdittaa nimenomaan NIIDEN OMA ETU. Mikä muu olisi nyt taustalla liikemaailman aikomuksissa ” saada parempaa tilalle ” nykyisen kapitalistisen markkinatalousjärjestelmän puitteissa ? Niiden omaneduntavoittelu on etusijalla. Tämä selviää kaikille harhautetuillekin hyvin nopeasti ilmaston jatkaessa lämpeämistään, kun haitallisia päästöjä ei kuitenkaan lopeteta…Järjestelmä ei ole muuttanut olemustaan ja perustuksiaan, eikä se pyri tosissaan niitä muuttamaan. Perustavanlaatuinen yhteiskunnan rakenteisiin puuttuva muutos ei sopisi sen ” toimintakulttuuriin ”.
Tavoiteltu ja idealisoitu ” hiilineutraali kiertotalous ” on sekin ristiriidassa nykyisenlaisen vallassa olevan glogaalin talousjärjestelmän luonteen ja tavoitteiden kanssa. Järjestelmän raameja on ensin siirrettävä, jotta kiertotalous oikeassa muodossaan mahdollistuisi. Tätä raamien siirtämistä yritykset eivät tee itse, vaan se jää hallituksen tehtäväksi kansalaisten tuella !Eikä sekään ole mikään ihmepelastaja ! Ilmaston lämpenemisen jarruttamiseksi on olemassa paljon muita keinoja kuin pelkkä kaupallinen yritystoiminta ! Kaupallinen yritystoiminta on ennenmuuta juuri se tekijä, mistä ilmastonmuutos suurelta osin johtuu. Ja kaupallisuuden kannustaminen luo lisää kaupallisuutta ja turhaa kulutusta monenlaisine haittavaikutuksineen.
Tällä menolla, ” yritysten johdolla ” siirtyminen hiilineutraaliin kiertotalouteen ja luonnon monimuotoisuuden lisäämiseen on pelkkä poliittinen mainoslogaani, jota nyt heilutellaan innokkaasti menneisyyteen uppoavan systeemin puolustamiseksi ja säilyttämiseksi. Tämä on poliittista marketingia. Mitä sen taustalla piilee onkin sitten ihan eri asia. Yritysten ei saa antaa mâärätä ja johtaa demokraattisen oikeusvaltion politiikkaa.
Vastuuntuntoisten ja rehellisten poliittisten päättäjien ja hallituksen ei kannata tuhlata aikaa ” vastaamalla yritysten huutoon ” palvelemalla ainoastaan yritysten epämääräisiä tavoitteita Hallitus ei voi eikä saa toimia tässäkään tärkeässä asiassa hätäillen ja huolimattomasti. Sen on toimittava harkitsevasti ja kaikki todellisen muutoksen mahdollistavat keinot huomioiden. Annetaan koiralauman ulvoa karavaanin ajaessa ohi…!
Erittäin yritysystävällinen Ranskan presidentti Emmanuel Macron kävi tänään toteamassa paikan päällä omin silmin ilmastonlämpenemisen aiheuttamia vakavia seurauksia Euroopan korkeimman Mont-Blanc vuoren juurella sulavan jäätikön reunalla.
Hän toi siellä julki uusia ilmastonlämpenemistä vastustavia ja siihen sopeutumista edistäviä Ranskan valtiovallan suunnittelemia toimenpiteitä. Mahtavan vuoristoluonnon vaikutuksen alaisena hän ei tällä kertaa puhunut kaupallisista yrityksistä ja niiden roolista valtion politiikassa.
Hän kertoi valtion ilmastonlämpenemistä vastustavassa ohjelmassa olevan nyt kansallis-ja alueellisten luonnonpuistojen varjeleminen tuholta ja niiden roolin vahvistaminen ympäristösuojelussa. Näiden hallituksen päätösvallan alaisten luonnonsuojelualueiden toiminta saa lisää niiden tarvitsemaa kaikinpuolista tukea ja avustusta julkisista varoista. Tämä on hyvä päätös ilmastonkriisin ratkaisuun vaikuttavan luonnon-ja ympäristönsuojelun kannalta.
Toinen hänen ilmoittamistaan toimenpiteistä 20 miljoonan euron määrärahan sijoittaminen tulvien, merien vedennousun ja eroosion aiheuttamien tuhojen ennaltaehkäisyyn. Näiden voimistuneiden luonnonilmiöiden vastustaminen koskee etenkin Atlantin valtameren rannikkoa. Siellä ja Välimeren rannikollakin kielletään tästedes uusien rakennusten rakentaminen vaarallisille tulva-ja eroosioalueille. Samanaikaisesti käytetään luontoa apuna eroosion estämisessä esimerkiksi istuttamalla sopivaa kasvillisuutta. .
Tämä kuulostaa paljon paremmalta kuin yritysten rummutus ” ilmastoteoistaan ”. Toivotaan vain, että tämä rannikkoa ja sen asukkaita suojaava sekä meidänkin Tulivuorten Alueellisen Luonnonpuiston ilmastoystävällistä roolia korostava päätös toteutuu käytännössä, eikä osoittaudu vain presidenttimme tapoihin kuuluvaksi poliittiseksi kommunikaatio-operaatioksi eli hallituksen ” viherpesuksi.
