Tajuatteko, miten nopea tuleva muutos tulee olemaan?

Aloitin lokakuun alussa työt Kestävän tulevaisuuden johtajana T-Mediassa. Viikko on ollut täynnä uuden oppimista. Yritykset ovat tajunneet hyvin, että ilman vastuullisuutta ja ilmastotoimia ei kohta ole koko liiketoimintaa. Hyvin harva on kuitenkaan tajunnut todennäköisesti sitä, miten nopea käsillä oleva muutos tulee olemaan.

Yrityksiltä vaaditaan vastuullisuuden kentällä yhä enemmän. T-Median vuodesta 2013 toteuttamien Luottamus&Maine-tutkimusten yli 200 000 yksittäistä yritysarviota osoittavat, että asiakkaat ja muut sidosryhmät harkitsevat yhä tarkemmin, millaisten yritysten kanssa ne haluavat olla tekemisissä.

Esimerkiksi tuoreen eurobarometrin mukaan 93 % eurooppalaisista pitää ilmastonmuutosta vakavana uhkana ja 93 % kertoo myös tehneensä jo asialle jotain. Valmius kunnianhimoisille ilmastotoimille on olemassa. Suomen hallitus taas on sitoutunut olemaan hiilineutraali hyvinvointivaltio viimeistään vuoteen 2035 mennessä.

Kriisitietoisuus ilmastonmuutoksesta ei ole tarttunut tutkijoista vain ihmisiin ja poliittisiin päättäjiin. Esimerkiksi kesällä 2019 juuri G20-kokouksen alla maailman suurimmat sijoittajat vaativat nopeita ilmastotoimia ja sitoutumista Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin. Avoimessa kirjeessä maailman johtajille oli mukana lähes puolet maailman sijoitusvarallisuudesta.

Vastuullisuusstrategiaksi ei riitä, että täytetään lainsäädännön edellytykset ja vastataan eettisiin minimivaatimuksiin. Eikä pitkään riitä sekään, että luodaan vastuullisuudesta strategista kilpailukykyä. Tämän päivän menestyjät ovat niitä, jotka toimivat oman toimialansa suunnannäyttäjinä ja luovat kokonaan uusia markkinoita.

Ei riitä, että naudanlihapaketin muovipakkausta muutetaan ympäristöystävällisemmäksi, kun meidän täytyy tulevina vuosina siirtyä kokonaan kasvisperäisiin proteiinilähteisiin tai hankitaan työntekijöille vähäpäästöisempiä polttomoottoriautoja, kun kaikista fossiilisista polttoaineista täytyy luopua mahdollisimman pian.

Hyviä esimerkkejä kehityksestä alkaa olla jo paljon. Esimerkiksi Norjassa syyskuussa 2019 myydyistä autoista 54,5 % oli täyssähköautoja, 22,8 % hybridejä, vain 10,3 % bensa-autoja ja 12,4 % dieselautoja. Käytännössä pelkästään Tesloja myytiin enemmän kuin fosiilisella polttoaineilla kulkevia menopelejä. Fossiilisten autojen aikakausi voi tulla tiensä päätökseen nopeasti.

Syyskuun 2019 lopussa ruotsalainen sanomalehti Dagens ETC ilmoitti, ettei enää ota vastaan mainoksia fosiilifirmoilta. Samaan aikaan ihmisten lentohäpeä vaikuttaa lentämiseen ja sen kasvuodotuksiin jo merkittävästi. Jopa Venäjäkin ratifioi Pariisin ilmastosopimuksen syyskuussa eikä maailmassa ole enää kuin 11 maata, jotka eivät ole ratifioineet kunnianhimoista sopimusta.

Muutos voi tapahtua yllättävän nopeasti. Muutoksen myös pitää tapahtua todella nopeasti. IPCC:n arvion mukaan globaali hiilibudjettimme riittää nykymenolla alle yhdeksäksi vuodeksi. Jos onnistumme vähentämään päästöjä tästä vuodesta lähtien 18 % vuosittain, on meillä vielä 66 % mahdollisuus pitää lämpeneminen alle 1,5 asteessa. Maailman talousfoorumi listaa kaikkein suurimmiksi ja todennäköisimmiksi riskeiksi epäonnistumisen ilmastokriisin torjumiseksi, äärimmäiset sääilmiöt ja luonnonkatastrofit.

Tulevaisuuden vastuullisuus on oman hiilijalanjäljen minimoinnin ohella erityisesti ekologisen kädenjäljen maksimointia eli yhteiskunnallisen muutoksen vauhdittamista oman toiminnan kautta. Edelläkävijät sopeutuvat parhaiten ja hyötyvät eniten. Samalla edelläkävijät määrittävät pelisäännöt ja antavat poliittisille päättäjille rohkeutta tehdä vaadittavat muutokset.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että fossiiliset polttoaineet, eläinproteiinit ja muut ilmastokriisiä kiihdyttävät tekijät tulevat häviämään markkinoilla yhtä nopeasti kuin aikanaan hevoset kaupunkien keskustoista, filmirullat kauppojen hyllyiltä tai videovuokraamot kaupunkikuvasta.

Muutos on valtava, nopea ja erittäin toivottava.


Yksi kommentti artikkeliin ”Tajuatteko, miten nopea tuleva muutos tulee olemaan?”

  1. Hei vaan,

    Hienoa, että muutos tulee, eikä se tule hetkeäkään liian aikaisin. Nyt jatketaan ilmastoystävällisten valintojen polulla itse kukin ja sitoudutaan ilmastoystävälliseen hiilineutraaliin elämäntapaan.

