Toimintakertomus: Vuosi 2018 sanoin ja numeroin

Kiitos kaikille vuodesta 2018!

Vuosi 2018 oli monin paikoin synkkä. Kiihtyvä sukupuuttoaalto, ilmastonmuutos ja luonnonvarojen ylikulutus häiritsevät arkeamme yhä vakavammin. Ihmisoikeuksia poljetaan ympäri maailmaa. Turvallisuusuhat ja pelko määrittelevät usein toimintaamme.

Toisaalta on syytä toivoon.

Syksyllä 2018 julkaistu IPCC:n raportti on saavuttanut ennennäkemättömän paljon huomiota. Ruotsalainen 15-vuotias Greta Thunberg ryhtyi koululakkoon paremman ilmastopolitiikan puolesta ja nousi kansainväliseksi supertähdeksi viimeistään Puolassa pidetyssä ilmastokokouksessa. Myös Suomessa järjestettiin historiallisen suuri ilmastomarssi, puolueet ovat sopineet tiukemmista ilmastotavoitteista ja Sitran elämäntapatestiä on tehty ennennäkemättömän paljon.

Lisäksi ihmisten halu tehdä hyvää Suomessa on lisääntynyt. Teetimme Kansalaisareenassa tutkimuksen, jonka mukaan 42% suomalaisista kertoo tehneensä vapaaehtoistyötä viimeisen neljän viikon aikana (vuonna 2015 vastaava luku oli 33%) ja puolet viimeisen vuoden aikana. Varsinkin nuorten tekemä vapaaehtoistyön määrä on lisääntynyt merkittävästi.

Omalta osalta vuosi 2018 toi mukanaan paljon uutta.

Tämä oli ensimmäinen kokonainen vuosi Kansalaisareenan toiminnanjohtajana. Jäsenmäärämme kasvoi kolmanneksella, sain vietyä läpi järjestön strategiaprosessin, , teimme aktiivista vaikuttamistyötä (esim. rahankeräyslaki, aktiivimalli ja kokoontumislaki) ja loimme uusia yhteistyökumppanuuksia.

Kuntapolitiikassa Helsingissä saavutimme huikean paljon. Kaupungissa hyväksyttiin uusi ilmasto-ohjelma ja 147 toimenpidettä päästöjen vähentämiseksi, saimme lisää rahaa luonnonsuojeluun, yli 1000 uutta päiväkotipaikkaa, lisää sosiaali- ja terveyspalveluita, koululaisten aamupäivätoiminnan. Edistimme maksutonta toista astetta – kaupungissa avattiin Oodi ja Amos Rex. Ekaluokkalaiset aloittivat ensimmäisen vieraan kielen opiskelun. Päätimme investoida uusiin ratikkalinjoihin ja pyöräkaistoihin, kaupunkipyöriä käytettiin ennätyksellisen paljon. Saimme kaupunkiin maksuttoman joukkoliikenteen koululaisryhmille ja maksuttoman ehkäisyn nuorille sekä palkankorotuksen lastentarhanopettajille. Iso kiitos näistä kaikille valtuutetuille, luottamushenkilöille ja viranhaltioille yli puoluerajojen.

Kuntapolitiikassa toimin valtuuston lisäksi HKL:n johtokunnassa, ympäristö- ja lupajaoston varapuheenjohtajana sekä kaupunkiympäristölautakunnan varajäsenenä. Muita luottamustehtäviä olivat esimerkiksi Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen valtuuskunnan puheenjohtajuus ja maakuntavaltuuston varajäsenyys.

Kansalaisareenan ja Helsingin kuntapolitiikan lisäksi tein kustannussopimuksen Into Kustannuksen kanssa omaelämäkerran kirjoittamisesta. Tekstiä olen työstänyt kesästä lähtien kaiken muun toiminnan ohessa. Matka lapsuuden muistoihin ja kokemuksiin on ollut avartava.

Toimin myös HSY:n Ilmastotreenin asumiseen liittyvänä henkilökohtaisena ilmastovalmentajana sekä esiinnyin huomattavasti näkyvyyttä saaneessa Hesburgerin dokumenttivideossa, jossa kysyttiin voisiko pikaruokaketju luopua lihasta. Lisäksi olen toiminut osin omistamani ympäristökonsulttiyritys Tyrskyn hallituksessa, käynyt pitämässä useissa organisaatioissa ajanhallintavalmennuksia sekä luennoinut eri puolella Suomea tulevaisuuden kansalais- ja vapaaehtoistoiminnasta Suomessa.

Henkilökohtaisessa elämässä isoin muutos oli vanhemman lapsen koulun aloitus, joka toi paljon uusia asioita ja rutiineja niin lasten kuin vanhempienkin arkeen. Jatkoin myös omien tavaroideni karsimista. Kesällä minulla oli laskujeni mukaan yhteensä 415 henkilökohtaista tavaraa. Asumisen ilmastovaikutuksia yritin pienentää hankkimalla parvekkeelle aurinkopaneelin ja kaukolämpöpattereihin älytermostaatit. Henkilökohtainen hiilijaanjälkeni pysyi vähän alle kolmessa tonnissa. Loppuelämäni päästöt kompensoin hankkimalla Hiilipörssin kautta hehtaarin ennallistettavaa suota.