Ehkä Emmanuel Macron sai Alpeilla läheisemmän kosketuksen luontoon ja sen ylhäisyyteen ja vaikutusvaltaan , kuin mitä Pariisin presidentinpalatsissa saa., ja huomasi ilmastonlämpenemisen olevan todellisuutta ?
Kiitos kommenteista. Hienoa, että Macron edistää aktiivisesti päästöjen vähentämistä. Toivottavasti Suomessakin poliitikot ottaisivat nykyistä isompaa vastuuta ilmastopolitiikasta.
PS.
Ihminen on pieni ilmastonmuutoksen aiheuttamien mullistusten edessä. Silti muistutan vielä, että tällä pienellä ihmisellä on keskeinen asema ilmastohätätilan ratkaisussa. Ihmisen ja hänen hyvinvointinsa on oltava muutoksen keskiössä. Hänen roolinsa on keskeinen , eikä kaupallisten yritysten rooli. Ilmastokriisin ratkaisemisessa ei ole kyse pelkästään kaupankäynnistä. Kyse on ihmisen ja planeetan selviytymisestä. Ihmisellä on hätä. Ihminen ja planeettamme luonto lähettävät hätähuudon maalmalle. Sitä hallituksien on kuunneltava , eikä kaupallisten yritysten marmatusta hätätilastaan !
Kun katselee yritysmaailman , esimerkiksi teollisuuden edustajien nykyista käyttäytymistä TE- neuvotteluissa, niin huomaa, että suomalainen elinkeinoelämä näkee hyvinvointivaltion, siis tavallisten kansalaisten kaikinpuolisen hyvinvoinnin, pelkästään rasitteena. Miten yritysmaailma voisi tällaisella asenteella asettaa tavallisen ihmisen keskiöön ilmastopolitiikan suunnittelussa ja toteutuksessa ? Liikemaailmalle on tärkeintä sen itsensä keskiöön asettaminen ja sen toimeentuleminen ja hyvinvointi.
Yrittäjien lobby on aina huutanut ” hätäänsä” kovaäänisesti EU:ssakin, jossa sillä onkin melkoinen osuus hyvien ihmistä ja planeettaamme varjelevien ja suosivien ympäristöystävällisten päätösten… estämisessä ! Tähän on vaikea saada nopea muutos.
Suomessa on nyt kyse taistelusta siitä, kenen ehdoilla suomalaista ilmastopolitiikkaa kehitetään kansainvälisten ilmastotoimien osana , ja kenen eduksi….ja näköjään siitä voiko Suomea ja sen ilmastopolitiikkaa johtaa….nykyinen hallitus.
Tästä blogistakin saa sen käsityksen, että Sanna Marinin johtamalla hallituksella ei olisi kykyä johtaa Suomen suuntaa, ja että bisnesmaailman eli kaupallisten yritysten pitäisi antaa luotsata Suomen valtiolaivaa tämän ilmastokysymyksenkin osalta Pääministeri on itse vastannut epäilevälle oppositiolle, että päätöksiä tulee huolellisen valmistelun jälkeen.
Leo,
Valitettavasti presidentti Macron ei käytännössä edistä aktiivisesti päästöjen vähentämistä. Hänen käskyvaltansa alaisena toimiva hallitus on äskettäin ilmoittanut alentavansa aikaisemman hallituksen muovaamia päästötavoitteita ja pyrkii EU:n tapaan hiilineutraalisuuteen …vasta v. 2050 mennessä ! Aikaisempi tavoite oli kymmenen vuotta aikaisemmin.
Ranskassa väestö, kansalaisjärjestöt ja Pariisin kaupunki Anne Hidalgon johdolla näkyy tekevän enemmän ilmastotekoja kuin hallitus. Kuitenkin ” Keltaliivien ” kapinaliikkeen pakottamana ja kapinan hallitsemiseksi presidentti Macron laittoi pystyyn viidestäsadasta summassa valitusta kansalaisesta koostuvan nk.ilmastokomitean, joka on miettinyt keinoja ilmastonlämpenemisen hillitsemiseksi. Komitean antaa lopullisen arvionsa ja suosituksensa tämän kuun lopulla. Sitten hallitus aikoo tutkia komitean esittämien toimenpiteiden mahdollisuutta. Vielä emme tiedä johtaako tämäkään menettely johonkin myönteiseen tulokseen, sillä toistaiseksi Macronin puheet ovat jääneet tyhjiksi puheiksi ilman konkreettista näkyvää tulosta.
Aikaisemmin ilmoitetuista päästövähennysoperaatioista jää toteuttamatta luvattu parin hiilivoimalan purkaminen. Pari vanhaa hiilivoimalaa otetaan pois energiantuotannosta lupauksen mukaan, ja Fessenheimin ydinvoimalan alasajo toteutetaan ensi kesään mennessä. Glyfosaatin ym.myrkkyjen käytöstä ei luovuta kokonaan ennen v.2021 , kuten oli aikaisemmin päätetty..Sitä on jo rajoitettu. Puhtaamman maatalouden ja luonnon sekä hiilineutraalisuuden saavuttamiseksi tarvittaisiin jämerämpiä otteita.
Esimerkiksi eilisessä puheessaan Alpeilla Macron kertoi edellä mainitun lisäksi julkishallinnolle ja oppilaitoksille tekeillä olevasta ekologisesta ohjelmasta. Se on mielestäni hyvä idea, kunhan se saataisiin toteutetuksi. Siihen sisältyy mm. se vaatimus , että julkishallinnon ruokaloissa ja kouluissa tarjottavan ruuan on oltava paikallisista luomutuotteista valmistettua. Näin tuettaisiin ihmisten terveyden edistämistä ja luomutuotannon lisääntymistä. Vegaaniruoka ei ole vielä ohjelmassa, mutta siihen suuntaan pyritään erilaisten kokeilujen kautta.Julkisen hallinnon on lisäksi vähennettävä energiankulutustaan ja päästöjään.
Ranskalaiset ovat perusluonteeltaan hyvin epäileväisiä. He odottavat aina puheille näyttöä. Monet kaupunkien ja maalaiskuntien johtajat , ekologiajärjestöt ja varsinkin Vihreiden puolue ovatkin epäileväisiä, ja sanovat Macronin tekevän poliittista marketingia ja yrittävän ” viheröittää ” politiikkaansa ennen tulevia kunta-ja presidentinvaaleja. Nimittäin Ranskassakin tämänhetkinen poliittinen suuntaus on erittäin ” vihertävä ”. Kyselyjen mukaan yli 80 % ihmisistä aikoo olla itse mukana toteuttamassa ilmastonmuutoksen hillitsemistyötä ja muuttaa kulutus-ja elämäntapojaan.Tämä ajaa kaupallisuuteen kallistuvan presidentinkin tarkistamaan asennettaan suhteessa ihmisten tarpeisiin ja ekologiaan. ” Keltaliiviliike ” on antanut jo esimakua tulevasta, jollei valtionjohdon suuntausta muuteta ! Ja meneillään oleva voimakas protestiliike eläkeuudistusta vastaan on toinen merkki toisenlaisen muutoksen tarpeesta kuin mitä valtiovalta suunnittelee. Euroopassa siis eivät liiku vain kaupalliset yritykset, vaan ihmiset ja politiikka.
Suomessa on se ” ongelma ”, että Vihreät ja toista ekologista suuntausta edustava Vasemmistoliitto ovat hallitusvastuussa. Siellä ei voikaan tehdä äkkipikaisia päätöksiä, koska on otettava huomioon koko Suomi ja sen asukkaat, ja samalla kansainväliset vaatimukset. Politiikka on soviteltava olemaan kaikkien, eikä vain pienen väestöryhmän hyödyksi. Ilmastonlämpeneminen on nopeaa. Olisi kiire. Mutta hirveä kiire on nykyajan rasite. Hallitus ei voi tehdä huonosti valmisteltuja päätöksiä. Vanha ” hiljaa hyvää tulee, ajatellen aivan kaunis ”-sananparsi sopii nykyaikaankin hyvin.
En olisi liian optimistinen presidentti Macroninkaan suhteen. Olemme nähneet hänen luovimisensa mediaviidakossa , ja olemme kuulleet tarpeeksi hänen tyhjiä lupauksia sisältäviä puheitaan tietääksemme kuka ja mikä hän on miehiään.
Julkisen France Inter-radion jokapäiväisessä ympäristöohjelmassa kerrottiin tänään mm.presidentti Macronin vierailusta Alpeilla ja sen aiheuttamista reaktioista. Samalla kerrottiin päästöjen aiheuttamien saasteiden vaikutuksista ja ilmaston lämpenemisen seurauksista Alppien vuoristossa.
Alpeilla eivät sula vain jäätiköt. Siellä sulaa kovaa vauhtia myös ikirouta/ permafrost. Ilmaston lämpeneminen edistää permafrostin sulamista, ja tämä puolestaan aiheuttaa vaarallisia maanvyörymiä ja kivisiä lumivyöryjä. Näiden aiheuttamia tuhoja yritetään ennaltaehkäistä ja korjata, mutta se on vaikeaa. Tilanne on tältä osin jo katastrofaalinen.
Toinen ongelma Alpeilla on ilman ja maaperän saastuminen. Presidentin vierailua siivitti paikallisen väestön järjestämä mielenosoitus presidentin toimettomuutta vastaan. Alppien raikkaalta ja puhtoiselta näyttävä romantiikka ei olekaan tänään kuin kiiltokuvien idyllisyyttä. Ranskan Alpeilla on ongelmana raskaan tavaraliikenteen päästöt. Sitä kautta kulkevat mm. rekat Italiaan ( tunneleiden takia ) , ja liikenne on varsinkin valtateillä vilkasta. Liikenteen päästöjä on mitattu , ja paikalliset kansalaisyhdistykset ovat vaatineet julkisesti valtiota kantamaan vastuunsa. Yhden läänin prefekti ( valtion virkamies ) on kieltäytynyt kuuntelemasta väestön pyyntöjä sillä verukkeella, että liikennettä olisi jo rajoitettu , eikä se olisi liian vilkasta , eivätkä päästöt ja saastemäärät suuria ! Yhdistykset kun vaativat valtiota vähentämään päästöjä ja rajoittamaan raskasta liikennettä väestön terveyden ja oikeuksien turvaamiseksi. Valtio ei ole tähän mennessä siis kuunnellut vaatimuksia, ja suuttuneina toimettomuuteen yhdistykset ovat tehneet asiasta oikeusjutun. Muutamin paikoin alppilaaksoissa luomutuotteistakin on löydetty ei-luomutuotteissa sallitun rajan ylittäviä saastepitoisuuksia.
Macronin vastaisessa mielenosoituksessa Alpeilla mukana ollut eräs kansanedustaja sanoi presidentin puhuneen vierailunsa aikana hölynpölyä ja viis veisaavan ilmastokriisistä. Hänen mukaansa Macron ei välitä hitustakaan ekologiasta , päästöjen ja saasteiden vähentämisestä. Tämä on Macronin puolueen ( enemmistövoimin ) Kansalliskokouksessa tekemiä ” ilmastotekoja ” hyvin läheltä seuraavan kansanedustajan näkemys.
Suomessa sentään taitaa olla jotain konkreettista tekeillä …ainakin hallituksen toimesta.
Alpeille suunnatun vierailunsa aikana Euroopan johtohahmoksi hinkuava presidentti Macron käveli tänään jäämereksi nimetyllä jäätiköllä ilmastoasiantuntijoiden kanssa. Tiedeihmiset selittivät hänelle, Alppien alueella keskimääräinen lämpötila on noussut neljä astetta ( + 4°C ) viimeisten viidenkymmenen vuoden aikana. Presidentti Macron kuunteli asiantuntijoiden tieteellisiä argumentteja ja myönsi heidän olevan oikeassa päätelmissään. Saamansa tiedon perusteella hän totesi, että ilmaston liiallisen lämpenemisen takia ekosysteemit kaatuvat nurin.
Näen tässä presidenttimme vuoristoseikkailussa positiivisena puolena sen että ehkä häneen teki vaikutuksen tilanteen näkeminen omin silmin. Hän saattoi nyt itsekin nähdä, mitä vakavaa tuhoa ilmastonlampeneminen saa aikaan luonnossa , ja miten se vaikuttaa konkreettisesti ihmisten elämään..
Silti France Interin uutistenlukija puhui presidentti Macronin vierailusta Alpeille poliittisena ” ilmoitusoperaationa ” ennen maaliskuun kuntavaaleja, joiden ehdokaslistojen valmistelussa hänen puolueellaan on vaikeuksia. Puolueella ei oikeastaan ole vielä ollut kunnanvaltuutettuja sen lyhytikäisyydestä johtuen. Ja varsinkin maaseudulla sen politiikan vastustus on laajaa. Presidentti Macronin jokaista vierailua ” kansan parissa ” seuraa aina mukana jonkinlainen mielenosoitus. Monet hänet presidentiksi valinneetkin katuvat valintaansa, eivätkä aio äänestää enää häntä ja hänen puolueensa edustajia missään vaaleissa. Maaliskuussa jo nähdään toimiiko Macronin ” viheröittämisoperaatio ” vai ei. Ja seuraavat presidentinvaalit ovatkin sitten jo vielä kovempi näytön paikka.!
Kunhan tämä yritysten ilmastometelöinti Suomessa ei olisi sekään muuta kuin kommunikaatiotoimenpide niiden maineen puhdistamiseksi ja myyntituloksen parantamiseksi ?
.
Leo,
Lopetan Macronista puhumisen tähän kommenttiin. Poliittista kokemusta vailla ollut Macron haettiin politiikkaan finanssipiireistä edellisen presidentin toimesta. Hän siirtyi politiikkaan mukaan suoraan kansainvälisestä liikemaailmasta. Hän ei ole koskaan ollut sosialisti. Hänet tunnetaan teknokraattisena, kunnianhimoisena ja poliittisesti oikealle kallistuvana reformoijana. Hänen johdolla toteutetut yritysmaailman toivomat ” uudistukset ” ovat lähes kaikki olleet Ranskan tavallisille asukkaille aivan muuta kuin ” paremman saamista tilalle ”.. Ne ovat olleet useimmiten luopumista ja huonomman saamista tilalle ! Siitä syystä kansa on nytkin kaduilla vaatimassa muutosta hänen politiikkansa suunnassa.
Väärinkäsitysten välttämiseksi on aiheellista lukea YLEn Pariisin toimittajan Annastiina Heikkilän juttu ” Ranskan Emmanuel Macronin kausi on puolivälissä – Mitä uudistaja on saanut aikaan ? ” ( Yle.uutiset 14.11.2019 , maininta 14.02.2020 jutun yhteydessä )
Jutussa kerrotaan mm. Science-Po valtiotieteiden korkeakoulun politiikan tutkijan Philippe Moreau- Chevroletin käsitys presidentistämme :
” Macron on kuin huippuunsa viritetty ihmistietokone ;”
Ethän sentään ole ensisijaisesti bisnesmaailman etua ajavan ” rikkaiden presidentin ” Emmanuel Macronin ja hänen saavutustensa ihailija ? Et kai haluaisi olla hänen kaltaisensa entistä tyhoisaa maailmanjärjestysta pönkittävä, ” nopealta ja tehokkkaalta ” näyttävä ihmisrobotti….?
Puhut suomalaisten yritysten innosta ” saada parempaa tilalle ”. Riittääkö niille hiilineutraalinen ( ? ) Suomi , vai mitä muuta ja minkälaista konkreettista oikeasti parempaa nämä yritykset haikailevat tilalle …ja kenelle ? Kaikilleko Suomessa eläville yhtäläisesti ? Vai vain yrityksille ?
Lieneekö sosiaaliset näkökohdat huomioonottava puhetyyli nyt niin muodikasta ” social washing ” johtamisajattelua viherpesun ohella ? .
Suomalaiset seuraavat perässä koko ajan melko sokeasti muualta maailmalta tulevia tuulahduksia ja ajankohtaisia ” trendejä ”. Niitä yritetään sitten tuputtaa ja sovelluttaa puoliväkisin suomalaiseen yhteiskuntaan, miettimättä sen kummemmin niiden soveltuvuutta ja mahdollisia haittavaikutuksia. On oltava tarkkana siitä, ettei ” parempi tilalle ” muutukaan huonommaksi tilalle !
Käytän tässä sanoja ” green washing ” ja ” social washing ” ja ” marketing ” niiden englanninkielisessä muodossaan, koska Suomessakin yritysmaailman ” vastuullisuudesta ” puhuva ideologia ja kielenkäyttö ovat alkuperältään vierasperäisiä. Englanninkielisistä termeistä ja ilmaisuista väännetään usein ” suomehtavia ” vastineita, jotka eivät edes taivu hyvin suomenkieliseen asuun. Näin on, vaikka ” fingelska ” ei olekaan vielä yksi Suomen virallisista kielistä ..
Palataanpa vallassa olevan kapitalistisen markkinatalouden lainalaisuuksien vaikutuksen alaisina toimivien yritysten ” vastuullisuusohjelmiin ” eli niiden kaupallisen strategian suunnitteluun nykyisissä globaaleissa olosuhteissa, joissa niiden on pakko kehitellä uusia keinoja kilpailukykynsä ja toimintansa kestävyyden varmistamiseksi.
Nykyinen vallitsevana oleva talousjärjestelmä aiheuttaa ilmastonmuutosta. Ensimmäisenä yritysten kirittäjänä ei ole ilmastonmuutos, vaan kiihtynyt globaali kansainvälinen kilpailu sisä- ja maailmanmarkkinoilla. Se on ensimmäisenä syynä yritysten uudistettuun markkinointistrategiaan, jolla mainostetaan ” vastuullisuutta ” ” luottamusmainetta ” ja ” ilmastotekoja ”. Tästä globaalista holtittomasta markkinataloudesta ja sen vastuuttomuudesta pulppuaa ilmastonmuutoksen nopeutuminen , jota yritykset käyttävät nyt hyväkseen..
Yritysten ” brändi ” ( brand= hyvää laatua ilmaiseva tavaramerkki ) kuulemma menee nyt entistä yhteiskunnallisempaan suuntaan. Tämä on osa sitä kapitalistista markkinointistrategiaa ( marketing ) , jolla siistitään yrityksiä näyttämään maineeltaan luotettavilta ja sosiaalisen vastuun kantajilta (.” social washing ” ). Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yritykset pyrkivät puuttumaan valtion politiikkaan ohjaamalla ja krittämällä sitä sellaiseen suuntaan , joka on niille itselle edullisinta. Tarkoitus on saada entistäkin enemmän vaikutus-ja päätösvaltaa valtion politiikan suuntaamisessa ja toteuttamisessa. Keskiössä ovat selvästi yritysten omat tarkoitusperät, eikä ” yhteiskunnallinen auttaminen ”. Tässä on kyse poliittisesta markkinoinnista.
Tämä ei ole demokratiaa vahvistava, vaan sitä heikentävä ideologinen suuntaus. Suomenkin hallituksen tulee olla valppaana tällaisen demokratiavajetta kehittävän ideologis-poliittisen suuntauksen suhteen, eikä päästää sitä päättämään Suomen talous-, sosiaali-,ja ilmastopolitiikasta..
; .
PS. edelliseen :
Kansainvälisen kilpailun kiristyessa ja ilmastohätätilan kasvaessa sijoittajat ( finanssipääoma ) vaativat yrityksiltä ” ilmastotoimia ”. Nyt ilmastokriisin takia onkin muodikasta puhua ” vastuullisesta sijoittamisesta ”. Kuitenkaan sijoittajille ilmastoteot ja ympäristöasiat eivät ole keskeisiä , vaan ne ovat vain yhtenä kriteerinä. Läheskään kaikki sijoitukset eivät ole nytkään vastuullisia, koska ” vastuullisuus ” on vain yksi arviointiperuste. ” Vastuullisuudesta ” on tehty luultavasti nopeasti ohimenevä, uusi markkinoinnin muoti-ilmiö. Sijoittajien kiinnostus ” vastuullista sijoittamista ” kohtaan alkaa silti saada vastakaikua suomalaisten yritystenkin puheissa, mutta toistaiseksi ei välttämättä niiden teoissa.
On mielenkiintoista nähdä mikä on seuraava kapitalistisia raha-ja tavaramarkkinoita nostattava ideologis-poliittinen slogaani….?! Ei ainakaan ole näkyvissä pikaista toivoa siitä, että tuleva uusi sijoittajien ja yhtiöiden trendi olisi ” loppu jatkuvalle talouskasvulle ja turhalle kulutukselle ” …!
EU:ssa aiotaan ohjata satoja miljardeja yksityisen sektorin rahaa ” kestävään kehitykseen ”. Tässä on vaarana yksityisen finanssipääoman entisestäänkin kasvava määräysvalta jäsenvaltioiden politiikassa. Tämä suuntaus ei ole hyväksi demokratian vahvistamiselle EU:ssa.
Tänään France Inter-radion sunnuntaiohjelmassa ” Questions politiques ” ( poliittisia kysymyksiä ) haastateltavana ollut Ranskan Vihreiden puolueen EELV:n johtohahmo Yannick Jadot sanoi EU:lla olevan nyt perustavaa laatua oleva rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Hän korosti julkisten investointien tarvetta Euroopassa.
Hän sanoi yhteiskuntamme olevan nyt valmis muutokseen. Kuitenkin hän sanoi presidentti Macronilla olevan ympäristöasioissa koheesio-ongelmia, koska Macron puhuu yhtä ja tekee toista niin kansallisella kuin kansainvälisenkin politiikan saralla. Entinen Ranskan Greenpeacen operaatioiden johtaja ) , nykyinen EU-parlamentaarikko Jadot kertoi Macronin puolueen ( LREM ) edustajien toimivan EU:n parlamentinkin äänestystilanteissa ihan päinvastaisella tavalla kuin mitä Macron antaa ymmärtää ilmoitusluontoisilla lupauksillaan.
Yannick Jadot’in mukaan nytkin Alpeille suunnatun vierailunsa yhteydessä Macron puhui ilmastonlämpenemisen hillitsemistä edistävistä toimenpiteistä, mutta samanaikaisesti hän antoi luvan uuden moottoritien rakentamiseen ! Tällä päätöksellä luodaan ehkä muutamia työpaikkoja, mutta sillä ei varmastikaan edistetä päästöjen vähentämistä Alpeilla !
Liikemaailman ideologiaa tukevan ja sen koodeja käyttävän Macronin lailla yritykset luovat tietoisesti käsitteitä ja kieltä, jolla pyritään hämärtämään sitä, että ei olisikaan kysymys entisestä, vaan ihan uudesta maailmasta.
Suomessakin kyse on silti entisestä liikemaailmasta, joka kinaa nyt hallitukselta ” tukea ja avustusta ” niiden koettaessa nujertaa ilmastokriisiä ! Aika ovelaa. Tällöin hallitus ottaisi samalla riskin yritysten tekemien toimenpiteiden myönteisistä ja kielteisistä vaikutuksista. Näin yritykset voisivat siirtää osan yritysriskistä julkiselle vallalle, vaikka valtio ei olekaan varsinainen kaupallinen yhtiö.
Odotan innolla sitä uutta maailmaa, jossa monikansallisetkin suuret yritykset , vaikkapa lentoyhtiöt ovat kokonaan ” hiilineutraaleja ” …! On aihetta olla epäileväinen.
Hallituksenkin on hyödyllistä muistaa, että kaupallinen markkinameininki , ts. yritystoiminta ei ole ilmastonlämpenemisen vastustamisen paras keino, vaikka se onkin tämän ympäristökriisin suurimpia aiheuttajia !
.
Ennenkuin riepottavat miljooniaan muka ilmastomuutoksen torjumiseen ( millä keinoin ? ) , niin Amazonin ynnä muiden amerikkalaisten jättiyhtiöiden kannattaisi ensin maksaa veronsa Europassa niihin maihin, joissa niiden miljoonavoitot saadaan aikaan…niiden usein holtittomasti kohdeltujen työntekijöiden ja kuluttajien ansiosta ! Näin saataisiin paljon varoja ilmastokriisin konkreettiseen hillitsemiseen. …! Kuka sen takaa, että Amazonin lahjoitukset menevät oikeisiin kohteisiin ?
Ranska aikoo verottaa GAFA-yrityksiä EU:n suositusten vastaisesti ( mm.Suomen ) ja siitä välittämättä, että Trump uhkailee saarrolla ja muilla vastatoimilla .
Jeff Bezos aikoo siis ilmoituksen mukaan ryhtyä jakamaan perustamastaan rahastosta rahaa eri kohteisiin. Näin hänkin saa rahalla ja sen voimalla toteutettavalla tietynlaisella päästöjen kompensoimisella hyvän omantunnon. Tulos nähdään sitten myöhemmin …jos ehditään ennenkuin on liian myöhäistä.
Mutta mikä ihmeen taho takaa näiden rahojen käytön ympäristön ja ilmaston kannalta ainoastaan oikeasti hyödyllisiin ja toimiviin kohteisiin ? Onkin mielenkiintoista tietää minkälainen ja mihin konkreettiseen tulokseen johtava aktivismi saa tukea, ja miten yksityisen rahan sijoittamisen olosuhteissa tapahtuva toiminta ja tutkimus voisi olla objektiivista ja itsenäistä ?
Ja ennenmuuta herää kysymys : : miten olisi Bezosin omistaman yrityksen Amazonin valtavien päästöjen nopean vähentämisen ja lopettamisen kanssa. ?
Päästöt saavat ilmeisesti jatkua. Amazon lähettää vuosittain n. 10 miljardia pakettia eri puolilla maailmaa. Varastotilojen rakentamisesta ja ylläpidosta, paketoimisesta ja pakettien kuljetuksesta sekä palautetun tavarapaljouden tuhlaamisesta ja hävittämisestä koituu paljon päästöjä.
Ranskassa Amazonin työntekijät ovat monesti protestoineet ja lakkoilleet huonojen työolosuhteiden takia.
Sattuipa taas sopivasti :
Julkisen France 2:n televisiouutisissa kerrottiin äsken , että Amazonin laajentaessa toimintaansa Ranskassa, se halusi ostaa uusien toimitilojensa rakentamiseen tarkoitetun maapalstan Gardin läänissä. Tämän suunnitelman toteuttamisessa on kuitenkin ilmennyt suuria juridisia ongelmia.
Kyseessä on erään apulaiskunnanjohtajan omistama entinen maatalouden käytössä ollut ja sittemmin rakennuskieltoon julistettu isokokoinen maapalsta..
Reportaasin mukaan myynnille suosiollisen kunnanjohtajan toimesta kunnanvaltuusto on hyväksynyt kaavoituksen muutoksen tämän palstan osalta. Tietenkään se ei ole enää rakennuskiellossa. Lisäksi on ilmennyt, että palstan omistaja on myynyt sen 4-5 kertaa tavanomaista korkeammalla hinnalla .Kaiken kukkuraksi kunnanjohtajalla on reportaasin mukaan sukulaisuussuhde palstan omistaneen kunnanvaltuutetun kanssa.
Reportteri kysyikin, onko kyse liiketoiminnan ja työpaikkojen saamisesta kuntaan , kuten kunnanjohtaja puolustaa kunnanvaltuuston päätöstä, vai onko todellisuudessa kyse spekuloinnista ja poliittisen päättäjien eturistiriidasta. Nimittäin palstan entinen omistaja on ollut päättämässä kunnanvaltuustossa sen myynnistä Amazonille.
Nyt Amazonin rakennussuunnitelmat kuitenkin viivästyvät, sillä osa kunnan asukkaista on tehnut myynnistä valituksen prefektuurille. Sen lisäksi he ovat tehneet kantelun oikeudelle syynä asianosaisten kunnanvaltuutettujen laiton hyödyntavoittelu, eturistiriita. Prefectuuri on jo todennut myynnin laittomaksi kyseisissä olosuhteissa..
Niin sitä pitää Amazon ! Sitä ei sentään ole syytetty kuntapäättäjien lahjomisesta. Arvattavaksi jää pääsevätkö palstan ostoon tarkoitetut rahat lopulta ilmaston lämpenemisen vastustamiseen …tai kenties uusiin yhteiskunnan kannalta hyödyllisiin investointeihin ? !
Mainio kirjoitus tämän Bezosin lahjoituksen johdosta Ylellä.
Yle.fi tuoreimmat uutiset 18.02.2020 : ” Analyysi : Kiitos Jeff Bezos miljardilahjoituksesta, nyt maksa verosi ”.
Eipä hotkaista makupalaa ennenkuin tipahtaa. Ja otetaanpa tämän analyysin tapaan ajatteluumme ilmastonmuutoksen vastustamisesta hieman realismia !
Yritysmaailman arkista todellisuutta:
Nyt on jättiyhtiö Facebookin vuoro joutua verottajan kynsiin kotimaassaan Yhdysvalloissa. Verottaja perää 9 miljardin dollarin verosaatavia oikeudessa.
Suomen hallitus näyttää jo esimerkkiä :
se on nostanut oikeudenmukaisuuden ilmastotiekarttansa keskiöön…eikä yksityisten yritysten hyvinvointia. Kaupallisen markkinameiningin keskiöön asettaminen ei olekaan paras ilmaston lämpenemisen hillitsemiskeino.
Maailman rikkaimman liikemiehen lahjoittamat miljardit ovat lähtöisin hänen omistamastaan jättisuureksi kasvaneesta liikeyrityksestä. Ehkä nyt vihdoin melko myöhään heränneen ” yhteiskunnallisen vastuullisuusajattelun ”, toisin sanoen viherpesun ja poliittisen markkinoinnin ansiosta, taustalla olevan jättiyrityksen monopoliasema vahvistuu ja sen voitot kasvavat entisestään ? Sijoittamisestahan tässäkin on kyse yrityksen ja sen omistajan maineen ja arvovallan sekä liikevoittojen parantamiseksi.
Oikeudenmukainen avustusten jakautuminen onkin sitten asia erikseen….sillä siitä taitaa päättää rahojen jakaja nähtävästi itse ?
Arvattavaksi jää, lisääntyvätkö sitten samassa suhteessa hyväntekeväisyyteen sijoitetut varat ….vai pelkästään ” hyväntahtoisuuden ” ansiosta laajentuneen liiketoiminnan aiheuttamat haitalliset päästöt ?
Lopuksi vielä tuosta yritysten hädästä hoputella Suomen hallitusta tekemään äkkipikaisia päätöksiä.
Miksi Suomen hallituksen ilmastopolitiikan pitäisi olla kunnianhimoista ? Mitä kunnianhimoisuus tarkoittaa ? Se merkitsee halua saada mainetta, saavuttaa sosiaalista menestystä tai päästä valtaan.Tämä merkitys tuntuu olevan hätäilevien yritysten yhtäkkisen kunnianhimon taustalla. Hallituksen kunnianhimoisuuden taustalla on luultavasti ennemminkin tämän sanan vahvaa tahtoa tarkoittava merkitys, koska se on jo päässyt vallankahvaan. Poliittisen vallan hallinnassa tarvitaankin vahvaa tahtoa. Suomen hallituksella on tärkein rooli maan ilmastopolitiikan suunnittelussa ja ohjaamisessa. Sillä on johtava rooli suunnan ja päämäärän määrittelyssä.
Pelkät viestinnän keinot eivät riitä vahvan tahdon luomiseen ja johtavan poliittisen aseman ylläpitämiseen ja sailyttämiseen.
Kuten edellä sanoin, niin yritysmaailman vaikuttajat pyrkivät luomaan tietoisesti käsitteitä ja kieltä hämätäkseen perimmäisiä tarkoitusperiään ja antaakseen kuvan jostain ” uudenlaisesta”. Tässä imagon luomisessa ne käyttävät apunaan niin kutsuttua viestintää ( kaikella sitä rahaa tehdäänkin ! ), jolla , n.sosiaalisen median tavoin, ei ole samanlaista asemaa ja vastuuta kuin esimerkiksi tutkivien tiedotusvälineiden eli varsinaisen ammattitaitoisen median erityissääntöihin perustuvalla vastuullisella tiedottamistoiminnalla. Kaupallisen viestinnän ja vastuullisen tiedottamisen säännöt eivät ole ihan samat, aikka tiedostusvälineet ovat nekin nykyään suurimmaksi osaksi liiallisen kaupallisuuden tahrimia.
Ranskan presidentti tuli valtapolitiikkaan suoraan liikemaailmasta.Samoin monet poliittista kokemusta vailla olevat ministerit ja LREM:n kansanedustajat. He käyttävät liikemaailman periaatteita ja toimintatapoja poliitiikkansa luomisessa ja toteuttamisessa. Tämä yritysmaailman ja politiikan yhdistäminen ei ole johtanut valtionhallinnon ja yhteiskuntarauhan kannalta entistä parempaan…. Se ei ole hyvä esimerkki Suomen hallitukselle. Eikä varsinkaan ilmastopolitiikan suunnittelussa ja ohjauksessa.
Samoin kuin Ranskan presidentti Macron, Suomessa toimivat, hallitusta ohjailemaan pyrkivät yritykset tekevät politiikkaansa nykyaikaisen nk. viestinnän avulla. Macron ja hallituksensa harrastavat kunnianhimoista
ilmoitusluontoista poliittista markkinointia, kommunikaatiota, jolla ei ole toimivaa sisältöä demokraattisen valtion käytännön politiikassa.
kunnianhimoista Ja jollei tämä tehoa ( kuten esim. nyt eläkepolitiikan uudistuksen yhteydessä ), niin ne käyttävät lainsäädännön mahdollistamaa sanelupolitiikkaa päästäkseen päämääriinsä.
Suomen ilmastovastuullinen hallitus ei halua tehdä hätäistä yritysten määrittelemää sanelupolitiikkaa,