    Voimia paljon kaikille hiilineutraalin yhteiskunnan ystäville, edelläkävijöille ja aloittelijoille!

Kommentointi on suljettu.

Viikonlopun suunnitelma Vierumäellä: Urheile. Syö. Nuku. Toista.
Lisää kauneutta. Jotta muistaisimme mikä on kaikkein tärkeintä ja osaisimme toimia oikein oikeiden asioiden puolesta 💚🌍

Kuva: Nasa.
Mitä tapahtuu kun lapselle ei sanota lainkaan ei? 

Vietin eilen 12-vuotiaan syntymäpäivää ”kyllä-päivän” hengessä. Käytännössä vanhemman (eli minun) piti vastata lapsen kaikkiin kysymyksiin aina kyllä! 

Miten päivä sitten sujui. Hämmästyttävän arkisesti. 

Aamulla synttärisankari herätettiin klo 7.00 onnittelulaululla ja tuomalla herkkuja sänkyyn. Aamupäivällä lapsi halusi ottaa rennosti ja pelailla serkkunsa kanssa puhelimella. Itse kävin juoksemassa. 

Lounaaksi toiveena oli pyöräily Pasilan Triplaan ja Luckiefuniin syömään. Ruokailun jälkeen hengailimme hiukan Triplassa ja kävimme ostamassa lapselle pienen pussukan ja yhden suklaapatukan. Tämän jälkeen kävimme tutustumassa pyörillä Keski-Pasilan uusiin rakennuksiin ja palasimme kotiin.

Myöhemmin iltapäivällä oltiin kotona. Lapsi halusi syödä nuudeleita soijarouheella. Välipalan jälkeen pyöräilimme lähimetsään (kalliometsä, tietäjät tietää), jossa lapsi on viettänyt paljon aikaa päiväkotiaikoina. Kiipeilimme puissa (tai siis lapsi kiipeili ja itse ihastelin/kauhistelin ja pidätin hengitystä). Käpylän/Kumpulan lähimetsistä pyöräilimme lähiravintolaan ja lapsen toiveesta ostimme kotiin vietäväksi massaman curryn tofulla. 

Illalla tehtiin vielä popcorneja ja käytiin ostamassa lähikaupasta jäätelöä ja limsaa sekä katsottiin yhdessä Cancel-elokuva. Tämän jälkeen iltatoimet ja nukkumaan. 

Lasten toiveet ovat lopulta aika arkisia ja saavutettavia.
Missä kaikki mainokset ovat?

Olen pitänyt ovessani “Ei mainoksia, kiitos” -tarraa vuosikymmeniä. Se on ollut itsestäänselvyys. Pieni arkinen valinta, jolla estää turhan paperin kertymisen eteiseen ja ehkä myös turhien tarpeiden syntymisen.

Maaliskuussa päätin kokeilla, miltä maailma näyttää ilman sitä. Mitä ihmisten postilaatikoihin nykyään oikeasti jaetaan? Onko tilanne sama kuin ennen?

Irrotin tarran ja valmistauduin siihen, että eteinen täyttyy viikon aikana tarjouslehdistä, pizzamainoksista ja satunnaisista katalogeista. Olin valmis laittamaan tarran takaisin heti, jos määrä karkaisi käsistä.

Kolme viikkoa myöhemmin tilanne on tämä: ei yhtäkään mainosta. Ei ainoatakaan.

Pieni kokeilu, mutta yllättävän suuri lopputulos. Onko tässä käynyt niin, että paperinen suoramainonta on kadonnut? Ainakin omasta arjestani. Ilman, että olen varsinaisesti huomannut sitä. Vai onko kyse siitä, että mainostenjakajat ohittavat oveni lihasmuistilla. Tuleeko kenellekään muulle vielä paperimainoksia?

Mainonta ei tietenkään ole hävinnyt. Se on vain siirtynyt muualle. Sähköpostiin, sosiaaliseen mediaan, hakutuloksiin ja verkkokauppoihin. Fyysisestä tilasta näkymättömämpään, personoidumpaan ja jatkuvampaan muotoon. En enää kanna mainoksia roskikseen. Ne seuraavat minua taskussa.

Paperinen mainos on helppo tunnistaa. Se on konkreettinen, rajallinen ja usein helppo jättää huomiotta. Digitaalinen mainonta toimii toisin. Se sulautuu sisältöön ja mukautuu käyttäytymiseen. Se ei tule kotiin yhtenä nippuna kerran viikossa, vaan pieninä annoksina pitkin päivää.

Siksi sitä on vaikeampi huomata ja ehkä myös vaikeampi vastustaa. “Ei mainoksia, kiitos” -tarra toimi ennen rajana. Nyt vastaavaa rajaa on vaikeampi piirtää. Milloin saan itse päättää, mitä mainontaa minulle näytetään?

Olisiko mahdollista, että digitaaliseen ympäristöön syntyisi yhtä selkeä ja yksinkertainen tapa kieltäytyä? Yksi valinta, joka oikeasti toimii. Koska tällä hetkellä näyttää siltä, että mainokset eivät ole kadonneet. Ne ovat vain muuttuneet näkymättömämmiksi tai oikeastaan niin jatkuvaksi osaksi uutis- ja somevirtaa, että emme edes huomaa niitä tietoisesti.
Uusi ruokatrendi on täällä. 

SIPULIVESI!

Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa. 

Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus. 

Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota. 

Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon. 

Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin! 

Kiitos @jalotofu reseptistä!
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Seuraa minua Instagramissa