Vuoteen kuului tuttuun tapaan kokouksia, haastatteluja, puhetilaisuuksia, lausuntoja, kolumneja ja paljon muuta. Yksin juuri mikään ei olisi ollut mahdollista. Kiitos lukemattomille upeille ihmisille, kun olette olleet mukana niin työssä kuin arjessa.

Ohessa vuosi 2018 lukuina (sulkeissa vuosi 2017):

– 35 (47) haastattelua (televisio, radio, lehdet, verkko)
– 77 (90) puhetilaisuutta tai luentoa
– 7 (15) kirjallista lausuntoa tai aloitetta
– 23 (28) kolumnia tai artikkelia lehtiin tai verkkosivuille
– 8 (22) tiedotetta
– 18 (52) blogitekstiä (www.leostranius.fi)
– 520 (578) kokousta
– 33 (33) seminaaria
– 2 (4) tempausta tai mielenosoitusta
– 65 (60) kotimaan tai ulkomaan matkapäivää

Liikunnalliset tavoitteet jäivät tänä vuonna kauas tavoitteista juoksua lukuunottamatta. Ohessa vuoden 2018 kuntoilu lukuina (suluissa vuosi 2017):

– 1163 km (1044 km) juoksua
– 4573 km (7156 km) pyöräilyä
– 18 km (52 km) uintia
– 30 kertaa (102 kertaa) lihaskuntoharjoittelua
– 43 km (76 km) hiihtoa

Vuoden 2018 aikana tein palkkatöitä yhteensä 1790,5 tuntia (vuonna 2017 yhteensä 1742,5 tuntia), kunnallispolitiikkaa 259 tuntia (497) ja muuta yhteiskunnallista vaikuttamistyötä tai vapaaehtoistoimintaa yhteensä 157,5 tuntia (263,5). Lisäksi arkeeni kuului kuntoilua/liikuntaa yhteensä 401 tuntia (503).

Kiitos kuluneesta vuodesta! Erityisesti kiitos rakkaalle puolisolleni Annukka Bergille. Ja kovasti terveisiä Ylläkseltä hiihtolatujen, lumen ja pakkasen keskeltä!

Kannattaa lukea myös nämä:

– 2017: Toimintakertomus: Vuosi 2017 sanoin ja numeroin
– Vaikuttaminen on pitkäjänteistä työtä: 3866 kokousta 10 vuodessa
– 2016: Toimintakertomus 2016: Vuosi sanoin ja numeroin
– 2015: Toimintakertomus 2015: Vuosi sanoin ja numeroin
– 2014: Toimintakertomus 2014: Vuosi sanoin ja numeroin
– Puolivuotiskatsaus 2014: Ilmastolaki, yhteiset liikuntatunnit ja äänestys vihreiden eduskuntavaaliehdokkaista
– Tavoitteet ja lupaukset vuodelle 2014
– 2013: Toimintakertomus 2013: Vuosi tiivistetysti ja numeroina
– 2012: Toimintakertomus 2012 eli vuosi pähkinänkuoressa
– 2011: Toimintakertomus 2011: 11 asiaa – ja vuosi lukuina
– 2010: Vuosi 2010 – Toimintakertomus ja Kiitos!
– 2009: Vuosi 2009 paketissa ja lukuina – Kiitos! (4.1.2010) 
– Arjen muistilista vuodelle 2012

Yksi kommentti artikkeliin ”Toimintakertomus: Vuosi 2018 sanoin ja numeroin”

  1. Leo,
    Koska blogisi yhtenä teemana on ONNELLISUUS , ja kun taas tässä vuosikatsauksessa mittailet ja listaat noita saavutuksiasi , siis ” tuottavuuttasi” , niin suosittelen sinullekin luettavaksi KU:n verkkolehdessä 1.1.2019 julkaistun Siskotuulikki Toijosen jutun :
    ” ONNELLISUUS VAILLA KYTKENTÔJÂ TUOTTAVUUTEEN ON ARVOKASTA ”. Kerrassaan hyvä juttu ! Siinä on paljon juuri sitä, mitä olen yrittänyt saada ymmärretyksi.
    Siinä alan ammattilainen , ” onnellisuusprofessoriksi ” nimitetty Markku OJANEN esittää näkemyksiään mm. onnellisuuden tunteesta suhteessa suomalaisten elinoloihin.
    Tuohon edellä mainittuun tiukasti liittyen :
    vapaaehtoistyö ei koskaan korvaa työtä, josta ihminen saa varsinaisen toimeentulonsa. Julkinen palkattoman vapaaehtoistyön teettämisen ylenmääräinen ihannointi ja korostaminen, ja ilmaistyön tekemiseen kannustaminen ei mielestäni kuulu oikeudenmukaisen yhteiskunnan ideaaleihin.

Kommentointi on suljettu.

Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin